Hyppää sisältöön
Alusta!

Artikkelit vuodelta 2026

Yhteiskuntapoliittisista ideoistamme on tullut pieniä

Yhteiskuntapoliittiset ideat eivät synny tyhjiössä. Niitä tuottavat aktiivisesti poliitikot, tutkijat, instituutiot ja ajatuspajat. Ideat vaikuttavat siihen, mitä politiikassa pidetään mahdollisena ja toivottavana. Ideoiden tuotanto on myös vallankäyttöä. Mistä ideat tulevat? Miten ideat vaikuttavat yhteiskuntaan, ja kenellä on valta ja resursseja niitä esittää ja ylipäänsä ideoida? Kenen ideoita kuunnellaan? Podcast-jaksossa haastateltavina Vastapainon Ideat yhteiskuntapolitiikassa -kirjan kirjoittajat Ville-Pekka Sorsa ja Antti Alaja.

Tarvitsemme työttömien hallinnan sijaan laadukasta ja suhdeperustaista työskentelyä

Työelämäosallisuus rakentuu perustarpeista, ihmissuhteista, identiteetin kokemuksesta ja mahdollisuudesta osallistua arjen toimintoihin. Jos jokin näistä horjuu, työelämään kiinnittyminen ei ole vain epärealistista, vaan jopa mahdotonta. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä onkin: miten palvelut voivat tukea ihmistä niin, että työelämäosallisuuden edellytykset aidosti vahvistuvat? Jos edellytyksistä jokin puuttuu tai on hataralla pohjalla, työmarkkinoiden kynnyskin voi olla hyvin kaukana.

Selviäisimmekö ilman Ylen välittämiä olympialaisia?

Tv-urheilusta on kehittynyt vuosikymmenten varrella yksi mediayhtiöiden brändinrakennuksen ja kilpailun keskeisistä välineistä. Olympialaiset ovat tästä malliesimerkki. Helmikuussa 2026 järjestettävät Milano-Cortinan talviolympialaiset näkyvät Suomessa jälleen Ylen kanavilla. Esitysoikeudet on kuitenkin jaettu amerikkalaisen Warner Bros. Discoveryn kanssa. Tilanne tarjoaa kiinnostavan mahdollisuuden vertailuun ja olympialaisten televisioinnin yhteiskunnallisen arvon pohtimiseen.

Kun kulttuurin kulutus kohtaa tekoälyn: mitä algoritmi voi aiheuttaa kirjastossa?

Kun tekoälystä ja kulttuurista puhutaan rinnakkain, tarkoitetaan usein Spotifyn, Netflixin tai YouTuben kaltaisten taloudellisten jättien taustalla raksuttavia kaupallisia algoritmeja. Tutkimus toteaa todeksi sen arkipuheessa toistuvan huolen, että tekoäly saattaa latistaa ja kuplauttaa ihmisten kulttuurin kulutusta. Samalla tekoäly saattaa leventää entisestään digitaalista kuilua: näyttää siltä, että uusista teknologioista ja alustoista hyötyvät eniten keskiluokkaiset, näppärästi digitaalisia välineitä käyttävät ryhmät.

Sanktiot sysäävät työttömiä marginaaliin

Suomen työttömyysaste nousu Euroopan korkeimmaksi talvella 2026. Onko työttömien sanktiointi ajan tasalla? Työelämän tutkija Satu Pyöriä Tampereen yliopistosta ja kehittäjäsosiaalityöntekijä Elina Perkiö Pirkanmaan hyvinvointialueelta sanovat, että kiristäminen ei ole oikeudenmukaista eikä tehokasta. Valvonta ja järjestelmän näkökulmasta oikeanlaisen käyttäytymisen monitorointi ei sovi erityisesti kasvavan pitkäaikaistyöttömyyden hallintaan.

Antroposeeni tekee resurssien demokraattisesta jakamisesta välttämätöntä

Ympäristökriisi periytyy modernin maailmanjärjestelmän resurssisuhteesta. Modernissa resurssisuhteessa resurssien käyttö on hyödykkeiden tuotantoa, jonka ensisijainen päämäärä on vaihdettavissa olevan lisäarvon haltuun ottaminen. Kestämättömästä resurssien käytöstä luopuminen mahdollistaa oikeudenmukaisemman yhteiskunnan ja oikeudenmukaisempi yhteiskunta mahdollistaa kestävämmän resurssien käytön. Antroposeeni tulee olemaan kamppailua selviytymisestä, mutta tätä kamppailua ei käydä ihmisen ja luonnon välillä vaan monien ja harvojen välillä.

Häirintää kuilun reunalla: sosiologia vahvimman oikeuden maailmassa

Maailmanpolitiikan kiristyminen ja etupiiriajattelu eivät pysähdy valtioiden rajoille, vaan muokkaavat yhä voimakkaammin myös tieteen ja yliopistojen toimintaa. Tutkijoiden liikkuvuus, kansainvälinen yhteistyö ja jopa tutkimusaiheiden valinta alkavat alistua turvallisuuspoliittisille ja geopoliittisille laskelmille. Kun tutkimusta pidetään turvallisuusriskinä, sosiologia joutuu pohtimaan omaa rooliaan: sopeutuako vai asettua häiritsemään vallitsevia oloja.

Tallenne: Ympäristökriisi ja yhteiskuntatiede -keskustelutilaisuus

Ympäristökriisin rajaaminen nykyisten yhteiskunnallisten rakenteiden puitteissa hallinnoitavaksi teknis-rationaaliseksi ongelmaksi herättää kuitenkin kysymyksiä kriittiselle yhteiskuntatieteelle. Mitä on hyvä yhteiskuntatiede? -keskustelusarjan tallenne tarkastelee yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia ympäristökriisiin ja pohtii, miten yhteiskuntatiede voi lähestyä ilmiötä, joka julkisessa keskustelussa usein rajataan tekniikan ja luonnontieteiden alueelle.