Hämeen linnassa sijaitseva naisille tarkoitettu kuritushuone- ja työvankila aloitti toimintansa vuonna 1882. Vankilassa oli 325 vankia vuonna 1910, ja vuonna 1925 vankien määrä oli lähes kaksinkertaistunut.
Vankilassa toimi koulu, jossa opetettiin muun muassa lukemista, kirjoitusta, laskentaa, laulua, maantiedettä sekä Raamatun historiaa. Oppitunteja oli viikossa keskimäärin 29.
Vuoden 1910 kuluessa koulukurssin suoritti 20 vankia. Suuri osa vangeista osasi lukea, mutta kirjoitus- ja laskutaidossa oli puutetta. Taidot tosin kehittyivät monilla vangeilla vuoden mittaan. Koulunkäynnin väliin jättivät esimerkiksi vangit, jotka olivat käyneet jo kansakoulun, mutta myös sairastuneet ja yli-ikäiset.
Luokkien seiniä peittivät kartat, ja opetusvälineinä toimivat esimerkiksi kartastot, erilaiset kuvat, soittimet sekä suomen- ja ruotsinkieliset kirjat. Vangeilla oli myös käytössä vankilan kirjasto, jossa suosiossa olivat uskonnolliset kirjat, tietokirjat sekä kaunokirjallisuus.
Kuritushuone- ja työvankilan tilat sijaitsivat Hämeen linnan kehämuurirakennuksessa ja kehämuurin jatkoksi rakennetussa sellirakennuksessa, joka on nykyään purettu.
Kirjoittaja: Aini, 8F
—
Lähteet:
Kansallisarkisto, Hämeenlinnan kuritushuone- ja työvankilan arkisto Bf, Kalustoluettelo 1924.
Kansallisarkisto, Hämeenlinnan kuritushuone- ja työvankilan arkisto Db, Vuosikertomukset 1910 ja 1925.
Kommentit