1.6.2026 Mikä on työtakuu? Työtakuussa julkinen valta ottaa tehtäväkseen vaikeasti työllistyvien työkykyisten työllistämisen ja samalla heidän työkykynsä ylläpitämisen ja kehittämisen. Käsite haastaa valtavirran taloustieteen rakennetyöttömyyden käsitteen, jonka mukaan hyvässäkin työllisyystilanteessa tuntuva osa työttömistä ei työllisty, koska he ovat liian vaikeasti työllistyviä avoimille työmarkkinoille. Mutta voiko työtakuu toimia ilman inflaation kiihtymistä ja ilman, että se syrjäyttää tavallisia työpaikkoja? Työelämäntutkimus Työttömyys
19.3.2026 Sosiaalisen tuen vastavuoroisuus töissä: tapaus Tampereen yliopisto Kutsuimme keväällä 2025 yliopistolaiset avuksi kehittämään uutta sosiaalisen tuen kyselymittaria. Kutsua kyselyn validointikierrokseen levitettiin tiedekuntien sähköpostilistoilla ja vastauksia tuli seitsemästä tiedekunnasta. Eniten vastauksia tuli SOC- ja ICT-tiedekunnista. Vastanneet kertoivat kokemuksistaan ja näkemyksistään työyhteisön sosiaalisesta tuesta sekä monivalintaväittämien että runsaiden avointen vastausten muodossa. Ihmiset kokevat antavansa sosiaalista tukea hieman enemmän kuin saavansa sitä. Sosiaalinen tuki toimii melko hyvin ja vastavuoroisesti, mutta kysymys herää kuinka sosiaalisen tuen saamisen ja antamisen kokemus voisi vielä parantua, jos kehittämisen mahdollisuuksia olisi. Tampereen yliopisto Työelämäntutkimus
28.1.2026 Sanktiot sysäävät työttömiä marginaaliin Suomen työttömyysaste nousu Euroopan korkeimmaksi talvella 2026. Onko työttömien sanktiointi ajan tasalla? Työelämän tutkija Satu Pyöriä Tampereen yliopistosta ja kehittäjäsosiaalityöntekijä Elina Perkiö Pirkanmaan hyvinvointialueelta sanovat, että kiristäminen ei ole oikeudenmukaista eikä tehokasta. Valvonta ja järjestelmän näkökulmasta oikeanlaisen käyttäytymisen monitorointi ei sovi erityisesti kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden hallintaan. Työelämäntutkimus Työttömyys
16.4.2025 Miksi työttömyysaste on noussut korkeimmaksi yhdeksään vuoteen? Kansainvälinen taloustilanne on epävakaa, mutta onko Suomen työllisyyskehitys ollut poikkeuksellisen huonoa? Miten nykyinen työttömyystilanne vertautuu aiempiin talouden taantumiin Suomessa? Työelämäntutkimus Työttömyys
20.3.2025 Digikuilut luovat työelämään eriarvoisuutta Digikuilut ovat yhteiskunnan ja työelämän eriarvoisuus- ja tuottavuusriski. Orpon hallituksen leikkaukset heikentävät koulutuksen järjestämisen ja siihen osallistumisen mahdollisuuksia. Leikkaukset vaarantavat koulutustarjonnan riittävyyden ja laadun, ja kaventavat jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Heikentävätkö leikkaukset ammattiosaamista ja työvoiman kykyä sopeutua nopeasti kehittyvän digitalisaation vaatimuksiin? Digitalisaatio Työelämäntutkimus
4.2.2025 Muutokset toimeentulotukeen kohdistuvat myös lapsiin Jatkossa toimeentulotukea saavan osa-aikatyöllisen olisi tuoreen ehdotuksen mukaan haettava kokoaikaista työtä. Toimeentulotukea saavien pienten lasten vanhempien ja näissä kotitalouksissa kasvavien lasten itsensä näkökulmasta ehdotuksessa voi piillä vaara: osa-aikainen työ voi lapsiperheissä olla ainoa keino yhdistää palkkatyö ja hoiva. Leikkaukset Perhe Sosiaaliturva Työelämäntutkimus
20.12.2024 Motivaation laadulla on väliä Motivaation laadulla on merkitystä, sillä motivaation laatu vaikuttaa paitsi hyvinvointiimme, myös toimintaamme töissä; esimerkiksi työn tulosten määrään ja laatuun, työpaikkaan sitoutumiseen, ja jopa myönteiseen tai haitalliseen käytökseen työpaikalla. Työelämäntutkimus Työmotivaatio
8.4.2024 Teollisuustyöntekijöiden piilevä potentiaali ja kriisitilanteet Teollisuuden työntekijät kokevat, että heillä olisi paljon osaamista ja kykyjä kriisi- tai poikkeustilanteissa hyödynnettäväksi, mutta tämä potentiaali jää usein hyödyntämättä. Kriiseihin varautuminen ja niistä selviäminen vaatisi kaikkien organisaation jäsenten osaamispotentiaalin näkemistä, arvostamista ja hyödyntämistä. Työelämäntutkimus
14.12.2023 Työmarkkinamuutokset edellyttävät tutkimusperusteista valmistelua Työmarkkinaosapuolten soisi voivan käyttää aikansa toimialakohtaisesti siihen, että Suomessa saadaan työn ja tuotannon rakenteet pikimmiten kestäviksi hiilipäästöjen ja luontokadon hillinnän kannalta. Työelämäntutkimus
16.5.2023 Suomen työmarkkinat irti pohjoismaisesta perinteestä paikallinen sopiminen “vapauttamalla”? Yritystasoinen paikallinen sopiminen edellyttää vastavuoroista yhdessä sopimisen kulttuuria ja institutionaalisia rakenteita, jotka tukevat tasapuolisten neuvotteluiden käymistä sekä yritysten välillä että niiden sisällä. Tällöin yritykset eivät joudu liialliseen keskinäiseen palkkakilpailuun ja myös tuottavuus ja työllisyys voivat kehittyä myönteisesti. Aktiivimalli Hyvinvointivaltio Työelämäntutkimus Työttömyys
16.3.2023 Ylpeyttä ja häpeää omasta ammatista Saavuttamamme ammatti ja urakehityksen suunta ilmentävät yhteiskunnallista asemaamme. Vaikka suurin osa tavallisista työtä tekevistä ihmisistä kokee tyytyväisyyttä ja jopa ylpeyttä työstään, työ voi myös aiheuttaa häpeää. Työelämäntutkimus
4.5.2022 Mahdottoman ajattelu on vaikeaa, mutta tarpeellista Skenaariotyöskentely tarkoittaa erilaisten tulevaisuuksien hahmottamista ja sen avulla voidaan myös varautua erilaisiin kriiseihin. Mahdollisten maailmojen ajattelua hyödyntävä skenaariotyöskentely perustuu organisaation toimintaa ohjaavien perusolettamien kyseenalaistamiseen. Perusolettamien systemaattisen testaamisen avulla organisaatio voi parantaa resilienssiään eli kykyään ennakoida, selviytyä ja oppia erilaisista kriiseistä. Työelämäntutkimus