Saschan arvoitus

Kuka oli Sascha Gratschoff?

Yrjö Tammisen mielitietty Sascha oli helsinkiläisen kauppiasperheen kuopus Alexandra Gratschoff. Hän oli syntynyt Helsingissä elokuussa 1882. Hänen isänsä oli huonekalukauppias Aleksej Gratschoff (syntynyt 1813) ja äitinsä Eva Elisabet. Saschan isosisar Irene oli syntynyt huhtikuussa 1878. Perheen isä ja myös tyttäret olivat kreikkalaiskatolisia ja äiti oli luterilainen.

Tytöt jäivät orvoiksi, kun ensin kuoli äiti joulun alla vuonna 1888 ja isä kesäkuussa 1891. Heidän huoltajakseen lupautui kauppias Nikolai Schohin. Anna ja Nikolai Schohinin perheeseen kuuluivat pojat Wladimir ja Paul.

Varakas kauppiasperhe

Gratschoffit olivat venäläistaustaisia ja kreikkalaiskatolisia. Heitä löytyi 1800-luvulta mm. Loviisasta, Lappeenrannasta, Viipurista, Oulusta ja Helsingistä. Heidän keskinäisestä sukulaisuudestaan ei ole varmuutta, koska ortodoksien kirkonkirjoja ei ole digitoitu.

Saschan isä Aleksej (Wasili Aleksej) Gratschoff perusti huonekalukaupan Helsinkiin 1870. Jo sitä ennen hänet mainitaan kauppiaana henkikirjoissa. Myös hänen isänsä, Wasili Gratschoff, oli kauppias. Aleksej Gratschoff omisti talon Uudenmaankadulla, tontilla numero 19 eli osoitteessa Uudenmaankatu 26. Siellä hän oli asunut ainakin vuodesta 1855.

Vuonna 1899 Aleksej Gratschoffin perikunnan omistuksessa oli kaksi taloa Helsingissä Uudenmaankadulla (26. ja 28.), mutta henkikirjoittajan mukaan niissä oli vuokralaisia (melkein parikymmentä perhettä molemmissa) eikä omistajan asunnossa asunut kukaan. 1901 Helsingin nimikirjan ja suomalainen osotekalenterin mukaan neidit Alexandra ja Irina Gratschoff asuivat Uudenmaankadulla talossa numero 28. Henkikirjan mukaan Sascha ja Irene eivät olleet kirjoilla huoltajiensa Schohinin perheen luona Pohjoisella Makasiinikadulla ainakaan 1899 eikä 1901. Kesäkuussa 1903 nro 26 siirtyi Alexander ja Irene Bajakinin omistukseen ja nro 28 Karl Evert ja Alexandra Pihlströmin omistukseen.

Saschan äiti

Saschan äiti Eva Elisabet (kastetiedossa Eva Lisa) syntyi Artjärvellä Kintulan Pertinpalossa syyskuussa 1839. Vanhemmat olivat Kupulan torppari Thomas Johansson ja vaimonsa Lena Eriksdotter. Artjärveltä hän on Heinolan kautta päätynyt Lappeenrantaan ja palannut sieltä 1857 takaisin kotiin Artjärvelle. 1859 hän muutti Porvooseen ja sieltä seuraavana vuonna Helsinkiin.

Helsingissä hänet on kirjattu piikana Iso Robertinkadulle 1860. Helsingissä Eva on saanut neljä aviotonta lasta, joista ensimmäinen on syntynyt 1865 ja saanut nimen Alexandra Karolina. Hän eli vain kolme kuukautta. Kaksoset Frans Wilhelm ja Aina Emilia syntyivät maaliskuussa 1871. Myös Aina kuoli kolmen kuukauden ikäisenä.

Evan neljäs lapsi August Alexander syntyi helmikuussa 1876. Joulukuun puolivälissä 1877 kolmen päivän välein Frans ja August kuolivat kurkkumätään. Poikien kuollessa Eva odotti jo Ireneä Aleksej Gratschoffille ja heidät vihittiin helmikuussa 1878. Henkikirjoista selvisi, että Eva on ollut koko ajan piikana Gratschoffilla. Aleksej oli huomattavasti Evaa vanhempi, mutta pysytellyt poikamiehenä. Se asiakirjoista ei paljastu, kuka oli Evan neljän vanhimman lapsen isä. Eva Gratschoff kuoli joulukuussa 1888 keuhkokuumeeseen. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.

Saschan avioliitto ja perhe-elämä

Alexandra Gratschoff ja merikapteeni Karl Evert Pihlström kihlautuivat juhannuksena 1902 ja heidät vihittiin helmikuussa 1903. Ensimmäinen lapsi, Erik Alexander, syntyi toukokuussa 1904. Toinen lapsi, Anna Elisabeth, syntyi lokakuussa 1905.

Seuraavana vuonna Evert perusti oman kiinteimistötoimiston ja ryhtyi hallinnoimaan myös Saschan perimää taloa Uudenmaankatu 28:ssa. 1909 Evert hankki omistukseensa Centraali huutokauppakamarin. Yritysmaailmassa purjehtiminen olikin haastavaa ja niinpä edessä oli vuonna 1911 konkurssi ja kiinteistöjen pakkohuutokauppoja. Hän sortui myös kepulikonsteihin ja sai vuonna 1913 tuomion vekselipetoksesta. Vuonna 1914 Evertin yritystoiminta päättyi toistamiseen konkurssiin. Konkurssien jälkeen Evert palasi merelle ja hän hakeutui luotsikapteenin tehtävään Viipuriin. Tähän tehtävään liittyen hän haki korvauksia menetetystä työstä 1918.

Helsingin poliisin osoiterekisterin mukaan Sascha asui Helsingissä 1913 Siltasaarenkadulla ja 1914–1915 Konstantininkadulla Evertin äidin Erika Wilkmannin luona. Korttiin on kirjoitettu, että hän on merikapteenin vaimo ja konttoristi. Lisäksi siinä on merkintä ”naimisissa mutta asuu erillään miehestä”. Lapset on merkitty äitinsä kanssa samaan osoitteeseen. Sascha asui useissa osoitteissa Helsingissä 1920-luvulla.

Keski-iässä

Evert Pihlström kuoli aivohalvaukseen toukokuussa 1927 vain 49-vuotiaana. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle, samaan hautaan anoppinsa Eva Gratschoffin kanssa. Kuolinilmoituksessa suremassa on ensin Fanny Pihlström ja vasta sen jälkeen Sascha ja lapset. Evertiä kutsutaan rakkaaksi puolisoksi ja isäksi.

Kuka tuo Fanny on? Evertin äiti hän ei ole, koska äiti oli Erika Pihlström, myöhemmin Wilkman. Fanny Pihlströmillä on ollut kahvila Viipurissa ja myöhemmin Helsingissä Ruoholahden Kahvikauppa ja elokuvateatteri Revontuli. Hänellä oli myös Porvoossa Kahvikauppa. Evert on mainittu Viipurin kahvilan taustavoimissa.

Ovatko siis Sascha ja Evert eronneet virallisesti ja Fanny uusi kapteenska? Kyllä. Sanomalehdestä löytyi tieto, että Lappeenrannassa on tammikuussa 1919 kuulutettu avioliittoon staapikapteeni Karl Pihlström ja neiti Fanny Wikström. Yhteisiä lapsia Fannylla ja Evertillä ei ollut.

Vuoden 1933 lopussa Sascha lähtee Uuteenkaupunkiin ja palaa sieltä syyskuussa 1934. Olisiko pojan perheessä tarvittu anoppia lastenhoitoapuna? Uudestakaupungista palattuaan Sascha asustelee Helsingissä monissa eri osoitteissa, kunnes asettuu lokakuussa 1938 asumaan Urheilukadulle. Hän kuolee huhtikuussa 1948 ja haudataan Evertin kanssa samaan hautaan Hietaniemen hautausmaalle.

Saschan perilliset

Saschan poika Erik Alexander on kirjoittanut ylioppilaaksi, aloittanut opinnot 1922 ja valmistunut filosofian kandidaatiksi ja myöhemmin maisteriksi Helsingin yliopistosta. Hän teki työuransa Uudenkaupungin tullissa tullipäällikkönä. Opiskelujen jälkeen hän asui jonkin aikaa Tampereella ja kihlautui silloin laulaja ja laulunopettaja Sissi Behsen kanssa. Kihlaus kuitenkin purkautui.

Uudessakaupungissa Erik kihlautui kesäkuussa ja avioitui elokuussa 1933 Houtskarista kotoisin olevan opettaja Margareta Ingeborg Janssonin kanssa. Heille syntyi kaksi tytärtä Gunilla ja Birgitta. Erik ja Margareta olivat perustamassa ruotsalaista koulua Uuteenkaupunkiin. Eläkepäivikseen he muuttivat Turkuun. Erik kuoli 1986 ja Margareta 1994. Heidät on haudattu Turun hautausmaalle.

Saschan tytär Anna Elisabeth Pihlström on kirjoittanut ylioppilaaksi ja aloittanut opiskelut 1924 Helsingin yliopistossa. Hän ei avioitunut eikä hänellä ole lapsia. Hän on työskennellyt konttoristina. Anna kuoli 1975 ja hänet on haudattu äitinsä kanssa samaan perhehautaan Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.

Irene-sisaren surullinen kohtalo

Saschan isosisar, Irene Gratschoff, avioitui insinöörikapteeni Alexander Bajakinin kanssa vuonna 1903. Alexanderin vanhemmat olivat kauppias Maximilian ja Ekaterina Bajakin. Tuore aviopari asettui asumaan Irenen perimään taloon osoitteeseen Uudenmaankatu 26. Lapsuutensa Alexander oli viettänyt Wladimirinkatu 51:ssä (nyk. Kalevankatu). He saivat kaksi tytärtä. Zinaida eli Zida syntyi heinäkuussa 1904 ja Katharina eli Katja elokuussa 1906.

Irene kuoli nopeasti edenneeseen sairauteen juhannuksena 1907. Hänen kuolemansa jälkeen perhe muutti Korkeavuorenkadulle. Tyttäristä tiedetään, että Katja työskenteli aikuistuttuaan konttoristina ja Zida opiskeli kaupallista alaa (1923 Handelsinstitutet, Helsinki). Isä-Alexander toimi useiden kiinteistöjen omistajana ja isännöitsijänä Helsingissä ja omisti ainakin yhden tontin myös Vaasassa. Hän oli tunnettu ampuja ja metsästäjä. Alexander avioitui joulukuussa 1931 Ines Emilia Janssonin kanssa. Avioliitto jäi lyhyeksi sillä jo tammikuun alussa 1932 Alexander kuoli aivohalvaukseen.

—

Lähteinä on käytetty:

Kansallisarkiston ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen digitoimat seurakuntien kirkonkirjat.
Kansallisarkiston digitoimat Uudenmaan läänin henkikirjat ja perukirjat.
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot (sanomalehtiarkisto).
Helsingin kaupunginarkiston poliisin osoiterekisteri ja kuolleiden kortisto.
Suomen Sukututkimusseuran hautakivitietokanta.
Kansallisgallerian kokoelmat (verkossa).
Helsingin kaupunginmuseon Helsinkikuvia.fi -sivusto.

 

Kirjoittaja on sukututkija ja sukututkimuksen opettaja KTM, FM Elina Järvi.