Kategoria: Turvakoti

Naisvangit, pelastus ja valta

Kun Helena ja Amanda olivat vankilassa, kummatkin kirjoittivat kirjeen vanhalle tuttavalleen Emma Mäkiselle. Tämä oli vapaakirkollinen turvakodin johtajatar, joka yritti auttaa huonomaineisina pidettyjä naisia ja näiden lapsia. Vaikuttaa siltä, että sekä Helena että Amanda olivat miettineet tarkkaan, kenelle olivat kirjettään laatimassa. Kirjeet avaavat kiehtovan näkymän naisvankien hengelliseen kielenkäyttöön.

Naisvankien kirjeet ja työväentutkimus

Elokuussa ilmestyi Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran vuosikirja 2021, jonka ovat toimittaneet Matias Kaihovirta ja Tiina Lintunen. Kirjassa tarkastellaan, miten eri aikakausien sukupuoli-, moraali- ja seksuaalinormit ovat ohjanneet työväestön arkea ja kokemuksia. Vankilaprojekti on mukana vuosikirjassa artikkelilla, jossa käsitellään lääninvankiloissa tai Hämeenlinnan naisvankilassa istuneiden työläisnaisten kirjeitä.

Emma Mäkisen turvakoti

Naisvankien elämää tutkiessa esiin nousee toisinaan ”langenneiden” naisten turvakodiksi kutsuttu paikka. Osa vangeista oli viettänyt aikaa erilaisissa turvakodeissa ennen vankilaan joutumistaan, jotkut taas asuivat niissä vapauteen pääsynsä jälkeen. 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa merkittävin turvakoti oli Emma Mäkisen perustama laitos, joka sijaitsi Helsingin Merikadulla.