Kategoria: Julkistalous

Orpon hallituksen ylimpien ansiotulojen marginaaliveron alennus ja tutkimustieto

2020-luvulla voi tuntua yllättävältä, että korkeat marginaaliverot suurituloisille otettiin viime vuosisadalla käyttöön erityisesti anglosaksisissa maissa ja Yhdysvaltojen johdolla. 1980-luvulla tapahtui kuitenkin veropoliittinen täyskäännös. Oikeistolainen talouspolitiikka nousi valtaan erityisesti Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Seurauksena ylimmät marginaaliverot laskivat useimmissa kehittyneissä maissa, ja ylimmät tulo-osuudet lähtivät jyrkkään kasvuun.

Suomen talouspolitiikan linja – nollakasvua menokurilla ja veronalennuksilla

Suomen talouspolitiikka on finanssikriisistä lähtien nojannut menokuriin ja veronalennuksiin, joiden on uskottu vauhdittavan talouskasvua. Tulokset ovat kuitenkin jääneet laihoiksi: kasvu on ollut olematonta, ja julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä. Onko nykyinen talouslinja ideologinen umpikuja, ja pitäisikö politiikan suunnan viimein muuttua?

Korkojen nostaminen voi lisätä inflaatiota

Anton Korinek ja Joseph Stiglitz esittävät, että kehikko, jonka pohjalle rahapolitiikka kehittyneissä teollisuusmaissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa eli keskeisimmissä läntisissä talouksissa perustetaan, on puutteellinen.

Millä keinoilla koronaepidemian talousvaikutuksia pitäisi lieventää?

Maailma on joutunut kohtaamaan koronakriisin ilman globaalisti koordinoitua lähestymistapaa.

Terve talous, kipeät leikkaukset – Talouskuri ja terveysretoriikka

Suomen valtiovarainministerit ovat käyttäneet terveysretoriikkaa paitsi värittämään puhetta ja vetoamaan kuulijoihin, myös luonnollistamaan kuriajattelua riisumalla talouspolitiikalta sen poliittisen sisällön.

Kasvuriippuvuudet vaikeuttavat kestävän yhteiskunnan rakentamista

Eri talouden instituutiot ovat riippuvaisia päättymättömästä tuotannon ja kulutuksen kasvusta. Tällaiset järjestelmät pitää tunnistaa ja korvata osana kestävyyteen tähtääviä uudistuksia.

Ilmastonmuutoksen hallinta vaatii hyvinvointivaltiolta sijoituksia, sanoo Joakim Palme

Uppsalan yliopiston sosiologian professori Joakim Palme ei usko, että hyvinvointivaltio kaatuu ikääntymiseen, ilmastonmuutokseen, tai verottamisen mahdottomuuteen. Talouskasvun luominen ei ole hänestä välttämättä ongelma, jos tuottavuutta kasvattavaan koulutukseen ymmärretään sijoittaa.

Aktiivimallin puolustajien pitäisi päivittää taloustieteen tietämystään

Erityisesti valtiovarainministeriön virkamiesjohto on jo vuosia tulkinnut taloustieteellistä tutkimuskirjallisuutta harhaanjohtavasti.

Miten talouspolitiikan tulonjakovaikutuksia pitäisi arvioida?

On syytä muistaa, että verojärjestelmäämme kuuluu varakkaille rakennettu verojen välttämiskanava. Eriytetty tuloverotus mahdollisti 1990-luvun puolivälistä alkaneen ylimpien tulo-osuuksien voimakkaan kasvun, ja kanava on edelleen auki. Näin ollen olemassa oleva verojärjestelmämme on suurin tuloeroihin vaikuttava tekijä myös jatkossa.

After Switzerland - Learning Political Lessons is Key!