Rollaattorimarssissa jaettu huoli toi yhteen toimijat yhteiskunnan eri sektoreilta
Rollaattorimarssi oli elämänmakuinen mielenosoitus, jolla on vahva viesti: iäkkäiden ihmisten on saatava ne palvelut, joita he välttämättä tarvitsevat, sillä jokainen meistä ansaitsee hyvän ja arvokkaan vanhuuden. Marssin viesti on valtakunnallinen, vaikka marssi fyysisesti järjestettiin Tampereella.
Rollaattorimarssi yhdisti poikkeuksellisella tavalla yhteiskunnan eri sektoreita –mukana oli viitisenkymmentä eri järjestöä tai muuta yhteisöä ja marssia asettuivat tukemaan useat yksityisen- ja julkisen puolen toimijat, ikääntymisen tutkijat ja asiantuntijat sekä vanhusasiavaltuutettu, joka riippumattomana viranomaisena edistää ikääntyneiden edun ja oikeuksien toteutumista. Kaikki jakoivat yhteisen huolen iäkkäiden ihmisten palveluiden tilanteesta. Marssin poikkisektorinen voima muistuttaakin siitä, että kyse on koko yhteiskuntamme, ja jokaisen yksilön, vastuusta.
Vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun myötä päätös on sittemmin kumottu, ja kasvokkainen kuntouttava päivätoiminta jatkuu aiempaa suunniteltua pienemmin muutoksin.
Huoli iäkkäiden ihmisten palveluista on aiheellinen. Iäkkäiden ihmisten palveluihin pääsyssä ja palveluvalikoimassa on puutteita, palveluiden laatu vaihtelee ja kotona asumista tukevat palvelut eivät ole riittäviä (Topo ym. 2023; THL 2023; THL 2022). Pirkanmaan alueella erityistä kuohuntaa on aiheuttanut päätös kuntouttavan päivätoiminnan muuttamisesta etäpäivätoiminnaksi (Hirvelä 2024). Vilkkaan yhteiskunnallisen keskustelun myötä päätös on sittemmin kumottu, ja kasvokkainen kuntouttava päivätoiminta jatkuu aiempaa suunniteltua pienemmin muutoksin (Pirha 2025; Peltoniemi 2025).
Mitä rollaattorimarssilla sitten tapahtui?
Rollaattorimarssi starttasi Koskikadulta kulkien Hämeensillan yli Keskustorin kautta Laikunlavalle. Marssijoita karnevaalitunnelmaan siivitti paikallisen sambakoulu Uniao da Roseiran rumpuryhmä ja tanssijat.
kuva hämeenkatu, jossa näkyy karnevaalitunnelmaa rumpuineen
Värikäs joukkio kokoontui Laikunlavalle, jossa nähtiin monipuolista ohjelmaa. Puhumassa olivat Tampereen tuleva pormestari Ilmari Nurminen, rollaattorimarssin koordinaattori Outi Mäenpää, alkuperäisen idean saanut gerontologian dosentti Jari Pirhonen ja haastattelussa oli gerontologian professori Marja Jylhä. Lavaohjelman juonsi kokenut toimittaja Tiina Merikanto. Lavalle nousi myös Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Juhani Sand, kun hänelle luovutettiin adressi kasvokkaisen kuntouttavan päivätoiminnan jatkamiseksi.
Puheenvuoroja yhdisti huoli iäkkäiden palveluiden tilanteesta. Saavatko iäkkäät ihmiset sitä tukea ja hoivaa, jota he välttämättä tarvitsevat? Kuntouttavien palveluiden, kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen heikentäminen samalla, kun iäkkäiden ja muistisairaiden ihmisten määrä ja sitä myöden palvelutarpeet kasvavat, ei ole toimiva yhtälö. Yhä useammat iäkkäät ihmiset ovat vailla riittävää tai heidän tarpeitaan vastaavaa tukea, joka näkyy mm. päivystyksien kuormittumisena ja inhimillisen elämän edellytysten heikentymisenä. Niin kotihoidon kuin ympärivuorokautisen hoivan resurssit ovat jo nyt tiukoilla ja henkilöstöpula vaikuttaa hoidon turvallisuuteen, laatuun ja iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin. Ilman riittävää ja osaavaa henkilökuntaa on minkään järjestelmän vaikea toimia ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.
Vaikuttaa siltä, että päätöksiä tehdään lyhytnäköisesti, nopeiden säästöjen toivossa. Karsiminen voi näkyä hetkellisinä säästöinä yhdessä palvelukokonaisuudessa, mutta johtaa lisäkuluihin toisessa, jolloin kokonaisuus jää todennäköisesti pahemminkin pakkasen puolelle. On katsottava kokonaisuutta ja käytännön toimintamallien tulee olla linjassa poliittisten tavoitteiden kanssa – pelkät raporttien korulauseet eivät riitä, koska ne eivät asetu ihmisen arjen tukipilariksi. Karsimisen sijaan katse on käännettävä käytännön tason ratkaisuihin ja rahoitukseen. Ilman riittävää rahoitusta on vaikea taata ja tuottaa laadukkaita, kestäviä palveluja.
Vaikuttaa siltä, että päätöksiä tehdään lyhytnäköisesti, nopeiden säästöjen toivossa. Karsiminen voi näkyä hetkellisinä säästöinä yhdessä palvelukokonaisuudessa, mutta johtaa lisäkuluihin toisessa, jolloin kokonaisuus jää todennäköisesti pahemminkin pakkasen puolelle.
Palveluihin panostamista ei voi ajatella menoeränä, vaan investointina, joka voi ennaltaehkäistä ongelmia ja säästää yhteiskunnan varoja tulevaisuudessa. Jos haluamme esimerkiksi vahvistaa iäkkään väestön toimintakykyä ja tukea heidän turvallista ja inhimillistä kotona-asumistaan mahdollisimman pitkään, kuten poliittisissa tavoitteissa määritellään, on heidän toimintakykynsä tukemiseen aidosti panostettava. Gerontologian professori Marja Jylhä nostikin haastattelussa esiin vahvan huolensa iäkkäiden ihmisten palvelujen tilan jatkuvasta heikentymisestä, etenkin hyvinvointialueiden astuttua voimaan. Lisäksi hän pohti, onko valtuutetuilla riittävää osaamista ja ymmärrystä kestävien päätösten tekemiseen. Marja Jylhän ajatukset nostavatkin esiin väistämättömän pohdinnan, että ehkäpä yliopistojen ja hyvinvointialueiden olisi aika tiivistää yhteistyötä entisestään? Kestävien ratkaisujen löytäminen vaatii vuoropuhelua, vahva poikkisektorinen yhteistyö olisi tässäkin varmasti kaikkien etu.
Toisaalta puheenvuoroissa korostui myös toivo, ratkaisukeskeisyys ja yhteisöllisyyden merkitys. Voimme itse vaikuttaa siihen, miten toimimme; voimme valita välittää. Myös Ilmari Nurminen ja Juhani Sand lupasivatkin puheenvuoroissaan, että iäkkäiden ihmisten palveluihin panostetaan. Jäämme toiveikkaina seuraamaan näiden lupausten lunastamista.
Esiintyjäkaarti oli varsin monipuolinen. Yleisöä viihdytti vanhoilla kisällilauluilla Mielensoittajat, valloittava Sointu-kuoro ja tunnettu kaksikko Lotta ja pappa. Tanssin hurmaa tarjoili senioritanssiryhmä Fiiliksellä ja Rollaattorimummonakin tunnettu stand up- koomikko Anitta Ahonen tarjoili vatsanpohjaa kipristävät naurut.
Jokainen ihminen on laulun arvoinen
Rollaattorimarssin yksi keskeinen tavoite oli antaa iäkkäille ihmisille mahdollisuus näkyä, kuulua ja vaikuttaa. Marssi toi näkyväksi heidät, jotka liian usein jäävät näkymättömäksi – eri ikäiset iäkkäät ihmiset, toimintakyvystä riippumatta. Marssi antoi konkreettiset kasvot ihmisten huolelle, joita valitettavan usein käsitellään vain tilastoina. Marssille osallistuneet kuvasivat kokemusta voimaannuttavaksi ja yhteisöllinen ilmapiiri selvästi herätti toivoa. Rollaattorimarssi osoittikin, että kantaa on mahdollista ottaa rakentamatta vastakkainasettelua. Ehkä juuri tässä piili marssin suola: asioista voi olla helpompi viestiä karnevaalitunnelmissa. Painavistakin asioista on helpompi puhua, kun mukana on ripaus iloa.
Marssi antoi konkreettiset kasvot ihmisten huolelle, joita valitettavan usein käsitellään vain tilastoina.
Veikko Lavi on aikanaan laulanut ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeää”. Tämä oli rollaattorimarssin keskeinen yksilötason viesti, jonka toivomme läpileikkaavan myös yhteiskunnalliset päätäntäelimet. On muistettava, että iäkkäiden ihmisten asiat koskettavat meitä kaikki: me kaikki vanhenemme, koko ajan. Mitä teemme ja päätämme tänään, on edessämme huomenna. Kuten yhdessä rollaattorimarssin kyltissä todettiin: yhteiskuntamme arvo mitataan siinä, miten kohtelemme vanhuksiamme.
Haluaisitko palata rollaattorimarssin tunnelmiin tai missasitko kenties marssin kokonaan? Rollaattorimarssin Facebook-sivuilla on paljon video- ja kuvamateriaalia, ja rollaattorimarssista on rakentumassa näyttely. Seuraa tiedotteita näyttelystä marssin Facebookissa ja tule vierailulle. Tapahtuma on nähtävillä kokonaisuudessaan myös Aamulehden live-lähetyssivulla.
Viitteitä:
Hirvelä, E. 2024. Aamulehti 5.12.2024. Pirha lakkauttaa vanhusten päivätoiminnan nykymuodossaan – Tapaamisten tilalle etäyhteys tabletilla
Peltoniemi, M. 2025. Aamulehti 27.5.2025. Vastalauseiden myrsky käänsi Pirhan pään: ikäihmisten päivätoiminta jatkuu tablettien sijaan toimipisteissä, mutta palveluverkko supistuu
Pirha 2025. Ikäihmisten päivätoiminta jatkuu toimipisteissä. Ikäihmisten päivätoiminta jatkuu toimipisteissä – aluehallitus hyväksyi myös Pohjois-Pirkanmaalle hankittavan palvelukokonaisuuden | Pirkanmaan hyvinvointialue
THL 2023 Yhä harvemmat saavat kotihoidon palveluja, vaikka palvelujen tarve on jyrkässä kasvussa.
Topo, P., Ahosola, P., Backman, S., Niemi, M. & Vuorela, M. 2024. Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024. Vanhusasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2024
