Alusta kysyi Työelämän tutkimuskeskuksen työelämäntutkijoilta, mitä työttömyyslukujen taustalla on. Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Paul Jonker-Hoffrén ja Arja Haapakorpi vastasivat.
Heidän mukaansa pääasiassa kyse on suhdannetyöttömyydestä. Toisaalta uutta on, että korkeakoulutettua työvoimaa irtisanotaan sote-palveluistakin. Tekoäly taas on kaikesta hypestä huolimatta yhä vain yksi uusi väline, kuten työelämää aiemmin muuttaneet teknologiat.
Pohjoismaisen aktiivisen työvoimapolitiikan pitkä linja ja ydin on ollut investoiminen työikäisen työvoiman inhimilliseen pääomaan eli esimerkiksi koulutukseen. Työelämäntutkijoita huolestuttaa se, että työttömyysturvaetuudella opiskelua rajoitetaan, vaikka se onkin yhä mahdollista osa-aikaisesti ja tarveharkintaisesti työvoimapula-aloilla.
Miten helmikuun työttömyysluvut heijastavat työmarkkinoiden rakenteellisia muutoksia Suomessa? Mitä erityispiirteitä Suomessa on?
Suomen työllisyyskehitys on ollut heikkoa, ja Saksan talousalho vie teollisuudelta perinteistä pohjaa. Tilannetta voisi siksi verrata 1990-luvun laman aiheuttajista yhteen eli Neuvostoliiton romahtamiseen: Suomen teknologiateollisuuden keskeinen vientimarkkina heikkenee.
Työttömyys vaihtelee aina suhdanteittain. On periodista muutosta, eli esimerkiksi tulee uusi teknologia, joka jää, ja aaltoliikettä taloussuhdanteiden mukaan. Nyt ollaan toivottavasti suhdanteiden aallonpohjassa.
Erityistä nykytilanteessa voi olla korkeakoulutettujen työttömyys suhdanneherkillä aloilla. Kuitenkin esimerkiksi rakennusala on laskusuhdanteessa irtisanonut niin suunnitteluhenkilöstöä kuin rakennusalan duunareitakin.
Toisaalta nyt ollaan irtisanomassa korkeakoulutettua työvoimaa sote-palveluista, mikä tässä mitassa on uutta.
Suurin syy etenkin pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy tavalla tai toisella heikentyneeseen työkykyyn. Erilaisiin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin pitäisi saada apua ja työkyky kuntoon ennen kuin edellytykset työllistyä avoimille työmarkkinoille olisivat kunnossa.
Nykyisessä taloustilanteessa korostuvat samat työttömyyden taustasyyt, jotka on jo aiemmin tunnistettu. Osa työttömistä työnhakijoista asuu alueilla, joilla avoimia työpaikkoja on vain vähän tarjolla. Osalla työttömistä koulutus- ja osaaminen on puutteellista eikä vastaa työnantajien tarpeisiin.
Suurin syy etenkin pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy tavalla tai toisella heikentyneeseen työkykyyn. Erilaisiin terveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin pitäisi saada apua ja työkyky kuntoon ennen kuin edellytykset työllistyä avoimille työmarkkinoille olisivat kunnossa.
Teknologia ja automatisaatio ovat aina aiheuttaneet vähintään suhdannetyöttömyyttä, jo luddiiteista alkaen. Miten tilanne kehittyy Suomessa lähivuosina, ja miten siihen kannattaisi varautua?
Teknologinen työttömyys on vuosisadasta ja vuosikymmenestä toiseen toistuva pelko. Teknologiat kyllä muuttavat työtä ja hitaasti myös ammattirakenteita. Esimerkiksi heinähangot eivät enää palaa pelloille, vaan siellä jyräävät nyt traktorit. Mutta alituisen teknologisen kehityksen tuottama muutos ammattirakenteisiin on kuitenkin hidasta ja vaikuttaa enemmän työtehtävien sisältöihin kuin työpaikkoihin. Pankkikonttoripalveluiden asiakaspalvelu on siirtynyt nettiin ja samalla perusasiakastyön lisäksi tehtäväkenttä on laajentunut mm. Sääntelyn asiantuntemukseen, markkinointiin ja ICT-asiantuntemukseen.
Tekoälystä on puhuttu paljon työelämän seuraavana mullistajana. Vaikuttaako tekoälyn yleistyminen jo näissä työttömyysluvuissa?
Paljon työtä tapahtuu edelleen reaalimaailmassa – hoivasta rakentamiseen. Tekoäly voi olla uusi apuväline esimerkiksi teknologian aloilla, joilla pitää tehdä monimutkaisia laskelmia tai simulaatioita, ja sen kautta vaikuttaa työvoiman kysyntään. Myös tekoäly voi mahdollisesti auttaa organisaation tiedonkulkuratkaisuissa. Ei tekoälyn takia rakentajia jää työttömäksi. Pitää muistaa, että tekoäly ei ymmärrä mitään, vaan on se tilastollinen menetelmä tietylle datalle.
Kaikesta hypestä huolimatta tekoäly on tosiaan “vain” yksi uusi väline, aiempien teknologioiden tavoin.
Mahdolliset työpaikkavaikutukset suodattuvat työmarkkinainstituution läpi, esimerkiksi työlainsäädännössä on säädöksiä irtisanomisesta ja työpaikoilla on käytävä yt:t. Parhaimmillaan tekoäly voi parantaa työtä, jos se esimerkiksi auttaa seulomaan terveydenhuollossa löydöksiä eri näytteistä ja kuvista, tai vaikkapa kuljetuksessa ohjaamaan laivoja. Pahimmillaan taas uusia teknologioita käytetään työvoiman käyttöä koskevan sääntelyn ohittamiseen.
Ammatillisesta koulutuksesta karsiminen ei lupaa hyvää uuden teknologian haltuunotolle.
Etenkin alustatyöhön liittyy riskejä. Mutta nämä ovat työpolitiikan tärkeitä valintoja, eikä tekoäly itsessään vie yhtäkään työpaikkaa.
Osaamisen varmistaminen koulutukseen resursoimalla olisi keino pitää tuottavuus kunnossa ja porukat töissä. Ammatillisesta koulutuksesta karsiminen ei lupaa hyvää uuden teknologian haltuunotolle.
Mikä on suhdannetyöttömyyden ja pysyvästi kasvaneen työttömyyden ero?
Juuri viimeisimmän vuosien 2023–2024 laman kynnyksellä nähtiin parhaat työllisyyslukemat Suomessa sitten vuoden 1990. Nykyisessä tilanteessa, jossa työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut, on kyse toistaiseksi ennen kaikkea talouden laskusuhdanteesta. Suhdannetyöttömyys selittyy talouden taantumisella sekä yritysten vähillä investointihaluilla. Myös julkiseen talouteen kohdistuvat säästöpaineet ovat heikentäneet julkisissa palveluissa toimivien työllisyysnäkymiä ja monien korkeakoulutettujenkin on vaikea löytää työ- ja harjoittelupaikkoja.
Myös julkiseen talouteen kohdistuvat säästöpaineet ovat heikentäneet julkisissa palveluissa toimivien työllisyysnäkymiä ja monien korkeakoulutettujenkin on vaikea löytää työ- ja harjoittelupaikkoja.
Rakenteellinen työttömyys taas viittaa pysyvästi kasvaneeseen työttömyyteen, joka selittyy esimerkiksi teknologian kehityksestä tai tuotannon siirtymisestä ulkomaille. Suhdanteen kääntyessä parempaan työttömyys kyllä hellittää ja työvoimapulaakin nähdään.
Orpon hallituksen tavoitteena on paikallisen sopimisen lisääminen. Auttaisiko sellainen työmarkkinamallin muutos työttömyyteen ja miten hallituksen hanke on edennyt?
Paikallisella sopimisella ei ole erityisiä työllisyysvaikutuksia. Tutkimusten mukaan paikallisen sopimisen laajentamisesta ei ole erityistä hyötyä työllisyydelle tai sillä voi jopa olla negatiivisia lyhyen aikavälin työllisyysvaikutuksia. Paikallisen sopimisen lisäämistä pitäisi välttää erityisesti taloudellisessa taantumassa.
Olennaista sen kohdalla on myös eritellä, mitä sillä tarkoitetaan: toisin sopimista työehtosopimuksissa mahdollistettavista asioista, kuten työajoista vai muusta, mistä? Järjestäytyneillä, vai järjestäytymättömillä työpaikoilla?
Paikallisella sopimisella on saavutettu järjestäytyneillä työpaikoilla työntekijöiden palkkojen hienoista kasvua, mutta riskinä on, että järjestäytymättömillä työpaikoilla mahdollistettu toisin sopiminen lähinnä alentaa työnantajien järjestäytymisastetta – mikä tuskin edistää mitään myönteisiä työmarkkinatulemia. Suomessa vietiin lakiin työehtosopimuksissa mainittujen toisin sopimisen kohtien ulottaminen sopijaosapuoliin kuulumattomille työnantajille vuodesta 2025 alkaen.
Miten maailmanlaajuiset muutokset ovat vaikuttaneet Suomen työllisyystilanteeseen ja työmarkkinoihin, ja miten se näkyy nyt?
Pienenä maana Suomi on altis rajojemme ulkopuolelta tuleville uhkille. Toisaalta pieni laiva voi kääntyä myrskyn jälkeen tyyntä kohden nopeasti.
Koronavuosi 2020 katkaisi hyvän työllisyyskehityksen, minkä seurauksena lomautukset ja työttömyys kasvoivat nopeasti, mutta jo vuonna 2021 tilanne normalisoitui. Vuonna 2022 Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset heijastuivat Suomen työmarkkinoille pelättyä vähemmän.
Viimeaikainen työttömyyden kasvu ja heikko taloustilanne on johtunut paitsi Suomelle keskeisten vientimarkkinoiden vaatimattomasta kasvusta myös kotimaisen rakennussektorin alhosta sekä yritysten heikosta investointihalukkuudesta ja kuluttajien varovaisuudesta. Suhdannekuoppa kuitenkin lienee kohta takanapäin. Korkojen lasku ja inflaation hellittäminen helpottavat tilannetta. Uusia uhkia toki riittää. Esimerkiksi Yhdysvaltojen aloittama kauppasota heikentänee tulevaa talouskasvua ja voi heijastua negatiivisesti myös yritysten työllistämishaluihin.
Ilmastonmuutos on uhka, johon talouden ja tuotannonkin rakenteet vääjäämättä törmäävät. Nyt on paljon innostusta liittyen vihreän siirtymän uusiin teknologioihin, mutta luonnonvarojen käyttöön liittyvän kasvun rajat ovat jo tulleet vastaan ja tulisi huomioida kaikessa. Tästä keskustellaan aivan liian vähän yhteiskunnallisessa talouspoliittisessa keskustelussa. Kyse on myös varautumisesta tilanteeseen, jossa kasvua ei nykyisin tavoin saada, mikäli maapallon resurssit kulutetaan loppuun.
Luonnonvarojen käyttöön liittyvän kasvun rajat ovat jo tulleet vastaan ja tulisi huomioida kaikessa. Tästä keskustellaan aivan liian vähän yhteiskunnallisessa talouspoliittisessa keskustelussa. Kyse on myös varautumisesta tilanteeseen, jossa kasvua ei nykyisin tavoin saada, mikäli maapallon resurssit kulutetaan loppuun.
Tällaisina aikoina voisi olla tärkeää, että ihmisillä olisi paremmat mahdollisuudet kouluttautua odottaessaan eli hankkia uusia taitoja. Esimerkiksi työvoimakoulutusten volyymeja voisi kasvattaa, kun suhdanne on heikompi, mutta nythän on riskinä, että kunnille siirtyneissä työvoimapalveluissa rahkeet eivät riitä inhimillistä pääomaa kasvattaviin työvoimapalveluihin. Näin on varsinkin, kun kuntiin kohdistuu aiempaa raskaampi maksuvastuu työttömyysturvaetuuksista paitsi kohonneen työttömyyden myös valtiollisen TE-toimistorakenteen lakkauttamiseen kytketyn etuusrahoitusmuutoksen seurauksena.
Mitä Trumpin tulleista, kauppasodasta, osakemarkkinoiden romahduksesta voi seurata suomalaisille työmarkkinoille?
Tuskin mitään myönteistä. Historia kertoo, että kauppasotien lietsominen on lyhytnäköistä ja haitallista kaikille osapuolille. Osakemarkkinat ja talous kuitenkin toipuvat, kuten työmarkkinatkin. Markkinatalous on notkea palautumaan raiteilleen.
Dollarin halpeneminen tarkoittaa, tosin paniikin takia tällä kertaa, että eurooppalaiset ja siten myös suomalaiset tuotteet ovat kalliimpia Yhdysvalloille, tullien lisäksi. Tullin mukaan Yhdysvaltoihin viedään täältä ennen kaikkea metsäteollisuuden tuotteita, teknologiateollisuuden koneita ja kojeita, sekä esimerkiksi mittareita. Myös öljyjalosteiden kauppa on ollut tärkeää.
Vaarana työmarkkinasuhteille on, että juuri näiden alojen hintakilpailukykyä halutaan muokata TES-neuvottelujen yhteydessä.
Vaarana työmarkkinasuhteille on, että juuri näiden alojen hintakilpailukykyä halutaan muokata TES-neuvottelujen yhteydessä. Kieltämättä nämä tullit heittävät varjon juuri nyt menneillään oleviin neuvotteluihin. Globaalissa taloudessa Suomen kaltaiset avoimet taloudet ovat erityisen alttiita muutoksille. Välittömien muutosten lisäksi välilliset muutokset ovat todennäköisiä.
