Monille aloille suurin osa uusista opiskelijoista valitaan nykyään todistusvalinnan kautta. Sen myötä ylioppilaskirjoituksiin panostaminen ja niiden suunnittelu on yhä merkittävämmässä asemassa. Kevään ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuminen on alkamassa, joten ajattelin, että nyt olisi hyvä aika kertoa vähän todistusvalinnasta erityisesti viestinnän opiskelun kannalta. Luvassa on siis erityisesti hakijoille hyödyllistä tietoa, sillä postauksessa käsitellään lyhyesti todistusvalinnan käytännön asioita ja kuullaan kolmen tämän syksyn fuksin omia kokemuksia ja ajatuksia todistusvalintaan liittyen.
Tampereelle uusia viestinnän opiskelijoita suoraan ylioppilastodistuksella otetaan 51 prosenttia valituista. Todistusvalintajonoja on kaksi. Niistä toinen on ensikertalaisille, eli niille, jotka a) eivät ole suorittaneet ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa tai b) eivät ole vastaanottaneet opiskelupaikkaa korkeakoulussa syksyn 2014 jälkeen. Ensikertalaisille on varattu tietty kiintiö opiskelijavalinnoissa, eli näille paikoille ei muita voida valita. Kaikille hakijoille tarkoitetun todistusvalintajonon kautta voi päästä opiskelemaan, vaikka olisi esimerkiksi opiskellut jotain toista alaa aikaisemmin. Myös esimerkiksi IB-tutkinnolla on mahdollista hakea opiskelemaan viestintää todistusvalinnan kautta. Sen pisteytyksestä tietoa kannattaa etsiä osoitteesta opintopolku.fi tai kysyä oman oppilaitoksen opolta.
Viestinnän todistusvalinnassa Tampereella huomioidaan viisi kirjoitettua ainetta, jotka ovat äidinkieli, painotettu reaaliaine, toinen reaali, yksi kieli ja matematiikka (lyhyt tai pitkä). Jos ei ole kirjoittanut ollenkaan esimerkiksi matematiikkaa, jäävät pisteet siitä saamatta. Tämä on hyvä huomioida kirjoitettavia aineita suunnitellessa. Kynnysehtona on kirjoitettava äidinkieli vähintään arvosanalla C, muuten ei ole mahdollista tulla valituksi todistusvalinnan kautta, vaikka omat pisteet muuten riittäisivätkin. Painotettu reaali voi olla joko historia, yhteiskuntaoppi, psykologia tai filosofia. Mikäli hakija on kirjoittanut useampia reaaliaineita tai kieliä, huomioidaan valinnassa parhaimmat pisteet tuottavat oppiaineet. Lopullinen sisäänpääsyraja vuonna 2021 ensikertalaisten todistusvalintajonossa oli 119.1, kaikkien hakijoiden valintajonossa puolestaan 123.4. Pisterajat kuitenkin vaihtelevat hieman vuosittain.
Ohessa taulukko, josta näkee, miten kukin kirjoitettu aine pisteytetään. Taulukko löytyy myös täältä.
Fuksien kokemuksia ja ajatuksia
Veera
Varsinaiseen ylioppilastutkintooni kuului äidinkieli, englanti, ruotsi, lyhyt matikka sekä yhteiskuntaoppi. Todistusvalinnassa tutkinnosta huomioitiin vain yksi, parhaimmat pisteet hakijalle tuottava kieli, joka minun tapauksessani oli englanti. Niinpä ruotsi osoittautui omalla kohdallani ylimääräiseksi aineeksi, eikä se tuottanut todistusvalinnassa pisteitä. Ensimmäisenä hakuvuotenani ei koulupaikka auennut, joten välivuonna korotin yhteiskuntaoppia ja lisäsin ylioppilastutkintoon uuden aineen, psykologian. Täydentämisen jälkeen yo-paperin pisteet kohosivat 122,4 pisteeseen, jolla viestinnän paikka aukesi.
Ennen välivuotta ajatus siitä kauhistutti, mutta jälkikäteen ajateltuna välivuosi oli erittäin tarpeellinen pysähdyspaikka. Sen aikana omat kiinnostuksenkohteet täsmentyivät ja pääsin tutustumaan tarkemmin omiin jatkokoulutusmahdollisuuksiin, kun abivuoden stressi ei ollut sekoittamassa ajatuksia. Kuitenkin välivuoteen liittyi myös paljon laskelmointia ja stressiä. Kouluun pääseminen oli suuri unelma, ja laskin tarkkaan, kuinka paljon yo-arvosanojen oli noustava, jotta pisteet teoriassa riittäisivät koulupaikkaan. Tuntui pelottavalta ajatukselta jättää koulupaikka pääsykokeen varaan, vaikka puolet valituista hyväksyttiin sitä kautta.
Todistusvalinta on teoriassa hyvä ajatus, mutta siihen liittyy mielestäni myös paljon haasteita. On toisaalta hienoa, ettei koulupaikkaa ratkaista vain yhden kokeen perusteella. Kuitenkin todistusvalinta edellyttää teoriassa sitä, että lukion aloittava nuori tietää lukion alussa ainevalintoja tehdessään, mitä haluaa lukion jälkeen opiskella. On myös harmillista, että esimerkiksi omalla kohdallani yksi ylioppilaskokeeni ei tuottanut lainkaan pisteitä. Pahimmillaan todistusvalinta aiheuttaakin sen, ettei nuori opiskele itseään kiinnostavia aineita, vaan niitä, jotka tuottavat parhaat mahdolliset pisteet.
Haluaisin kehottaa tulevia hakijoita pyrkimään suhtautumaan hakuprosessiin rennosti (helpommin sanottu kuin tehty). Kouluun hakeminen on suuri asia, joka aiheuttaa herkästi paljon stressiä, mutta lopulta koulupaikka on vain yksi elämän osa-alue. Mikään reitti korkeakouluun ei ole toista parempi, ja vaikka paikka ei vielä aukeisikaan, on välivuosi hyvä aika pohtia omia kiinnostuksenkohteitaan ja hankkia erilaisia kokemuksia. On myös hyvä muistaa, että varasijat liikkuvat pitkälle kesään saakka. Itse keikuin varasijoilla yli kuukauden, ennen kuin tie yliopistoon viimein aukesi.
Maija
Olen kevään 2021 ylioppilas ja sain opiskelupaikan suoraan lukion jälkeen todistusvalinnan kautta. En käynyt keväällä ollenkaan pääsykokeissa. Kirjoitin yhteensä kahdeksan ainetta, jotka olivat äidinkieli (E), lyhyt matematiikka (L), uskonto (L), historia (E), pitkä saksa (L), pitkä englanti (E), keskipitkä ruotsi (L) ja lyhyt espanja (L) . Kielistä todistusvalinnassa huomioitiin saksa, koska sain siitä parhaimmat pisteet. Kolmea kirjoittamaani kieltä ei huomioitu todistusvalinnassa lainkaan, koska olin kirjoittanut niin monta ainetta. Itse kuitenkin pidin lukiossa kielten opiskelusta ja halusin ne kaikki kirjoittaa, lähinnä haasteena itselleni. Useamman kielen kirjoittamisella kielen pisteet eivät myöskään olleet vain yhden kokeen varassa. Suosittelen kuitenkin kirjoittamaan aineita oman jaksamisen mukaan. Ylimääräisiä aineita ei kannata haalia liikaa, kun kuitenkin vain viidestä aineesta voi saada pisteitä.
Todistusvalintapisteitä pisteitä keräsin kaiken kaikkiaan 136.9. Itse koin todistusvalinnan käyttöönoton helpotuksena, sillä abikevään jälkeen pääsykokeisiin lukeminen olisi ollut itselleni ihan liian raskasta. Olin myös jo lukion alussa tiennyt, että todistusvalintataulukko tullaan ottamaan käyttöön, joten osasin jo hyvissä ajoin suunnitella ylioppilaskokeitani. Itse pärjäsin lukiossa hyvin, joten tuntui hyvältä saada opiskelijapaikka lukiomenestyksen pohjalta. Ymmärrän kyllä sitä, miten paljon paineita tämä joillekin aiheuttaa, kun astut lukioon ja pian pitäisi jo tietää minne hakee lukion jälkeen ja mitä aineita haluaa kirjoittaa.
Minulle todistusvalinta oli siis suuri etu, mutta kaikille se ei sitä ole. Suosittelen panostamaan lukiossa niihin aineisiin, joista pitää ja joista on oikeasti kiinnostunut. Itsekin jätin pitkän matematiikan kesken, koska se ei vain kiinnostanut minua, vaikka siitä olisikin saanut korkeammat pisteet. Olen aina ollut hyvä kielissä, joten niiden opiskelu oli minulle luontevaa ja mukavaa. Ei kannata väkisin opiskella aineita, joista ei pidä, vain koska niistä saa paremmat pisteet. Usein sellaisista oppiaineista, joista pitää, on myös helpompi saada ylioppilaskokeessa parempi arvosana. Todistusvalintaa ei kannata pelätä, sillä pisterajoja ei voi tietää etukäteen. Varsinkaan ylioppilaskokeiden keskellä ylimääräistä stressiä ei kaipaa kukaan, vaan kannattaa vain keskittyä suoriututumaan kokeista.
Ei kuitenkaan kannata ottaa liikaa paineita siitä, että ylioppilaskokeiden pitäisi mennä täydellisesti, jotta voisi saada haluamansa opiskelupaikan. Kokeita voi aina uusia, ja joillekin pääsykokeeseen opiskelu voi olla oikeasti parempi vaihtoehto, kun saa opiskella oikeasti sen oman mahdollisesti unelma-alan asioita.
Marimilla
Abivuonna kirjoitin äidinkielen (E), englannin (pitkä, M), saksan (lyhyt, M), pitkän matematiikan (B), terveystiedon (E) ja psykologian (E). Valmistuin ylioppilaaksi 2019, jolloin uusi todistusvalintataulukko ei ollut vielä käytössä. En päässyt opiskelemaan suoraan lukiosta, joten jäin välivuodelle. Lukiosta valmistuttuani julistin kovaan ääneen, että minähän en ylioppilaskirjoituksiin enää mene ja olinkin suhteellisen tyytyväinen saamiini arvosanoihin. Jouduin kuitenkin pyörtämään puheeni myöhemmin, koska uuden todistusvalintataulukon myötä arvosanani eivät enää riittäneet viestinnän pääsykoekutsun saamiseen.
Keväällä 2021 ilmoittauduin kirjoituksiin korottamaan englantia ja psykologiaa, sekä täydentämään tutkintoa uskonnolla ja lyhyellä matematiikalla. Tässä siis vinkki kaikille, jotka lukivat lukiossa pitkän matematiikan, mutta kokivat sen liian vaikeaksi – kirjoittakaa lyhyt matematiikka! Ainakin humanistisille aloille todistusvalintataulukossa pitkän ja lyhyen matematiikan ero ei ole kovin suuri, joten pisteitä ropisee siitäkin. Tottakai voi yrittää korottaa pitkän matematiikan arvosanaa, mutta itse koen päässeeni helpommalla, kun kirjoitin aineen lyhyenä.
Ylioppilaskirjoitukset menivät odotusten mukaan. Kirjoitin L:n psykologiasta, E:n lyhyestä matematiikasta, M:n uskonnosta ja englanti jäi M arvosanaksi. Aiemmat todistusvalintapisteeni olivat olleet 101.1 ja nyt ne nousivat 120.3! Pisteeni jäivät hieman alle kevään ensimmäisten todistusvalintojen, mutta pääsin tällä kertaa osallistumaan viestinnän pääsykokeeseen. Paikka opiskelemaan avautuikin ensin pääsykokeen kautta. Kun kävin myöhemmin katsomassa opintopolkua, olin kuitenkin siirtynyt valintakoejonosta todistusvalintajonoon. Pisteeni siis lopulta riittivät juuri ja juuri todistusvalinnalla opiskelupaikan saamiseen. Lopullinen raja viestinnälle 2021 keväänä oli 119.1
Oma tieni yliopistoon koronan, ylioppilaskirjoitusten ja todistusvalintataulukon myötä olikin melkoinen trilogia. Omat vinkkini lukiosta pääseville onkin, että älkää olko yhtä ehdottomia ylioppilaskirjoitusten arvosanojen korottamisessa kuin itse olin juuri lukiosta päästyäni. Välivuonna on aivan eri tavalla aikaa lukea kirjoituksiin mitä esimerkiksi lukiossa, kun kirjoituksiin lukemisen päälle saattoi osua koeviikko ja abivuoden tapahtumat. Ei myöskään kannata pelätä esimerkiksi E arvosanan nostamista L:ään. Kannattaa ennemmin ajatella, että tietopohja aineesta on jo valmiiksi todella hyvä ja voin nyt keskittyä niihin kohtiin mitkä ovat erityisen haastavia. Tsemppiä koitokseen:)
Hyödyllisiä linkkejä ja lopputsempit
Tähän postaukseen ei kaikkea mahdollista tietoa voinut mitenkään mahduttaa, mutta tässä lopuksi vielä pari hyödyllistä linkkiä, joista voi saada lisätietoa aiheesta. Ainakin lukioissa myös opoilla on yleensä paljon tietoa todistusvalintaan liittyen, ja he voivat auttaa suunnittelemaan ylioppilaskirjoituksia ja kartoittamaan omia tavoitteita todistusvalinnan kannalta. Toivotamme vielä hyvää syksyn jatkoa, ja tsemppiä kevään luku-urakkaan kaikille, joilla ylioppilaskirjoituksia tai pääsykokeita on silloin edessä! <3
https://www.tuni.fi/fi/tule-opiskelemaan/opiskelijavalinnan-tilastoja Tampereen yliopiston opiskelijavalinnan tilastoja vuosilta 2019, 2020 ja 2021
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/mika-korkeakoulujen-opiskelijavalinnoissa-muuttuu-vuoteen-2020-menessa/yliopistojen-todistusvalinnat-2020/ Todistusvalinnan pistetaulukot, samalta sivulta löytyy myös ohjeet taulukoiden lukemiseen ja mm. IB-, EB-, DIA- ja RP-tutkintojen pisteyttämiseen.
Kommentit