Hallitus ja poliittiset puolueet ovat saaneet sovittua SOTE uudistuksen, joka tuo aikanaan uudet organisatoriset ja periaatteelliset tavat tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja. Uudistusta on tavoiteltu jo lähes 20 –vuoden ajan. Ensimmäisen kerran siitä mainittiin Paavo Lipposen hallitusohjelmassa vuonna 1995, jolloin ohjelmaan kirjattiin pyrkimys selkeyttää valtion ja kuntien tehtäviä sekä kustannustenjakoa (Simonen 2014). Nyt ratkaisu on näköpiirissä, mutta näiden organisatoristen uudistusten lisäksi sosiaalipolitiikassa tarvittaisiin myös sisällöllisiä uudistuksia. Yksi sellainen alue on työllisyys- ja sosiaaliturvan kehittäminen.
Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutos on nimittäin johtanut siihen, että vaikka työllisyys- ja sosiaaliturvaa on vahvistettu, niin merkittävä osa työikäistä väestöä on jäänyt sosiaaliturvan ulkopuolelle tai muita ryhmiä heikompaan asemaan. Tällaisia ryhmiä ovat mm. mikroyrittäjät, freelancerit ja luovien alojen työntekijät sekä omaishoitajat, jotka tekevät yhteiskunnallista työtä palvelusopimuksin ilman työllisyys- ja sosiaaliturvaa. Kysymys ei ole vain siitä, että nämä yhteiskunnallisen työn tekijät ovat muita työikäisiä heikommassa, vaan myös siitä, että nykyiset järjestelmät eivät tunnista näiden uusien ja kasvavien ryhmien työtä ja sosiaalisia oikeuksia. Siksi tarvitaan uuden sukupolven työllisyys- ja sosiaaliturvajärjestelmiä. Näistä teemoista olen kirjoittanut sekä kirjassani ”Työ, Työvoima & Politiikka” että Aikalaisessa 10/2014 julkaistussa haastattelussa.
Lue lisää ”Hoivaa ilman sosiaaliturvaa” Aikalainen
Kommentit