Kategoria: Nuorisotutkimus

Kun hymy hyytyy nuorisotyössä: hämmennyksestä empaattiseen ymmärtämiseen

Miten aikuinen voi ymmärtää nuoren kokemusmaailmaa asettumatta nuoren yläpuolelle? Myönteisesti tunnistava nuorisotyö tarjoaa aitoa keskustelua ja tukea, jota nuori kaipaa ja pystyy vastaanottamaan. Nuori tulee kuulluksi ja nähdyksi, kun ei tuputa. Arvostelu, kauhistelu, vähättely, sivuuttaminen, “tietäminen paremmin” ovat virheitä, jos haluaa luoda aidon yhteyden. Tärkeintä on, että aikuinen osoittaa kiinnostusta ja välittämistä ja asettuu aidosti keskustelemaan – torjutuksi tulemisen uhallakin.

Nuorisokulttuureja ja hyperkaupallisuutta – nuorten katuväkivalta eilen ja tänään

Nuorisorikollisuudesta ja nuorten väkivallasta keskustellaan vuosikymmen toisensa jälkeen samankaltaisilla tavoilla. On helppoa keskittyä tuoreimpiin kuohuihin ja vakuuttaa itselleen nuorten väkivallantekojen lisääntyneen, raaistuneen ja tekijöiden olevan alati nuorempia. Mikäli tämänkaltaiset väittämät olisivat pitäneet aina paikkansa, taaperoiden tulisi käydä tulitaisteluja suomalaiskaupunkien kaduilla. Julkisia keskusteluja nuorten väkivallasta ja rikollisuudesta vaivaakin historiatajun puute. Menneisyyteen kurkistaminen on vaivalloista, kun nuorten väkivaltaa tai jengejä koskevia historiakatsauksia on niukasti saatavilla.

Koskas te hankitte lapsia? Ei kysy enää vain sukulaistäti, vaan yhteiskunta

Nuoret kipuilevat sen kanssa, onko lasten hankkiminen sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullista, sanoo nuorisotutkija Jenni Kallio. Kun julkinen keskustelu kohdistaa paineita nuoriin aikuisiin, lasten hankkiminen muuttuu yksityisestä päätöksestä myös poliittiseksi ja yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Tutkimus todistaa, että nuoret eivät jätä lapsia hankkimatta itsekkyyden takia, vaan nuoret ovat vastuullisia ja huolissaan tulevaisuudesta.

Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen on päättäjien, ei nuorten vastuu

Tämä kirjoitus on nuorisotutkijoiden joulutervehdys päätöksentekijöille. Lähestymme tällä kirjeellä näin joulun alla heitä, joilla on valtaa ja mahdollisuuksia muuttaa maailmaa. He kertovat olevansa huolissaan nuorista ja nuorten tulevaisuudesta. Niin mekin olemme. Ilahduimme kovasti kutsusta eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan avoimeen kuulemiseen 3.12.2025. Vihdoin sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta puhutaan vakavasti, vihdoin tämä kysymys nousee julkisen keskustelun ja politiikan ytimeen – sinne, minne se kuuluukin. Seuratessamme keskustelua mieleemme hiipi kuitenkin pelko siitä, etteivät päätöksentekijöiden puheet ja teot aina tavoita sitä, mistä nuoret itse kantavat huolta. Siksi halusimme kirjoittaa tämän tervehdyksen heille, jotka tekevät nuorten elämää koskevia päätöksiä.

Varjoista valoon – nuorten yhteiskunnallinen ääni ja mielikuvituksen voima

Nuoria pidetään usein aikuisiin verrattuna keskeneräisinä, epävakaina, epäluotettavina, riskialttiina, puutteellisia ja vähempiarvoisina. He ovat vasta kehittymässä, tulevia kansalaisia, tulevia veronmaksajia ja vakavasti otettavia toimijoita vasta joskus tulevaisuudessa. Nuorten maailman näkemistä voidaan vastustaa myös siksi, että nuorten näkemysten vakavasti ottaminen asettaa monet vakiintuneet aikuisyhteiskunnan itsestäänselvyydet alttiiksi arvostelulle ja kritiikille.

Puhe menetetystä sukupolvesta ei tee oikeutta nuorten aikuisten koronakokemuksille

Koronakriisillä oli laajoja vaikutuksia ihmisten elämään, sosiaalisiin suhteisiin ja yhteiskunnallisen luottamuksen rakentumiseen. Nuorten aikuisten kokemuksiin pohjaava Elämää korona-ajassa -kirjamme tuo esiin näitä vaikutuksia. Kirja osoittaa vaikutusten olevan niin moniulotteisia, ettei yksinkertaistava julkinen keskustelu menetystä sukupolvesta tavoita niitä.

Lasten ja nuorten ystävyyssuhteiden merkitys toisen maailmansodan vuosina ja nyt

Viestinnän teknologiat luovat puitteet lasten ja nuorten keskinäiselle yhteydenpidolle. Kirjeenvaihdon aikakaudella postin odottaminen oli hitaasti kasvavaa odotusta ja jännitystä kirjeen saapumisesta, ja odottaminen opetti samalla kärsivällisyyttä.

Employment and the material conditions of young people in the MENA region: Waithood, informal work and precariousness

In many of the Arab States, the working life is characterized by informal employment.

Voiko nuori olla merkityksellinen osa yhteiskuntaa, vaikka hän ei pääsisi tai haluaisi työelämään?

Työntekijäkansalaisena vai omana itsenä osaksi yhteiskuntaa?

Oppilaitosvaltauksissa nuoret neuvottelevat oikeudestaan kestävään hyvinvointiin

Nuorten potentiaalia kestävästi hyvinvoivan yhteiskunnan edistämisessä ei ole varaa ohittaa.

Nuoret tarvitaan mukaan sosiaaliturvaa uudistamaan

Sukupuolistuneen väkivallan taustalla ovat stereotypiat, kontrollointi ja vaikeneminen

Väkivallan sukupuolistuneisuus on Suomessa yhä vaiettu asia. Ahtaat sukupuoliroolit luovat paineita, jotka purkautuvat myös väkivaltana. Päivi Honkatukia ja Marita Husso ovat tutkineet sukupuolistunutta väkivaltaa ja häirintää parin vuosikymmenen ajan.