Edellisessä kirjoituksessani annoin ymmärtää, että hyvä koulutus on edelleen valttia, sillä se luo edellytykset sosiaaliselle liikkuvuudelle ja uralla etenemiselle, suojaa työttömyyden riskeiltä ja mikä tärkeintä, se luo edellytykset vahvalle identiteetille ja hyvinvoinnille. Näin koulutuksesta on tullut merkittävä työmarkkinoiden toimivuutta ja hyvinvointia edistävä tekijä. Tässä suuressa kertomuksessa on kuitenkin myös heikkoja lenkkejä. Yhteiskunnalliset olosuhteiden ennakoimattomat muutokset voivat haavoittaa myös hyvin koulutettujen asemaa. Kokonaiset sukupolvet voivat valmistua ja hakea paikkaansa työmarkkinoilta väärään aikaan.
Tutkimuskirjallisuudessa puhutaan ”suuren muuton sukupolvesta”, ”laman lapsista” ja ”kohtalokkaat olosuhteista”, joilla viitataan siihen, etteivät vuodet olisi veljiä keskenään vaan työmarkkinoille kiinnittymisen, työllisyyden ja uralla kehittymisen suhteen yhteiskunnallisilla olosuhteilla on suuri merkitys.
”Suuren muuton sukupolvi”, johon katsotaan kuuluneen toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina syntyneet, joutui rakentamaan tiensä työmarkkinoille olosuhteissa, joissa yhteiskunnalliset tukijärjestelmät, kuten koulutus, sosiaaliturva, hyvinvointipalvelut, olivat nykyiseen verrattuna vielä kehittymättömät. Näin vanhempien sosiaalisella taustalla oli erittäin suuri vaikutus siihen millaisille koulutus- ja työurille heidän lapsensa päätyivät. Myöhemmin tätä sosiaalista perimää yritettiin murtaa hyvinvointivaltion tarjoamien tasoittavien toimenpiteiden avulla mutta jo 1990 –luvun laman aikaan ”Laman lapset”, joutuivat tinkimään monesta kun koulujen tarjoamat tukipalvelut ja vanhempien taloudellinen tuki olivat heikoissa kantimissa (Solantaus 2013). Tutkimukset kertovat selvää kieltä myös siitä, että on eri asia jäädä työttömäksi laman kuin noususuhdanteen aikana (Korkeamäki & Kyyrä 2014; Jolkkonen ym 2014), mutta koskeeko se myös tutkinnon suorittamisen jälkeen työmarkkinoille pyrkiviä? Voidaanko sanoa, että jotkut ikäpolvet valmistuvat väärään aikaan?
Tutkimusten näyttö?
Tilastokeskuksen tilastoissa vastavalmistuneiden työllistymistä mitataan vuoden kuluttua valmistumisesta. Keväällä 2014 julkaistun tilaston mukaan kaikista vastavalmistuneista oli vuoden kuluttua työllisiä 69 prosenttia, työn ohessa opiskeli 17 prosenttia ja päätoimisesti opiskeli 14 prosenttia. Ylioppilaista opiskeli 37 prosenttia ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista 31 prosenttia. Työttömien osuus kasvoi vuonna 2014 vertailuvuosiin 2010 ja 2011 nähden lähes kaikilla koulutusasteilla. Työttömänä oli eniten toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuneista, lähes 14 prosenttia. Ammattikorkeakouluista valmistuneista oli työttömänä vajaa 7 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista vajaa 6 prosenttia (SVT:Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014). Tämä antaa viitteitä siitä, etteivät vuodet ole todellakaan veljiä keskenään.
Kuvio 1: Tutkinnon suorittaneiden työllisyys koulutusasteen ja sukupuolen mukaan vuoden kuluttua valmistumisesta 2012, % (Lähde: SVT:Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2014)
Esitetty tilastokeskuksen tilasto perustuu vain vuoden mittaiseen seurantaan. Vuosi onkin kriittinen seuranta-aika siinä mielessä, että olemassa olevan tutkimustiedon perusteella valmistumisen jälkeinen ensimmäinen ja toinen vuosi valmistumista olisivat epävakaita ja työttömyys ja lisäkoulutuksen osallistuminen yleistä, mutta niitä seuraavina vuosina työllisyysurat yleensä alkavat vahvistua (Cereq: The cap between …2014). Ranskassa tutkinnon suorittaneita on seurattu koko väestöä edustavin kohorttiaineistoin ja niissä käy ilmi tämä sääntö selvästi, mutta kuitenkin niin, että vuoden 2010 kohortti, kun sitä verrattiin vuosien 2004 ja 2007 kohortteihin, osoittaa, että työttömyys on kasvanut kolmannen seurantavuoden aikana (2012), vaikka sen olisi tullut laskea. Tämä kertoo selvää kieltä siitä, että laman aikana valmistuneilla on ollut muina vuosina valmistuneita heikommat työllistymisen mahdollisuudet ja että epävakainen työllisyys on herkkä suhdannevaihteluille.
Norjassa tehdyt tutkimukset osoittavat puolestaan, että talouden suhdanteisiin liittyvä epäsuhta koulutuksesta valmistuneiden tarjonnan ja koulutetun työvoiman kysynnän välillä on olennainen tekijä, joka selittää työurien heikkoa kehitystä erityisesti laman aikana ja toisaalta, että uran alkuvaiheessa koettu epäonni luo (heikot työllistymisen mahdollisuudet) pysyvät jäljet myös myöhempään työuraan (Li ym. 2012).
Cutler ym (2014) selvittivät puolestaan Eurobarometri –aineistolla onko niin, että vaikeina taloudellisina aikoina valmistuneet olisivat muita suuremman työttömyysriskin lisäksi myös muita suuremmassa riskissä joutua myös heikomman tulotason, terveyden ja elämänlaadun urille. Tutkimus osoitti, että korkeampi työttömyysaste on yhteydessä alempaan tulotasoon, heikompaan tyytyväisyyteen elämään suurempiin terveysriskeihin kuten tupakointiin ja juopotteluun. Nämä riskit olivat kuitenkin pienempiä korkeasti koulutettujen kuin matalan koulutuksen omaavilla. Näin ollen korkea koulutus suojaisi myös hyvinvointiriskeiltä ja tämä koulutuksen tasoittava vaikutus oli osoitettavissa niin ryhmien kuin maidenkin välillä (Cutler ym 2014).
Mitä tästä voidaan oppia?
Ajattelen, että paras tapa, jolla yksilöt voivat suojautua ennakoimattomiin yhteiskunnallisiin muutoksiin, kuten kasvu- ja lamakausiin, on edelleenkin hankkia hyvä koulutus. Koulutusinvestoinnit voivat kuitenkin olla riskialttiita ja joissakin tapauksissa jopa epäonnistuneita, mutta silloinkin laajat tutkinnot, jotka antavat sovellutusmahdollisuuksia yli perinteisten ammatti- ja toimialarajojen, voivat olla pelastus.
Lähteitä
Cereq: The cap between levels of qualification widens as the crisis deepens. 2013 survey of the 2010 cohort. Training&Employment, n. 109/110 2014. (http://www.cereq.fr/index.php/2013-survey-of-the-2010-cohort-The-gap-between-levels-of-qualification-widens-as-the-crisis-deepens) (Viitattu 19.11.2014)
Cutler, D. Huang, W. & Lleras-Muney, A. (2014)When Does Education Matter? The Protective Effect of Education for Cohorts Graduating in Bad Times. NBER Working Paper No. 20156
Jolkkonen, A. Koistinen P. Kurvinen, A. Lipiäinen, L. Nummi, T. & Virtanen P. (2014) Kohtalokkaat olosuhteet ja yksilölliset tekijät: Toimipaikan lakkauttamisen seurauksena työnsä menettäneiden kiinnittyminen työmarkkinoille. K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 1 0 . v s k . – 4 / 2 0 1 4.
Korkeamäki, O. ja Kyyrä, T. (2014). A Distributional Analysis of Earnings Losses of Displaced Workers in an Economic Depression and Recovery. Oxford Bulletin of Economics and Statistics, vol. 76(4), 565-588.
Liu, K. Salvanes, K. G. & Sørensen, E. Ø.(2012) Good Skills in Bad Times: Cyclical Skill Mismatch and the Long-Term Effects of Graduating in a Recession. Paper provided by Institute for the Study of Labor (IZA) in its series IZA Discussion Papers with number 6820
Solantaus, T., (2013) Laman lapset. (http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/laman_lapset_76548.html#media=76550) (Viitattu 19.11.2014)
Suomen virallinen tilasto (SVT): Sijoittuminen koulutuksen jälkeen [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-9442. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.11.2014].
Kommentit