Meidän sivuumme linkitettiin aika paljon ja meille tuli siitä tosi paljon kysymyksiä, joten me sitten ajateltiin oma-aloitteisesti tarkistaa, että onko se sivu ajan tasalla ja siinä yhteydessä sitä päivitettiin. Eli ei ole sen suurempaa dramatiikkaa tässä.
Näin suojelupoliisin (supo) viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Milla Meretniemi vastasi toimittajan kysymykseen, miksi supon äärioikeistolaista ideologiaa käsittelevän verkkotekstin asiakohtaa oli muutettu.
Kysymys oli tekstikohdasta, jossa käsiteltiin niin kutsuttua väestönvaihtoteoriaa äärioikeistolaisen ideologian – ajattelua ja toimintaa ohjaavan uskomusjärjestelmän – osatekijänä. Tässä ideologiassa väestönvaihdolla tarkoitetaan uskomusta, jonka mukaan vasemmistolla tai liberaalilla talouseliitillä on suunnitelma Euroopan etnisesti ”puhtaan” väestöpohjan muuttamisesta ei-eurooppalaiseksi. Väestönvaihtouskomusta pidetään yleisesti salaliittoteoriana (Hyvönen & Pyrhönen, 2023).
Perussuomalaiset ovat käyttäneet väestönvaihtoteoriaa jo pitkään poliittisessa retoriikassaan. Esimerkiksi Riikka Purra totesi puoluetovereilleen 26.8.2025, että ”Tämä on seinään ajo, tämä on konkurssi. Väestön vaihtuminen on hyvinvointiyhteiskunnan loppu, suomalaisen yhteiskunnan loppu”. Lisäkierroksia keskustelu sai perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarjan väestönvaihtopuheista A-studiossa.
Mitä supo muutti?
Keskisarjan puheiden jälkeen suojelupoliisi päätyi tarkistamaan ja ”päivittämään” väestönvaihtoa koskevaa verkkotekstiään aiheesta nousseen julkisen keskustelun perusteella. Vuonna 2021 julkaistussa tekstissä väestönvaihdosta todettiin seuraavaa:
Etnonationalismi pohjautuu ajatukseen yhteiskunnan etnisen yhtenäisyyden säilyttämisestä. Etnisten ryhmien sekoittumista halutaan välttää. Ideologian mukaan valkoinen väestö on oikeutettu puolustamaan ja suojelemaan etnistä yhtenäisyyttään. Ajattelu on olennaisesti läsnä äärioikeiston korostamassa väestönvaihtoteoriassa, jonka mukaan valkoinen länsimainen väestö pyritään tarkoituksellisesti alistamaan vähemmistöksi ja vähitellen korvaamaan länsimaissa. Etnonationalismi ja väestönvaihtoteoria ovat olleet olennainen äärioikeistolaisen väkivallan oikeuttamisen peruste viime vuosina.
Aatesuuntaus on korostunut erityisesti Uuden-Seelannin Christchurchissa tapahtuneen terrori-iskun myötä. Maaliskuussa 2019 kahteen moskeijaan hyökännyt ja 51 ihmistä surmannut iskijä perusteli tekoaan valkoisen väestön suojelemisella. Christchurchin isku ja siihen liittyvä propaganda ovat innoittaneet äärioikeistolaisia terroristeja. Iskun inspiraatiovaikutus on näkynyt useissa toteutuneissa väkivallanteoissa sekä paljastuneissa iskuhankkeissa ympäri maailmaa.
Syyskuun alussa 2025 lyhennetty muoto kuuluu puolestaan näin:
Etnonationalismi pohjautuu ajatukseen yhteiskunnan etnisen yhtenäisyyden säilyttämisestä. Etnisten ryhmien sekoittumista halutaan välttää. Ideologian mukaan valkoinen väestö on oikeutettu puolustamaan ja suojelemaan etnistä yhtenäisyyttään. Ajattelu on olennaisesti läsnä äärioikeiston korostamassa väestönvaihtoteoriassa, jonka mukaan valkoinen länsimainen väestö pyritään tarkoituksellisesti alistamaan vähemmistöksi ja vähitellen korvaamaan länsimaissa. Osa maailmalla tapahtuneiden terrori-iskujen tekijöistä on perustellut toimintaansa väestönvaihtoteorialla.
Sanavalintojen muutos on pieni, muttei viaton, sillä muutos sisältää vihjeitä laajemmasta ajattelutapojen muutoksesta.
Tekstistä poistettiin esimerkkinä ollut Uuden-Seelannin Christchurchissa tapahtuneen terrori-isku. Lisäksi muutettiin yhden virkkeen sisältöä ja muotoilua (yllä olevissa lainauksissa tummennetut virkkeet ovat Supon muuttamat virkkeet). Sanavalintojen muutos on pieni, muttei viaton, sillä muutos sisältää vihjeitä laajemmasta ajattelutapojen muutoksesta.
Miten väestönvaihtoteorian merkitykset muuttuivat?
Vanhassa versiossa (”etnonationalismi ja väestönvaihtoteoria ovat olleet olennainen äärioikeistolaisen väkivallan oikeuttamisen peruste”) ideologiset uskomukset liitetään suoraan väkivallan oikeuttamiseen ja luodaan tulkintakehys, jossa ideologiat itsessään ovat vaarallisia.
Uudessa versiossa (”osa maailmalla tapahtuneiden terrori-iskujen tekijöistä on perustellut toimintaansa väestövaihtoteorialla”) väkivalta yksilöidään ja ideologinen kytkös häivytetään. Häivyttämistä vahvistaa terrorismiesimerkin poistaminen sen sijaan, että sen tilalle olisi tuotu kotimaisia esimerkkejä, kuten väestönvaihtoon uskovat Lahden uusnatsiterroristit. Väestönvaihtouskomuksen yhteys nimenomaan äärioikeistolaiseen terrorismiin jätetään sanomatta.
Irtikytkentä voi pahimmillaan normalisoida äärioikeistolaisia ajattelutapoja laajemminkin.
Vanha versio tunnisti väestönvaihtoteorian äärioikeistolaisen radikalisoitumisen keskeiseksi tausta- ja riskitekijäksi ja yhteiskunnalliseksi uhaksi. Uudessa versiossa tätä kytköstä ei enää näin suoraan tehdä vaan rajataan väestönvaihtoteorian merkitys yksilöllisesti osaan terrori-iskujen tekijöistä. Tällainen irtikytkentä voi pahimmillaan normalisoida äärioikeistolaisia ajattelutapoja laajemminkin.
Sanat ja asiat
Kielellä saadaan aikaan asioita yhteiskunnan sosiaalisessa semiosiksessa (kodeissa kaduilla, kuppiloissa, raastuvassa, sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa, eduskunnassa jne.). Sillä vakuutellaan, osoitetaan oikeaksi tai vääräksi, voitetaan puolelle. Tässä mielessä kieli on ideologista toimintaa ja eräs ideologian materiaalinen muoto (Fairclough, 2010, 59). Kielen avulla luoduista merkityksistä muotoutuvat poliittiset näkemykset ja yleinen mielipide. Näiden pohjalta syntyvät myös yhteiskunnan toiminnan ohjenuorat, kuten lait, säädökset ja muut viranomaisohjeet sekä niiden mukaiset käytännöt.
Viranomaisten kielenkäytön tutkimus on tärkeää etenkin poliittisesti tulenaroissa kysymyksissä, joihin väestönvaihto epäilemättä kuuluu. Pienilläkin sanamuutoksilla viitoitetaan sitä, mikä yhteiskunnassa ymmärretään uhkaksi ja mitä pidetään harmittomana.
Siksi ei olekaan yhdentekevää, miten viranomaiset määrittelevät väestönvaihdon tapaisia käsitteitä. Viranomaisten kielenkäytön tutkimus on tärkeää etenkin poliittisesti tulenaroissa kysymyksissä, joihin väestönvaihto epäilemättä kuuluu. Pienilläkin sanamuutoksilla viitoitetaan sitä, mikä yhteiskunnassa ymmärretään uhkaksi ja mitä pidetään harmittomana.
Miksi Supon tulkinnalla väestönvaihtoteoriasta on väliä?
Supon aiemmassa väestönvaihdon selitysmallissa väestönvaihtoteoria ja etnonationalismi olivat vaarallisia ideologioita, uudessa tekstissä uhka ei ole enää rakenteellinen ja ideologinen, vaan yksittäisiin väkivallan tekoihin liittyvä. Muutos voi vaikuttaa siihen, miten yleisö ja päättäjät mieltävät äärioikeiston ideologisen vaaran.
Lahden uusnatsiterrorismirikoksen syyttäjänä toiminut apulaisvaltakunnan syyttäjä Jukka Rappen mielestä myös poliitikkojen tulisi harkita sitä, millaista terminologiaa he käyttävät. ”Voin todeta, että vastuullisten ihmisten pitäisi vähän miettiä, mitä puhutaan. Aina on myös niitä ei-niin-vastuullisia, jotka ottavat nämä puheet ymmärtääkseen ne omalla tavallaan.”
Muutos voi vaikuttaa siihen, miten yleisö ja päättäjät mieltävät äärioikeiston ideologisen vaaran.
Supon uudistamasta väestönvaihdon viranomaismäärittelystä puhuttaessa on muistettava, että supon johtaja Juha Martelius on perussuomalaisen puolueen jäsen ja toiminut aiemmin perussuomalaisten ministereiden avustajana ja valtiosihteerinä. Supossa kiistetään poliittinen ohjailu perussuomalaisten tai muidenkaan taholta. Myös perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen kiirehti vakuuttamaan, ettei ole ohjeistanut supoa. Toisaalta: mihin poliittista ohjausta tarvitaan, kun suojeluviranomaista johtaa oman puolueen mies?
Puolalaissyntyinen sosiologi Zygmunt Bauman kirjoitti kollegaansa Cornelius Castoriadikseen viitaten demokraattisesta yhteiskunnasta ”’joka kyseenalaistaa kaiken ennalta annetun ja samalla sallii uusien merkitysten luomisen’” (Bauman, 2004, 252). Tässä merkitysten luomisprosessissa ei olekaan merkityksetöntä, miten ja mihin suuntaan suojelupoliisin kaltainen valtiollinen turvallisuusinstituutio päivittää sivujaan.
Supon tekemä päivitys on esimerkki ”diskursiivisesta hallinnasta”, joka voi tuottaa kauaskantoisia ideologisia efektejä ja jolla voidaan osallistua joidenkin poliittisten näkemysten vahvistamiseen ja toisten hämärtämiseen. Suojelupoliisin tekemän tekstimuutoksen voikin nähdä liittyvän laajempaan ideologiseen kamppailuun suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudesta.
Lähteet
Bauman, Z. (2004). Notkea moderni. Vastapaino.
Fairclough, N. (2010). Critical Discourse Analysis. Routledge.
Hyvönen, A-E. & Pyrhönen, N. (toim.) (2023). Salaliittoteorioiden politiikat. Yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia. Vastapaino.
Perussuomalaisten Teemu Keskisarja puhui A-studiossa väestönvaihdosta totena ja kutsui maahanmuuttajia ”heikkolaatuisiksi”.
Supo muokkasi väestönvaihtotekstiään ”esikunnassa käydyn” keskustelun jälkeen.
Äärioikeistolainen ideologia terrorismin näkökulmasta, Supo.
