Monille viidennen vuoden opiskelijoista syksy on tarkoittanut graduseminaarin alkua. Tässä vaiheessa maisteriopintoja monella meistä on jo toinen jalka työelämässä. Nyt syksyllä töiden ja gradun teon yhteensovittaminen on oma haasteensa, mutta hyvä sellainen – ja hyvin suunnitelulla aikataululla jopa mahdollinen. Vaikka aikatauluttaminen vaatiikin sumplimista ja omasta jaksamisesta tulee huolehtia tarkkaan, on kuitenkin hienoa saada vielä kerrata oppimaansa ja pusertaa opittu tieto gradun muotoon.
Ainiin, en ole tässä veneessä yksin!
Onneksi on graduseminaari. Kun opiskeluihin palaaminen tuntui nihkeältä ja gradu elämää isommalta urakalta, seminaarin alkaminen oli kuin lohduttava halaus. Täällähän on parikymmentä muuta, joilla on sama urakka edessä! Yllättävän monella meistä on myös sama tilanne töiden ja gradun teon tasapainottelussa. Vertaistuen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa.
Graduprosessia helpottaa myös kaksi pelastavaa enkeliä: seminaarin vetäjä ja graduohjaaja. Syksyn seminaarin alussa ohjaajamme antoi kallisarvoisen neuvon siitä, kuinka jokaisen kannattaa aluksi tunnistaa oma tavoitteensa gradussa. Jollekin tavoite voi olla työstää gradusta vitosen arvoinen tutkimus itselle merkityksekkäästä aiheesta, kun taas toiselle voi riittää vain tutkielman kasaan saaminen. Tärkeää on tunnistaa omaan tilanteeseen sopiva tavoite, ja jättää muihin vertailu vähemmälle.
Mistä aihe?
Gradun aiheen valintaan on mahdotonta antaa yhtä kaikille istuvaa ohjenuoraa. Joillekin gradu voi toimia ovena syvempään tutkimuksen maailmaa, kun taas toisille gradu toimii yksinkertaisuudessaan ulospääsynä opintoputkesta. Olivat gradun taustamotiivit sitten millaiset tahansa, kaikki ovat yhtä hyviä ja riittäviä.
Aihetta valitessa on hyvä pysähtyä omien mielenkiinnon kohteiden äärelle. Mitä haluaisin kirjoittaa? Mikä tuntuu mielenkiintoiselta? Toisilla gradun aihe saattaa juontaa juurensa aiemmasta kandidaatin tutkielmasta ja taas toisilla omista työtehtävistä – kuten meillä allekirjoittaneilla. Jälleen kerran, graduseminaari toimii loistavana aiheen pallottelu- ja sparrailuareenana. Apua ja vinkkejä voi kysyä niin seminaarin ohjaajalta kuin kurssikavereilta. Kun aihe alkaa valjeta, kannattaa esimerkiksi omia aiheen tiimoilta viriäviä ajatuksia kirjoittaa jonnekin ylös. Tämä helpottaa niin omaa tekemistä kuin tulevien graduohjausten kulkua.
Niin ja ne lähteet. Aivan kuten ideoiden ja ajatusten kirjailussa, sopivien lähteiden etsiminen ja kirjaaminen kannattaa aina. Tämä auttaa omien ajatusten konkretisoitumista ja sitoo samalla aihetta jo alkumetreiltä lähtien osaksi sekä löytyvää että puuttuvaa tutkimusta.
Graduohjaus virittää ajatuksia ja ratkoo prosessin aikana viriäviä pulmia
Kun omat aatokset ovat graduprosessin osalta konkretisoituneet, uskaltaisimme luvata ohjauksen sujuvan mutkattomammin. Näin voimme ainakin tähän mennessä todeta. Ohjauksessa parasta on se, että yksinään yliajattelun jälkeen saa fokuksen jälleen suunnattua olennaisiin asioihin lillukanvarsien sijaan. Ohjaus auttaa pilkkomaan graduprosessia pienempiin osioihin, kuten tutkimusluvan hakemiseen ja haastattelurungon suunnitteluun. Askelittain eteneminen helpottaa huomattavasti yhteen asiaan keskittymistä kerralla, eikä ajatus lähde yhtä helposti harhailemaan liian pitkälle eteenpäin.
Ohjauksessa saa olla “ihan pihalla”, ohjauksessa saa ja pitää kysyä. Näitä ei saa unohtaa!
Vau, kuulunko oikeasti näin taitavaan porukkaan?
Vaikka gradusta puhutaan usein opintojen loppumetreillä häämöttävänä “mörkönä”, uskomme vahvasti, että gradusta on mahdollista luoda myös omia mielenkiinnon kohteita, tulevaisuuden suuntautumista ja opintoja tukeva prosessi. Tässä auttaa pysähtyminen omien motiivien äärelle sekä oman elämäntilanteen ja työskentelyprosessin kartoittaminen.
Gradu ja sen työstöprosessi eivät ole kilpailu. Jos jotakin, tämän tutkielman työstö on tähän mennessä opettanut. Lisäksi ymmärrys viestinnän alan moninaisuudesta on vahvistunut entisestään, kun kurssikaverit kertovat omia tutkimuksensa aiheita. Toisinaan jopa aihekateus on saattanut käydä vierailulla muiden ideoita kuunnellessa.
Ehkä tämä on ollut myös yksi tärkeimpiä oivalluksia näin opintojen loppumetreillä; viestintä valmistaa meitä niin äärettömän moninaisiin tehtäviin ja osaamista löytyy jo nyt vaikka millä mitalla. Omaa osaamista unohtamatta.
Aliisa & Ilona
Kommentit