Tallenne: Ympäristökriisi ja yhteiskuntatiede -keskustelutilaisuus

 

Ihmisen aikaansaama ympäristökriisi asettaa vakavan uhan modernin sivilisaation säilymiselle ja koko nykymuotoisen elonkehän olemassaololle.

Mitä on hyvä yhteiskuntatiede? –keskustelusarjassa järjestettiin syksyllä 2025 Ympäristökriisi ja yhteiskuntatiede-keskustelu, jonka tallenteen Alusta julkaisee.

Kriisin ratkaiseminen tai edes hallittavaksi saattaminen on osoittautunut vaikeaksi nyky-yhteiskunnille. Vallitseva poliittinen ilmapiiri painottaa ympäristökriisin hallinnassa etenkin taloudellisia ja teknisiä lähestymistapoja.

Ympäristökriisin rajaaminen nykyisten yhteiskunnallisten rakenteiden puitteissa hallinnoitavaksi teknis-rationaaliseksi ongelmaksi herättää kuitenkin kysymyksiä kriittiselle yhteiskuntatieteelle. Mitä on hyvä yhteiskuntatiede? -keskustelusarjan tallenne tarkastelee yhteiskuntatieteellisiä näkökulmia ympäristökriisiin ja pohtii, miten yhteiskuntatiede voi lähestyä ilmiötä, joka julkisessa keskustelussa usein rajataan tekniikan ja luonnontieteiden alueelle.

Keskustelun pohjustaa väitöskirjatutkija Sonja Lampisen alustus ydinjätteen loppusijoittamisen yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta. Alustuksen jälkeisessä paneelikeskustelussa aiheesta keskustelevat Sonja Lampisen lisäksi tutkija Tero Toivanen BIOS-tutkimusyksiköstä, sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori Tuuli Hirvilammi ja sosiologian professori Turo-Kimmo Lehtonen. Keskustelun juontaa väitöskirjatutkija Alma Onali.

Koneellinen litterointi, jossa epätarkkuuksia:

Joonas Kumpulainen:

No niin, terve vaan kaikille ja tervetuloa mitä on hyvä yhteiskuntatiede keskustelusarjan järjestyksessään kolmanteen kokoontumiseen. Tällä kertaa aiheena ympäristökriisiä yhteiskuntatiede mä olen tosiaan joonas kumpulainen sosiologian väitöskirjatutkija.

Ja tota otetaan tähän alkuun tällainen nopea kysely, että kuinka moni sai tiedon tästä tapahtumasta sähköpostilistaltani käsi ylös. Kuinka moni sai tiedon tällaisen flyerin perusteella mitä me jaettiin?

Kuinka moni sä ei tiedä niin kuin kaverilta puskaradiosta? Aika tasainen tulos oli OK, eli pidetään kaikista kaikista tiedotuskanavista kiinni.

Mut joo lyhyesti tästä keskustelusarjasta. Me ideoitiin tää olli herrasen kanssa sillä ajatuksella, että tuodaan erilaista yhteiskuntatieteellistä näkökulmien edustajia keskustelemaan keskenään, koska koska meidän nähdäksemme.

Eri ilmiöiden tutkimus pirstoutuu helposti osa tutkimuksiin, mutta yksi kokoavalle agendalle ei jää sitten niin paljon tilaajaa tällä vaatimattomalla panoksella me sitten tota osallistutaan tän agendan edistämiseen. No meitä on tässä ollut alusta asti mukana myös meidän paneelijuontaja alma onali.

Ja nyt uutena järjestäjänä on myös sonja lampinen tullut tähän mukaan ja olli ei ole tällä kertaa paikalla, koska hän on tutkijavaihdossa sveitsissä ja ensimmäinen aihe oli yleinen kysymys, mitä on hyvä yhteiskuntatiede ja?

Sen jälkeen keskusteltiin luokasta ja eriarvoisuudesta ja tänään kuten tiedetään, niin ollaan ympäristökysymysten parissa jo mukava nähdä, että tänäänkin on jo löytynyt suuri joukko kiinnostuneita paikalle ja keskustelusarja jatkuu keväällä.

Jos teidän on ideoita tulevista aiheista, niin voi laittaa sähköpostia meille järjestäjille. Etunimi. Sukunimi at, tuni. Fi. Ja tosiaan mä teen.

Väitöskirjaa sosiologian historiasta suomessa lyhyesti sanottuna ja mä vähän vilkaisin mielenkiinnosta, että millainen historia on yhteiskuntatieteellisellä ympäristötutkimuksella suomessa. No ympäristöön viittaavat sanat. Ilmestyy sosiologialehteen.

Otsikoihin vasta 1990 luvulla varsinaisia tutkimusartikkeleita alkaa putkahtelemaan kaksituhattaluvun aikana ja taustalla tässä on se, että itse asiassa ympäristö ja yhteiskuntatiede niinku yhdistettynä on aika uusi aluevaltaus.

Se alkoi vakiintua vasta yhdeksänkymmentäluvulla osaksi suomalaista yliopistoa, jolloin perustettiin ensimmäinen professuuri Tampereen yliopistoon, joka sai yrjö haila ja samaan aikaan perustettiin alan tutkimusseura.

Ja aiemmin tätä aihetta oli niin kun pioneerinomaisesti tutkinut ilmo massa helsingissä. Tää oli niinku 70 luvulta alkaen ja kasarilla sosiaalipolitiikan alla pystyi erikoistumaan ympäristöpolitiikkaan. No massa kertoo muistelmissaan, että kahdeksankymmentäluvun aikaan oli vielä yleistä naureskella aiheelle ja häneltä kysyttiin, että no mikäs.

Se ympäristön tila on tänä päivänä no viimeistään kaksituhattakymmen. Luvun aikana ympäristökysymyksestä on tullut keskeinen tutkimusaihe likipitäen kaikissa yhteiskuntatieteissä ja 2020 luvulla voidaan puhua varmaankin jo itsestään selvyydessä.

Ja tämänkin päivän paneelissa on yhteiskuntatieteilijöitä ainakin 3 eri tieteenalasta käsin ja kaikki työskentelee erilaisten ympäristöön liittyvien hankkeiden parissa, mutta tämän pidemmittä puheitta päästetään sonja alustamaan. Kiitos.

Sonja Lampinen:

No niin eli mun nimi on tosiaan sonja lampinen ja kuuluuko mun ääni nyt sopivalla voimakkuudella vai liian kovaa? Toi on hiljaa OK eli mä teen väitöskirjaa ydinjätteen loppusijoittamisesta, sosiologian oppiaineeseen ja tää mun.

Alustus käsittelee ydinjätteen yhteiskunta tieteellistä tutkimusta, mitä siitä nyt ehtii sanoa vartissa? Joo, no ennen kun mä sanon siitä mun varsinaisesta aiheesta, niin toi meidän tapahtuman kuva toi siinä on tämmöinen.

Jäävuori kuin a 23 a sellainen hieno nimi sillä on, mutta tota se on maailman suurin jäävuori joka ellei se ole jo sulanut nyt niin kokonaan, niin se on sulamassa tässä lähiaikoina kun mä saan tietää tästä, niin mä oon jotenkin siitä tosi surullinen. Se tuntui mulle kauhean merkittävältä, että OK me ollaan tuhottu maailman suurin jäävuori.

Ilmaston lämpenemisen takia. No sitten mä googlaan sitä asiaa ja kävi ilmi, että se ei ollut lainkaan ensimmäinen maailman suurin jäävuori, joten tää asia ei ollutkaan ehkä ihan niin merkittävä kuin mitä mä luulin. Tai no jollei se ole merkittävää yksi merkittävää, niin ainakin se on.

Siis tota sitä tapahtuu enemmän kuin mitä mä oletin. No eli tää nyt sellaisena löyhänä yhteytenä siihen, että tää tää mun väitöskirjatutkimus koskee tota eurajoen onkaloa eli sinne olkiluotoon tota.

Ydinvoimaloiden kupeeseen on rakennettu tämmöinen tota ydinjätteen loppusijoittamiseen tarkoitettu laitos, joka on ensimmäinen laatuaan maailmassa, siis toistaiseksi huolimatta siitä, että me ollaan käytetty ydinenergia 50 luvulta lähtien, niin meillä ei oo vielä.

Valmiita ratkaisuja tai keinoja siitä eroon pääsemiseen. Sikäli kun se on mahdollista niin tota nää tää jää liittyy asiaan sillä tavalla, että koska tää onkaloteknologia lupaa pitää sen.

Ydinjätteen turvassa miljoonan vuoden ajan, niin siihen miljoonan vuoden ajalle ehtii tapahtumaan useampi jääkausi, joten tää minusta vanhallistaa kiinnostavalla tavalla sitä, että miten valtavalla skaalalla se onkalon hallinta niinku ydinjätteen hallinta näin.

Pienessä paikassa kun euroja ja SUOMI tai suomen eurajoki euroa ja SUOMI niin tota tota niin niin se täytyy tehdä planetaarisella skaalalla se hallinta koska täytyy ottaa huomioon ilmastonmuuton vaikutukset veden kiertoon ja jääkausi niin näin edelleen.

No niin, sitten voi olla varsinaisesti tähän mun presentaatioon. Eli tässä on rakenne. Mä puhun ensin vähän ajallisuuksista, sitten mä puhun aineenvaihdunnasta, sitten ydin ja teidän yhteiskuntatiede sitten tällainen ydinteollisuuden suljetun kierron ajatus. Mä esitän siitä vähän kysymyksiä ja kerron vähän vuodoista.

Joita siihen liittyy. No niin, eli onkalossa täytyy sovittaa yksi tosi monenlaisia ajallisuuksia, jotta me voidaan puhua turvallisesta loppusijoittamisesta.

Eli on ydinjätteen ajallisuus, joka nyt on, jota on 100 000 vuotta suunnilleen kestää siihen 10 tuhansesta 100 000 vuoteen. Että se.

 

Säteily puoliintuu niinku sanotusti vaarattomalle tasolle. Sitten on talouden aikajänteitä tieteen politiikan etiikan joku kuulee näissä luuman, niin ehkä näissä jäsennyksissä ja sitten on geologista aikaa yhteiskunnallista aikaa instituutioiden aikaa ja subjektiivinen aika.

Mä en tiedä millä tavalla subjektiivinen aika lopulta ehkä vaikuttaa tähän ydinjätteen loppusuottamiseen, mutta ehkä sitäkin on hyvä miettiä. No kaikki nää erilaiset ajallisuudet pitää jotenkin saada toimimaan. Tässä onkalossa sitten havainnollistaakseni just näitä ydinjätteen ajallisia mittakaavoja suhteessa.

Muihin mahdollisuuksiin tässä on aikajana, jossa tuolla on nykyhetki. Se ei oikeastaan edes näy jos se. Siinä, koska tää skaala on aika iso. Siellä on miljoona vuotta, joka on se kansainvälisesti suositeltu turvallisuusarvioiden pituus. Eli täytyy varmistaa, että se jäte on turvassa 1000 vuotta.

Tai ihmiset on turvassa jättää 1000 vuotta. Riippuu miljoona vuotta. Siis riippuu kuin niistä näkökulmasta katsoo. No tosiaan 100 000 vuotta menee suunnilleen siihen, että se säteily on vaarattomalla tasolla ja sitten tää verrokiksi tohon ihmisen ilmaantuminen maailmaan 300 000 vuotta sitten menneisyydessä.

No niin tavallaan havainnollistaakseni sitä et mikä on se ydinjohtajan skaala verrattuna ihmiseen ja sitten mä zoomasin tohon niinku 10 000 vuotta menneisyyteen 100 000 vuotta tulevaisuuteen. Tohon mä laitoin noi egyptin pyramidit ne on kuitenkin tota.

Lähes 5000 vuotta vanhoja, mut meidän näkökulmasta ne on kuitenkin tosi muinaisia. Niin sitten toi kuitenkin pitäisi olla noin moninkertainen. Se aika mitä sen teknologian täytyy kestää niin.

Perspektiivi ja siihen, että mikä on näiden aineiden vaikutus tulevaisuuteen tossa 150 vuotta tästä nykyhetkestä, niin on tarkoitus sulkea. Se onkalo ja se taisi jäädä aiemmin mainitsematta, että se loppusijoitustoiminta on sitten alkoitus aloittaa ihan pian.

Jopa siitä nyt on ollut pidemmän aikaa silleen, että se alkaa tänä vuonna ja ensi kuussa ja ensi kuussa, mutta sitten se on siirtynyt, mutta joka tapauksessa pian sinne aletaan laittaa sitä ydinjätettä. No niin sitten.

Aineenvaihdunta asiaa tossa on muutama kirja, jotka on inspiroinut mun ajattelua liittyen aineenvaihduntoihin. Kaikkihan ei puhu aineenvaihdunnasta, mutta ne on vaikuttanut mun ajatteluun. Mun oma tutkimus on enemmän sellaista tiedeeen ja teknologian tutkimuksen tyyppistä kamaa, mutta anyway.

Niin mua kiinnostaa, että millainen osa yhteiskunnallisista aineenvaihduntaa ydinjäte ja muut ydinaineet oikeastaan on ja mitä ne meille tekee ja mihin ne meitä ohjaa. Ei siis sillä tavalla, että ne olisi jotenkin omalakisia toimijoita, vaan siis niinku että mitä se tarkoittaa meille, että me ollaan tekemisissä tällaisten aineiden kanssa.

Eric tiinoilla on semmoinen ajatus hän on onko taloustieteilijä. Ehkä en nyt en muistanut tsekkaa, mutta tota anyway.

Kun on ollut aina tyyppi niin että fossiiliperusteinen kapitalistinen tuotanto ja talousjärjestelmä on alistanut luonnonprosessit omaan ajalliseen rakenteeseensa ja hän ei oo siis niinku yksin tän ajatuksen kanssa, että no moni muukin esittänyt, että sen sijaan että se olisi semmoinen syklinen, niin ollaan syrjytty lineaarisen aikarakenteeseen.

Sitä andreas wolkers sosiologi ehkä niin hänellä on tällainen käsite kuin fossiili moderniteetti. Hän kysyi, että mitä edistys tarkoittaa tässä ympäristökriisin aika ajassa? Aha, se on ympäristö törkriisi. No.

Ja fokers on sitä mieltä, että tulevaisuus tai hänen mukaansa tulevaisuus ei ole enää semmoinen avoin mahdollisuuksien varasto, mikä kuuluu tähän edistyksen ajatukseen, vaan oikeastaan se on täynnä ekologisia uhkia ja velvollisuuksia tän kaiken luonnon tuhonnan tällä hetkellä tapahtuvan luonnon tuhonnan.

Ja menneisyyden luonnon tuhonnan vuoksi, sillä tavalla ajallisuudet kietoutui toisiinsa. Ja kun puhutaan niinku tavallaan tulevaisuuden tekemisestä nykyhetkessä, niin ehkä voidaan myös puhua niinku future making future taking tulevaisuuden ottamisesta että.

On otettu jo joitain tulevaisuuksia pois tulevilta sukupolvilta, koska ilmastokriisi tai ympäristökriisi no uraani ei tällä hetkellä ole mikään suuri osa, jos.

Ajatellaan tota yhteiskunnallista aidonvaihduntaa niinku energiantuotannon näkökulmasta niin tosta kamalasta kuvaajasta, jossa kaikki värit on samoja. Mä en jaksanut etsiä parempaan tilalle niin siitä tota näkyy että toi ydin.

Energian osuus on verrattain aika pieni verrattuna noihin fossiilisiin. No se mut siis siitä huolimatta kiinnostaa, että mitä mitä mitä se uraanin aineenvaihdunta on tai ydinaineiden aineenvaihdunta yhteiskunnalle me osana meidän yhteiskuntaa.

Tai no multa usein kysytään, että miten toi ydinjäte on sosiologinen aihe ja välillä olen huomannutkin, että kun mä siitä aiheesta puhun niin mä kuulostan sellaiselta tosivan sanansaattajalta siis posivan tää yhtiö joka on rakentanut onkalon että mä niinku kerron että kuin hienoa ne kaikki materiaalit on ja mitä tutkimusta siihen on tehty, mutta sitten niinku.

Mä kun itsessään se on niinku kiinnostavaa, mutta että mikä on se sosiologinen katse siihen aiheeseen? No mut jos yleisesti pitäisi niinku vähän yleistää tota että mitä tossa niinku yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on sanottu ydinjätteestä tai ydinaineesta ylipäänsä.

Niin ehkä semmoinen, että ydinteollisuus esittää sen uraanin tai ydinaineiden kierron suljettuna kiertona ja tosi paljon ongelmattomampana kuin mitä se sitten oikeastaan onkaan. Jos aletaan katsoa niitä kierron eri vaiheita, että siinä on niissä siinä on vuotoja.

Tähän tarvitaan siis yhteiskuntatieteitä haastamaan tätä teknistä hybristä, koska se nähdään niinku ydinjäte ydinjätteen loppusijoittaminen nähdään usein teknisenä asiana.

No tuossa muutamia kysymyksiä, jotka on aika itsestäänselviä, että miten tätä ydinjäteasiaa nyt voitaisiin sosiologisesti tutkia, että miten se tieto ja päätökset muodostetaan, millaisia lähtöjä taustaoletuksia siinä on, kuka osallistuu, kuka jää jalkoihin ehkä ja mitä suljetaan ulos siitä tietämisestä ja päätöksestä päätöksenteosta.

No sitten siitä suljetusta kierrosta gabriela hechy hannan historioitsija. Hänellä on tällainen käsite kuin nukleardi. Mä en tiedä mitä sen suomen taas. Mä sanoisin että nukleaarisuudeksi kun mä en keksi mitään parempaa mutta tota eli että.

Mutta ydinteollisuus tai ydintoimia pyrkii artikuloimaan sitä, että missä kohtaa nukleaarisuus loppuu ja että niin että mikä on mikä ymmärretään nukleaariseksi eli milloin se lakkaa olemasta sitä lakkaako.

Ydinjäte olemasta nukleaarista kun se on onkalassa. No ei, mutta sitten niinku että missä vaiheessa onko vaikka käytöstä poistettu ydinvoimala vielä nukleaarinen. Ehkä siis silleen että se ei säteile, mutta ehkä se edustaa jotain ydinkulttuuria tai jotain.

Ja sitten voidaan kysyä just, että mitä eri mitä vaikutuksia näillä ydinaineilla on niissä eri kierron vaiheessa on aika selvää, että ympäristövaikutukset tai sosiaaliset terveysvaikutukset vaikka uraanilouhinnasta on aika merkittäviä, usein osuu.

Globaaliin etelään nää vaikutukset ja näissä on myös sellaisia kolonialistisia käytäntöjä huomattu. Joo no mä kerron sitten mitä mä tiedän näistä vuodoista on nyt oli vähän pahaenteinen laittaa toi.

Reaktori tuohon vuotohommaan, mut se sopii jotenkin värjäänsä puolesta siihen, mutta tota eli no sitten ihan tosta niinku loppusijoitusratkaisun ajatuksesta. Pari sanaa vaan että.

Mä mietin tässä on muutama Otsikko, että kun tää posiva tää yhtiö sanoo et meillä on ratkaisu, sitten tossa on ylinete löytää ikuisen kotinsa ja alimpana että tämä edistää ydinteollisuuden tota.

Kestävyyttä tää loppusijoitusratkaisu. No mun ajatus on että se jätteen loppusijoittaminen ei varsinaisesti tarkoita sitä.

Että siitä päästään eroon, koska ne uraanin pitkäaikaiset säteisevät ajallisuudet on olemassa siitä huolimatta, vaikka se jäte olisi syvällä maassa ja saman.

Tää on samaten sä niinku luo mahdollisuuden sille että ydinaineet on entistä tiiviimpi. Osa meidän yhteiskunnallista aineenvaihduntaa, koska jos on ratkaisu jätteelle niin ehkä sitten halutaan rakentaa lisää ydin ydinvoimaa ja panostaa siihen sen sijaan että panostettaisiin vaikka uusiutuviin.

Ja sitten se jäte kuitenkin siellä vaatii mahdollisesti jonkinlaista huomiota. Mä kerron myöhemmin tässä vielä niistä ja sitten voidaan myös. Miksiköhän mä oon tän laittanut tähän? No, joka tapauksessa on onkalo on.

Myös osa planetaarista aineenvaihduntaa siellä kiertävän pohjaveden kautta, että silleen niin se nukleaarisuus säilyy siinä myös tää, että se vaikka se säteily ei leviäisikään, niin silti se on jollain tavalla yhteyksissä tähän muuhun maailmaan ja pinnan elämään.

No mä tein mun gradun tosta onkalon turvallisuusperustelusta ja siinä mä huomasin sellaista, että että vaikka että siinä että voidaan todeta että tää on turvallista tää loppusijoitus, mutta siitä huolimatta siihen liittyy kaikkia episteemisiä epävarmuuksia.

Ja ratkaisemattomia asioita. No koska tää ajanjakso on niin pitkä. Tietenkään me ei voida tietää niin pitkälle tulevaisuuteen. Meillä ei oo muutenkaan olemassa olevaa dataa, jotta me voitaisiin laskea todennäköisyyksiä. Niin paljon on epävarmuutta ja epävarmuuden ennakoimista ja.

Torjumista, mutta joka tapauksessa joitain tiedollisia epävarmuuksia jää ja yleinen ratkaisu niihin on, että että ne tällä hetkellä ratkaisemattomat ongelmat selviää jatkotutkimuksella. Se sanotaan, näissä turvallisuusperusteluissa.

Näin ja että sehän on yksi vuoto ja sitten tällainen. Yksi ratkaisematon ongelma tähän ydinjätteen loppusijoittamiseen liittyen. Siis maailmanlaajuisesti on näistä loppusijoituslaitoksista viestiminen että.

Se ei ole ihan yksinkertaista lähettää viestiä 10 000 vuoden päähän esimerkiksi saati sitten 50 000 vuoden päähän. Toi mitä ikinä tuossa toi mustavalkoinen on tosiaan aiempia iliksiä, että mitä voitaisiin sanoa ja sitten toi keltainen on.

Mä uusin kontribuutio tähän asiaan ruotsista. Siellä on tällainen loppusijoitushanke kanssa meneillään. Toi löytyy ihan netistä jos haluatte katsoo että millaista siinä on kelattu, että miten sitä viestiä voisi välittää noinkin pitkälle.

No joo sitten tähän loppusijoitukseen liittyy vielä tällaisia aineellisia pulmia. Mulle on vakuutellut nää ydintoimijat, että ei ole mitään ongelmaa, kaikkea kaikkea materiaaleja on. Ehkä näin onkin, mutta mä tiedän täysin varmasti, että yksi ei ole. Se on nimittäin sopiva kallioperä, joka on oikeastaan keskeisimpiä turvallisuuden varmistajia tässä.

Loppusijoitusratkaisussa, koska siis se toistuu siinä turvallisuusperustelussakin, että syvyys turvaa jätteen niin tota tällaisia vakaita kallioperiä ei ole ihan joka paikassa, mutta suomessa niitä on ja tälläkin hetkellä sellainen.

Aktiivinen järjestö shinck atom, joka on useamman vuoden lobannut tätä asiaa, niin ne lobbaa sellaista lakimuutosta, että Suomeen voitaisiin tuoda muiden maiden ydinjätteet. Tällä hetkellä se on mahdotonta just tän lakiasian takia. No sitten vielä bussimalli on tällainen.

Lennokas slogan kuin että vain turvallinen loppusijoitus on mahdollista, niin ehkä siinä just on se mitä on kysymys, jota on monet kysynyt, että koska se lopullisuus on lopullista, koska oho ei kun koskaan turvallista pitäisi lukea tossa ensin, eli niinku tavallaan.

Että koska lopullinen on lopullista, koska voidaan todeta että se oli turvallista. Onko se vasta sitten kun ne kaikki radion suklidit on puolentuneet riittävästi? Tää säteily on puoleen tullut riittävästi sitten 100 000 vuoden päästä.

Että silloin kun se lupaus turvallisuudesta ja lopullisesta täydellistyy vai aiemmin ja alright mä lopetan tän mun tota alustuksen asiaan, joka ei varsinaisesti liity jälleen mun aiheeseen. Mutta tota.

No tällainen hassu juttu kävi muutama vuosi sitten, että ihmisen tekemän aineen määrä ylitti kaiken biomassan määrän maapallolla ja se oli musta jotenkin aika pysäyttävä juttu että.

Näin, mutta mä mä mietin niinku ehkä mä nyt vedän sen vielä tän yksi, että miksi mä kerroin tästä niin tästä biomassan määrästä niin tota niin se tavallaan. Musta se on tosi jännä, jotenkin se ja ollaan se pinoon esittämä.

Just siitä, että mä niinku talousjärjestelmän muun muassa talousjärjestelmän tarpeen pumpataan niinku ainetta yhteiskunnallisen aineenvaihdunnan läpi, niin tuntuu, että se tota suuri osa siitä on niinku ekstraktointia, että me kaivetaan kuoppia. Sitten me pyöräytetään se aine nyt vaikka ydin ja uraani ydin.

Yhteiskunnallisen aineenvaihdunnan läpi siitä tulee tosi paljon myrkyllisempää sinä aikana ja sitten meidän pitää kaivaa entistä syvempi ja entistä hienostuneempi kuoppa, jotta me voidaan laittaa se sinne, niin se on musta jotenkin jännä tota dynamiikka, mutta kiitos tästä siinä olen onkalassa.

Alma Onali

Näin tervetuloa tänne kolmanteen mitä on hyvä yhteiskuntatiede keskustelu tapahtumaan. Mun nimi on alma onali. Mä olen väitöskirjatutkija me ollaan sonjan kanssa itse asiassa samassa tutkimus.

Hankkeessa sonja tutki ydinjätettä mä tutkin muovia. Eli tällaisia jäte jäte ja ympäristöteemoja molemmat pohditaan sonjan lisäksi. Me ollaan tähän paneeliin saatu mukaan yliopistonlehtori tuuli hirvilammi. Tervetuloa.

Sitten meillä on bios tutkimusyksiköstä, tutkija tero toivanen. Tervetuloa. Kiitos paljon ja sitten professori turo kimmo lehtonen paljon tervetuloa, kiitos.

Ja tota te saatte pian kertoo enemmän teidän niinku tutkimusintresseistä ja siitä miten ne linkittyy tähän meidän käsillä olevaan teemaan. Mutta ihan aluksi mä haluan asettaa pienen.

Tällaisen vibe checkin tähän alkuun asetetaan raamit sille, mistä me nyt keskustellaan ja millaisessa ilmapiirissä. Koska 2000 tää on nyt mun tällainen yhteenveto, että 2010 luvun alkupuolella tuntui vielä siltä, että ilmastonmuutos löi läpi. Kansainvälisessä politiikassa oli kova pöhinä.

2015 pariisin ilmastosopimus ja nyt sitten trumpin toisella kaudella yhdysvaltain ympäristöpolitiikka on ottanut täyskäännöksen.

Euroopan unionissa illiberalismi lyö kättä fossiiliteollisuuden ja autoritaarisyyden kanssa monessa maassa. No kiina ja EU edelleen jatkaa vihreän kehityksen ohjelmia, mutta ollaan myös kuultu, että suomessa esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteista yritetään jollakin silmänkääntötempulla jotenkin.

Niinku pestä niitä paremmiksi. Ilmastonmuutos ja luontokautta tuntuu jo ihmisten arjessa ihan konkreettisesti, mutta tietysti sota ja talouskriisi syö ilmatilaa niiden käsittelystä julkisessa keskustelussa. Niin mun kysymys teille on, että.

Mikä teidän mielestä on niin sanotusti vaipe? Tällä hetkellä ilmastokriisin luontokadon käsittelyssä kansainvälisen ja kansallisen politiikan raameissa? Haluaako tuuli vaikka aloittaa?

00:24:30 Puhuja 4

No kaiva voi aloittaa sanomalla, että että että tää on aika heikko.

00:24:35 Puhuja 4

Mun mielestä heikko vai aika sellainen vaisu ja aika sellainen toivoton että että kyllä se on mun mielestä vähän niin kun turhauttavaa että kovasti koko ajan sanotaan että että on niin kun pitää pitää yllä sellaista. Toivon ilmapiiriä koska se ei niinku perustu mihinkään niinku tekoihin kauheasti niin siis usein.

00:24:55 Puhuja 4

Jos mä ajattelen niinku tätä tätä tota poliittista tilannetta niin whiab on heikko mutta mä inspiroidun vähän tästä joonaksen alustuksesta tästä niinku tieteen että jos mä saan nyt sanoa mikä on niinku tieteilijän vai niin se on niinku mun mielestä silleen niinku aktiivisempi ja sellainen niinku ylöspäin nouseva käyrä että mäkin oon aikanaan opiskellut Tampereen yliopiston yliopistossa 20.

00:25:15 Puhuja 4

5 vuotta sitten sosiaalipolitiikkaa ja meillä ei puhuttu ympäristöstä ollenkaan ja ilman massa oli niinku ensimmäisiä ja sitten niinku että tavallaan että silloin se se tietopohja oli paljon heikompi, niin kun tämmöinen ympäristö, yhteiskunnan tieteellinen ympäristötutkimus ei oikeasti niinku ollut sellaista olemassa, että sitä piti niinku itse tehdä niitä yhteyksiä. Ja nyt.

00:25:35 Puhuja 4

Nyt mä mietin että nyt niin kun opiskelijat jo kasvaa siihen että nää että ympäristö on yhteiskuntatieteellinen kysymys ja niin edelleen, niin niinku siinä mulla on semmoinen hyvä vaipe. Ehkä koska mä oon osallinen siinä enemmän, mutta mutta ehkä tää on niinku mun.

00:25:50 Puhuja 4

Avaus tähän?

00:25:51 Puhuja 3

Kiitos tuuli. Otetaan sitten seuraavaksi tero onko bios jo 10 vuotias että mitä tässä 10 vuoden aikana on niinku tapahtunut kyllä.

00:25:59 Puhuja 4

Kyllä.

00:26:00 Puhuja 5

10 vuotta ei ole vielä virallisia. Juhlia pidetään ensi keväänä, mutta bios on perustettu virallisesti 2015 eli 10 vuotta. 10 vuotta on siis moni tietysti.

00:26:10 Puhuja 5

Taisteltu ja tutkittu suomalaisten ympäristökysymysten parissa ja tota sen aikanahan on tapahtunut valtavasti ja se kas kummaa samaan aikaan ajoittuu kun tää pariisin ilmastosopimus, joka oli tietenkin toiveen kanssa.

00:26:23 Puhuja 5

Toiveikas niin kuin hetki maailman ilmastopolitiikassaan, mutta samaan aikaan niin silloin jo tiedettiin, että siihen sisältyy valtavia ongelmia. Pääasiassa juurikin se, että siihen ei liity se putosikala kansallisvaltioiden käsiin. Se ilmastopolitiikan toteuttaminen ja samaan aikaan mitään velvoitteita ei tavallaan sisältynyt siihen sopimukseen ja ikään kuin.

00:26:42 Puhuja 5

Sitä perinnettä me ei valitettavasti nyt niin kuin niitetään tässä ja mä oon samaa mieltä tuosta toi oli hyvä avaus toi ja hieno historiallinen näkemä tohon että tieteen parissa ikään kuin ympäristöasiat on valtavirtaista, mutta voidaan keskustella varmasti myöhemmin siitä, että millä tavalla ja mitä rajoitteita ehkä edelleen on. Mutta tota.

00:27:02 Puhuja 5

Tai mulla on vähän pessimistinen kanssa tämä niinku vibe että tota kyllä musta näyttää siltä että tämmöinen ja varsinkin kun on historian tutkija on katsonut aikaisempia niin sanottuja ympäristöherätyksen aikakausia seitsemänkymmentäluvun alusta eteenpäin, niin meillä meillä on tullut päätökseen yksi ympäristöpolitiikan kamppailun sykli.

00:27:21 Puhuja 5

Valitettavasti ja uhkat sitten sillä, että meillä valtaa alaa esimerkiksi joskus on kutsuttu sitä tämmöiseksi ilmastorealismin aikakaudeksi eli eli realismin sisältyy ajatus siitä, että ei tällä asialla ehkä nyt kuitenkaan voitu tehdä niin paljon kuin tavoitteiden mukaan olisi pitänyt tehdä.

00:27:41 Puhuja 5

Ja hyväksytään tai valtavirtaistuu ikään kuin tän tyyppinen näkemys ja silloin meillä luovutaan niinku nyttenkin. Suomessa on keskusteltu tästä hiilineutraalista tavoitteesta luopumisesta, mutta tää ei ole mikään niinku sattuma, vaan se on isojen poliittisten kamppailuiden tulosta. Niinku sä itse kuvaisit, että tänään autoritääriset puolueet äärioikeisto on vahvistunut.

00:28:01 Puhuja 5

Joista on ottanut ilmasto ympäristöpolitiikan agendalleen. Siitä voidaan puhua varmaan lisääkin, mutta sanna haluan sanoa sen, että pelkästään se ei tässä ole se syy, että meillä on pysähtymässä ilmastopolitiikka myöskin näissä edistyksellisissä maissa kuten suomessa ja ruotsissa, vaan pitää katsoa ihan sitä.

00:28:19 Puhuja 5

Valtavirtaista ilmastopolitiikan hallinnan tapaa ja sen ongelmia.

00:28:23 Puhuja 3

Kiitos tosi itse asiassa jotenkin pysäyttävä. Toi toihan on lähes uutinen, että joku ympäristökamppailun sykli on tulossa päätökseensä, mutta että sitten siihen liittyy pieni lupaus. Mun mielestä siitä, että joku seuraava sykli on alkamassa, mitä se sitten on ehkä.

00:28:39 Puhuja 3

Kuullaan myöhemmin turo kimmo. Mitäs sä mikä sun wipe check analyysi on?

00:28:47 Puhuja 6

Ei se eroa näistä edeltävistä siis se, että sellainen tavallaan, että miten tässä pitäisi tulla toimeen ihmisenä on niin, että ei pitäisi lukea uutisia. Ne on niinku siis se on niinku tavallaan yksi.

00:28:58 Puhuja 6

Ja miten ihan vaan miten kestää, mutta ehkä muutama asia mihin voi kiinnittää huomiota ja yksi on että että on poliittinen keskustelu joka tulee. Tartutaan oikeastaan tähän syklin käsitteeseen niinku poliittinen keskustelu ei ole lineaarista ja se mikä tulee niinku nyt.

00:29:14 Puhuja 6

Paljastuu hyvin selvästi, että se on niinku ajatus siitä, että ihmiskunta tai yksittäis kansallisvaltiot tai yksittäiset tota tällaiset ympäristöllis sosiaaliset prosessit, että ne olisi lineaarisia yksiselitteisesti, niin se me nähdään nyt hyvin selvästi, ettei nää ole. Jotkin toiset on esimerkiksi niinku.

00:29:32 Puhuja 6

Fysikaaliset kausaliteetit on eri tavalla lineaarisia kuin meidän niinku lööppikeskustelu ja siis jos mä ajattelen niinku sonjan alustusta, niin se mikä siinä on hirveän tärkeää sosiologisessa mielessä. Mun mielestä tossa työssä on se se niinku erilaisten tempojen erilaisten lineaarisuuksien ja syklisyyksien, niin kun samanaikaisuus.

00:29:51 Puhuja 6

Ja silloin ne on itse asiassa jos vaikka niinku tätä poliittista keskustelua joka tällä hetkellä on hyvin masentava, niin samalla me tiedetään, että jotkut tulee niinku fysikaalis kausaaliset prosessit on koko ajan menossa, että siis tavallaan se se tietää. Voi olla vielä masentavampaa toki, mutta että siinä on niinku tietyllä tavalla siinä on jokin siis sellainen ähäkutti momentti myös.

00:30:08 Puhuja 6

Että että että on niinku jonkin tyyppisiä prosesseja joita niinku se, että ikään kun yksittäinen valtio vetäytyy jostain niin tai yksittäinen firma ei enää säätelekään omaa toimintaansa, niin kun ennen ei lupaa samaa kuin ennen mikä on niinku paljon ollut lupauksistakin, niin niin on todennäköistä, että että aika pian sitten luvataan taas.

00:30:28 Puhuja 6

Jotain, mutta eli että että jossain mielessä niinku mä näen samalla kun on niinku täällä niinku nopeassa siellä niinku maailmassa elämisessä on paljon masentavaa, niin tavallaan ehkä ehkä pitää pystyy myös meidän niinku analyytikkoina niin kun nostamaan katsetta moneen horisonttiin.

00:30:45 Puhuja 6

Että siis tavallaan niinku keskeinen tehtävä. Yhteiskunta analyysissä on myös katsoa ohit. No se voi tulla niinku nuken sisältä tulee toinen trump putin, mutta mutta siis että on kuitenkin niinku se näkökulma siihen, että kaikki ei ole tässä kaikki ei ole annettu ja tää tietysti avaa myös niinku poliittiselle toiminnalle.

00:31:03 Puhuja 6

Paljon tilaa, että kun jos kaikki ei ole tässä se mitä seuraavaksi tulee, on edelleen työstettävissä.

00:31:10 Puhuja 3

Kiitos turva kimmo. Me palataan näihin sykleihin ja aikajänteisiin vähän myöhemmin. Sonja, Haluatko sä vielä kertoa mikä sun whive check on?

00:31:20 Puhuja 2

No ei ole kyllä lisättävää varsinaisesti ehkä niinku ydinaineiden kanssa. Mä mietin sitä niinku yleisvaioa joka on tää niinku militarisaatio niin toisaalta mä OK me ollaan sovittu, että me ei tehdä enää ydinaseita. Mutta tota.

00:31:40 Puhuja 2

En mä tiedä mä niinku mä en nyt osaa mitään sen hienostuneempaa sanoa tästä, mutta siis.

00:31:47 Puhuja 3

Suuntaisuus lisääntyy.

00:31:49 Puhuja 2

Niin ja sitten myös myös me mietitään vaikka jotain gazaa kun mä näytin niitä sitä että tota.

00:31:56 Puhuja 2

Tota ihmisen rakentaman massan määrä on ylittänyt biomassan määrän. Jos me katsotaan vaikka jotain gaza millaiseksi niinku tomuksi on vedetty ja niinku että mitä tota, miten myrkyllinen se elinkelvot on se maa.

00:32:14 Puhuja 2

Palanen on nyt niin niin jotenkin niin tällaiset totta kai niinku on mielessä näissä niinku kun miettii.

00:32:25 Puhuja 3

Joo ja sitten ne skaalat. Tuntuu aika silleen epäreilulta, että me ollaan täällä vähän silleen että.

00:32:29 Puhuja 3

Nyt voitaisiinko vähän kierrättää muoveja paremmin ja sitten puhutaan just jostain tuollaisesta, että jonkun kokonaisen kansan asuttaman alueen maaperä on niinku saastunut silleen, että ei tiedetä mitä sille tehdään, niin ne mittakaavat on aika eri tota.

00:32:43 Puhuja 3

Ennen kun mennään vielä syvemmälle tähän kysymykseen siitä, että mikä on yhteiskuntatieteellisen tiedon merkitys, niin mä haluaisin vielä näiltä. Me kuultiin sun alustus jo, mutta haluaisin vielä teiltä lopuilta tota tota vastauksen siihen kysymykseen, että miten te lähestytte ympäristökriisiä omassa tutkimuksessanne tai että millainen kysymys.

00:33:00 Puhuja 3

On vaivannut teitä viime aikoina. Erityisesti mä luulen, että monikin kysymys vaivaa siitä niinku oon vaivannut viime aikoina jotkut niinku oikein silleen mitkä tällä hetkellä tuntuu relevantilta, että mitkä haluatte jakaa tässä keskustelussa, niin otetaanko tuuli saattaisi aloittaa?

00:33:14 Puhuja 4

OK joo no siis mulla on 2 isoa kysymystä joihin mä oon etsinyt vastausta ja ne on relevantteja edelleen koska en tiedä vastausta eikä kovin moni muukaan näytä tietävän vastausta. Ja toinen on se että miten voidaan elää hyvää elämää maapallon kantokyvyn rajoissa ja se niin kun se on sillä tavalla edelleen relevantti kysymys että jos.

00:33:34 Puhuja 4

Tiedätte. Oikeastaan kiinnostaisi, että kuinka moni tietää donitsi talouden käsitteen tai donitsin aika hyvä mua kiinnostaa tää että kuinka hyvin se on niin kun levinnyt, niin nyt on. Viime viikolla julkaistiin juuri uusi tämmöinen kolmas iteraatio tästä donitsitutkimuksesta, joka näyttää taas siltä, että kuinka tai näyttää taas kuinka kaukana me ollaan siitä niinku ikään kuin.

00:33:54 Puhuja 4

Onko kestävän hyvinvoinnin rajoista ja miten vähän on tapahtunut edistystä esimerkiksi siinä, että köyhyyttä ja puutetta torjutaan maailmasta? Ja miten sitten samaan aikaan kun on vähän onnistuttu siinä, niin sitten kuitenkin on myös ylitetty niitä planetaarisia rajoja. Niin siis se 1000 taalan kysymys, että miten me päästään sinne donitsin.

00:34:14 Puhuja 4

Sisään se on niinku se iso kysymys ja sitten ehkä spesifimmin, että miten sitä tällaisessa niinku hyvinvointivaltion kontekstissa voidaan tehdä niin, että me ei me se ne hyvinvointitalouden instituutiot ei ole riippuvaisia ympäristölle haitallisesta talouskasvusta.

00:34:31 Puhuja 4

Ja se on se niinku toinen kysymys mitä mä oon pyöritellyt mielessä pitkään ja mä en osaa vieläkään siihen täysin vastata, mutta on on tota siinäkin silleen niinku mun mielestä edistystä että on tutkimusta sen molempien näiden kysymysten ympärillä on tosi paljon tutkimusta ja tosi paljon empiiristä tutkimusta ja tosi paljon uutta uutta ideoivaa tutkimusta.

00:34:51 Puhuja 4

Mutta tota ne on niinku ne 2 kysymystä mitkä on mun mielestä just ehkä niitä isoja pohjavirtoja, että sitten on toki paljon niitä pienempiä kysymyksiä, että miksi kävi näin, että että tää sykli päättyi ja että minkälaisia uusia liikehdintöjä on olemassa ja näin mutta mutta ne on ne liittyy näihin 2 isoon kysymykseen mulla.

00:35:10 Puhuja 4

Ehkä vilma. Mä sanon, että se sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymys, että miten miten niin kun jaetaan hyvinvointia rajallisella maapallolla?

00:35:20 Puhuja 3

Kiitos mikäs tota tero sua vaivaa tällä hetkellä.

00:35:23 Puhuja 5

Mä yritän olla lyhyt mä sanon 2 asiaa biosin tutkimus.

00:35:30 Puhuja 5

On muuttunut tosi paljon tietenkin viimeisen 10 vuoden aikana ja mä näen, että siinä monitieteisessä työssäni keskeiset kysymykset on viime aikoina ollut sellaisia tai ajatus siitä täytyy kohdentaa voimavaroja kuitenkin johonkin ja ja siksi ollaan puhuttu paljon.

00:35:45 Puhuja 5

Teollisuuden kysymyksistä, koska teollisuudesta tulee merkittävää osaa paitsi näitä aineenvaihdunnan ongelmia, niin myös sitten tietenkin päästöjä ja ja niin sen sen teollisten prosessien uudistaminen on tosi tärkeätä siihen niihin kytkeytyy tietenkin kaikki muutkin sosiotekniset järjestelmät meidän yhteiskunnassa.

00:36:03 Puhuja 5

Ja voidaanko nopeassa aikataulussa uudistaa esimerkiksi suomalaiset teollisuutta jotenkin muuten kuin se tällä hetkellä ei todellakaan näytä uudistuvan ja ollaan puhuttu uudesta suunnitelmallisuudesta ja tän tyyppisistä teemoista.

00:36:18 Puhuja 5

Mä näen siinä myös ihan tällaisia klassisia kilpailukyvyn ja kansallisen selviytymisenkin ongelmia. Meidän teollisuus on ihan karmeassa tilassa, jos katsotaan vaikka metsäteollisuutta ja niitä uutisia mitä viime päivänä on saatu sieltä lukea. Eli se alahan ei ole kyennyt.

00:36:31 Puhuja 5

Uudistumaan millä millään tavalla ja nyt se on vakavassa kriisissä paitsi aineen saannin, myös myös tuota niin maailmankaupan ja niin ja niin edelleen osalta omassa työssään.

00:36:43 Puhuja 5

Ja tämä liittyy tosi toki biosin monitieteeseen työhön myös, mutta se tavallaan mitä tuossa äsken kuvasin tästä syklin päättymisestä, niin sehän on hirvittävän kiinnostava, mutta samaan aikaan hirvittävä uutinen myös ympäristöajattelulle ja se kysymys menee jotenkin sillä tavalla, että miten tehdä ympäristötutkimusta ja harjoittaa progressiivista ympäristöajan.

00:37:03 Puhuja 5

Haastattelua monikriisin aikana aikana, jolloinka autoritaariset liikkeet nousee ja niin poispäin ja lipsutaan ikään kuin pois tästä kunnianhimoisesta ilmastopolitiikan tai ympäristöpolitiikan tiestä ja mulle henkilökohtaisesti se on tarkoittanut sitä, että mun on pitänyt palata tavallaan peruskysymyksiin niinku omassa koulutuksessa eli historiantutkimuksen pariin ja.

00:37:23 Puhuja 5

Palata seitsemänkymmentäluvulle yhdeksänkymmentäluvulla ja katsoa, että minkälaisten poliittisten taisteluiden aikana aikaisemmin on ikään kuin muserrettu tai polettu isoitten rattaitten alle. Sitten vaihtoehtoiset todellisuudet ja.

00:37:39 Puhuja 5

Koittaa ymmärtää niitä ja millaisia valtakoalitioita on muodostettu sitten esimerkiksi se sen sen kehityksen taakse, mitä sonja hyvin kuvasi tässä omassa puheenvuorossaan, että ydinvoimahan on keskeinen teknologia, jolla on avattu seitsemänkymmentäluvulla taas tulevaisuus ja menty rajojen yli ja uskottu kasvuun ja uskottu markkinoihin.

00:37:59 Puhuja 5

Ja se on taas hyödyttänyt tiettyjä valta asetelmia, niin mulla niinku henkilökohtainen työ on keskittynyt tän tyyppisiin kysymyksiin ja ideoihin ja tämmöisten koalitioiden muodostamiseen viime aikoina ja koalitioiden muodostamisen hahmottamiseen.

00:38:12 Puhuja 3

Kiitos.

00:38:13 Puhuja 3

Varmaan voit pian kertoa sitten lisää siitä, että millaisia koalitioita sä näet tässä ajassa, mutta turva kimmo mikä sua valvottaa öisin. Millaiset kysymykset?

00:38:26 Puhuja 6

Näetkö sä näät?

00:38:27 Puhuja 5

Se on se on proffa ei se nuku.

00:38:31 Puhuja 6

Tota.

00:38:33 Puhuja 6

Tässä mä jos vastaan siihen yksi kysymykseen mitä sä etukäteen laitoit jollakin menen siitä. Toivon vastaavani tuohon, että että mitä mihin me ei tarvita yhteiskuntatiedettä, että se on niinku sellainen että mikä mikä mä se on 4 asiaa niin näitä on voisi tulla enemmän, mutta miten tässä niinku tarvitaan niinku.

00:38:51 Puhuja 6

Meidän tietoa, mikä on meidän tiedon paikka tässä kohtaa ja jotkut näistä on ehkä annetaan rivialeja, mutta ne on ehkä syytä sanoa 4 asiaa jos ensimmäinen on se, että että nää ongelmat mitä meillä on niin ne on yhteiskunnallisesti tuotettuja ongelmia ja se kun se sanotaan niin se automaattisesti johtaa siihen että ei voida ajatella.

00:39:10 Puhuja 6

Että että sellaiset niinku massiiviset ongelmat minkä kanssa me eletään että ne voitaisiin ratkaista mitenkään muuten kuin niin, että meillä on tavalla tai toisella toimintaa ja tietoa yhteiskunnalle. Ja jos meillä on toimintaa ja tietoyhteiskunnallisesti, silloin me tarvitaan yhteiskuntatieteilijöitä.

00:39:25 Puhuja 6

Siis että ei ole niin, että yhteiskuntatieteilijät tekee kaiken, mutta mutta jotta voidaan koordinoida sitä tietämistä mitä on maailmassa kauhean eri tasaisesti, niin tarvitaan yhteiskuntatieteitä. Se on niinku jotenkin se on ilmeistä, mutta että sitten tähän liittyy nyt se, että että minkä mä sanoin jo aikaisemmin, että on niinku erilaisia kausaliteetteja nyt ei voi ajatella myöskään niin, että tää olisi.

00:39:45 Puhuja 6

Tässä on vaan yhteiskuntatieteilijät ja se on niinku mikä. Minkä iso haaste on yhteiskuntatieteilijöille on se, että niinku toi sonjan esitys minusta taas tosi hyvin esiin sen, että jotta me voidaan ajatella niitä yhteiskunnallisia asioita, meidän täytyy ajatella myös sellaisia kausaliteetteja tai tai sellaisia niinku olemisen.

00:40:01 Puhuja 6

Muotoja, jotka ei palaudu yhteiskunnallisesti eli ihan niinku klassisesti, että että että vaikka on inhimillinen toiminta tuottaa ilmastonmuutoksen, niin sitten kun se on tuotettu niin sen sen kestot sen rytmit sen dynamiikat on sellaisia, että me ei niitä ihan pikkuisella toiminnalla tarvita. Tää oli ensimmäinen.

00:40:19 Puhuja 6

Toinen tähän liittyvä asia niin kuin on on tää on hyvin lähellä, mutta muutoin vähän toisella tavalla niinku että tarvitaan muuta tietoa kuin luonnontiedettä tai teknistä tiedotta tietoa ja ja niinku että ongelmakenttä on oikeastaan niinku infrastruktuuraalinen eli se meidän niinku ongelmakenttä meidän elämässä se on infrastruktuuraalinen, se koskee koko olemisen muotoa.

00:40:39 Puhuja 6

Eli että se mikä on niinku olisi helpointa sanoa kriisi, mutta mä en halua sanoa oikeastaan kriisiä. Mä sanon kolmanneksi, en sano kriisi, mutta mutta että meillä niin kuin me ollaan ongelmissa ja ne ongelmat on ne ei oo vaan yksittäisiä teknisiä asioita tai ne ei oo yksittäisiä fysikaalisten tietojen asioita, vaan ne on infrastruktuuraalisia, mikä tarkoittaa, että ne on kauhean monia.

00:40:59 Puhuja 6

Siis ja ne on niinku monenlaisten tietojen niinku yksi kietoutumia. Ne on sellaisella tavalla, että me nojataan niihin meidän arkielämässä siis että että me saadaan vettä tai että kun kun tulee kakkaa ja se kakka halutaan pois, niin se on se sitä niinku juomavettä mitä me käytetään siellä tätä olisi kiva muuttaa ehkä, mutta ei me ihan helposti muuteta, koska meillä on sellainen infrastruktuuri jossa niinku paras.

00:41:19 Puhuja 6

Paitsi käyttäisin niinku kakkojen ja nyt me ollaan niin kuin hirveän pitkäjänteisesti kiinni meidän infrastruktuureissa ja sellaisissa olemisen tavassa missä on niinku rakennettu jotain niinku hyvää, puhdasta ja tervettä se on niinku pitkä prosessi missä on niinku tietynlainen viemärijärjestelmä tehty ja siitä ei lähdetä noin vaan pois. Eli että.

00:41:38 Puhuja 6

Eli että niinku meidän ongelmakenttä koskee olemisen tapaa ja se on infrastruktuuraalinen ja infrastruktuuristo. Aina on kauhean moniskaalaisia. Kolmas asia on se, että mä sanon, että sä kriisi ei kuitenkaan ole hyvä sana tässä ja ja tota siis se on. Se on niinku yksi mikä niinku mikä tulee näistä alkupuheenvuoroista ja mikä meidän tilanne niin on niin kun.

00:41:58 Puhuja 6

Ihminen ratkaisee. Olisi toive, että meidän niinku yliopiston edellinen johto niinku lanseerasi tän että ihminen ratkaisee ja silloin maailma ajatellaan sellaisena asiana, joihin on ratkaistu ja silloin jos ajatellaan ratkaisuja.

00:42:10 Puhuja 6

Niin silloin ne ongelmat on todennäköisesti aika lyhytkestoisia ja sellainen, että noin lisää vain vesi tai niinku lisää vain kestävyys elä kuin ennenkin, mutta mutta. Niinku lisää siihen hieman kestävyyttä, eli että asiat olisi niinku ratkaistavissa tällä tavalla ja kriisi sanasto johtaa tähän kriisiin on lääketieteellinen kriisi. Sana on se, että jos on potilaskriisissä.

00:42:29 Puhuja 6

Niin se on niinku tavallaan se sairastumisen. Se on se huippukohta ja sen jälkeen kriisin jälkeen potilas alkaa parantua tai sitten se kuolee. Tää on niinku tavallaan kriisi. Nyt ei ole näköpiirissä esimerkiksi, että tää on ilmastokriisi. Tässä mielessä ei mene ohi, luontokato ei mene ohi, ne ei oo kriisejä.

00:42:48 Puhuja 6

Ja niinku tavallaan niin kun vetäydytään erilaisissa niinku puheissa tästä emojunesin puheesta vetäydytään pois, niin siinä on tavallaan syy, että jos oli kerran hätätila 10 vuotta sitten, niin mitä on mahdollista, että nyt ei sitten enää olisi tavallaan hätätila eli että että että se niinku sen.

00:43:02 Puhuja 6

Skaalojen isojen skaalojen ymmärtäminen johtaa meidän muuhun kuin kriisipuheeseen ja se on siis, että tarvitaan hillintä ja tarvitaan. Tarvitaan tuota sopeutumista, mutta se skaalat millä niistä puhutaan, on niin kuin yli meidän yksittäisten elämä, että me, että luontokato ja ilmastonmuutos saa asioita, joita yhteiskunnallisesti niitä.

00:43:22 Puhuja 6

Joiden kanssa eletään sen jälkeen kun me kaikki ollaan. Me ollaan kaikki kuolleita ja tää kaikki jatkuu ja silloin tavallaan se sanoi, että mikä siinä on se kriisi. No ennemminkin mun kuolema on sitten se kriisi ei eikä se, että niinku se niinku tavallaan että se kriisi sanasto ohjaa niin kun ohjaa meidät niinku vääränlaiseen aikastaa.

00:43:39 Puhuja 6

No sitten mä sanon vielä yksi pointin mihin tarvitaan siis tän ymmärtää? Ne on esimerkiksi että niinku tässä voisi sijoittaa vielä ton että mitä yhteiskuntatieteilijä tekee, niin se pystyy sanomaan tän. Tätä ei pystyisi sanomaan esimerkiksi niinku fyysikko tai meteorologi. Ehkä että se tarvitsee niinku tavallaan yhteisiin, siis tällainen niinku diskurssien.

00:43:58 Puhuja 6

Avaaminen ja niiden implikaatioiden ymmärtäminen, poliittinen ymmärtäminen. Se vaatii yhteiskuntatieteilijät. Mä sanon vielä neljännen asian, joka on siis on se, että usein sanotaan, että maapalloja on vain yksi ja se on kaikille yhteinen. Sanotaan, että olemme samassa veneessä, kaikki ei olla, ei, ei olla.

00:44:17 Puhuja 6

Ja se on ihan keskeistä ymmärtää niinku poliittisesti että että ei olla että on niinku on on niinku monet sellaiset jotka on sellaisissa veneissä joissa niinku niinku koska toisten he kuitenkin kuolee ennen kun tää kriisi menee ohi niin se että niiden niinku tavallaan instituutioiden tai yksittäisten ihmisten niillä on isot kannustimet.

00:44:36 Puhuja 6

Siihen, että ei tehtäisi kovin nopeasti kovin paljon esimerkiksi niin kuin ihan niinku niin kuin finanssipoliittiset, ettei että ei oo niinku niin sanotut ständit sset, että niitä ei nopeasti ei menisi. Erilaiset asiat jotka on sitouduttu niinku hiilitaloudesta, että ne että niistä tulisi ikään kuin niinku haittaa on valtavan isoja intressejä joille on tärkeätä, että hitaasti, hitaasti, hitaasti.

00:44:56 Puhuja 6

Tehdä jotain ja sitten taas kun katsotaan bangladeshiin erittäin köyhiä ihmisiä niin ne elää eri planeetalla tuosta. No toki tässä nyt sitten täytyy sanoa että on on on se skaala on tietty niinku fysikaalinen skaala, jossa se on sama planeetta ja on ehkä moraalinen skaala jostusten pitäisi olla sama paneeli.

00:45:13 Puhuja 6

Että olisi reilua, että me ollaan samalla planeetalla, mutta me ei ikään kuin praktisesti taloudellisesti praktisesti. Niin me ollaan eri veneissä ja eri planeetoilla. Ja tän näkeminen taas kerran on sellainen niin kuin jota ei muu kuin yhteiskuntatieteilijä. Ehkä ehkä ehkä näin.

00:45:30 Puhuja 6

Tässä on vielä sanottava, että me pohjoismaiden asukkaita, niin me ollaan todennäköisesti tässä niinku me kestetään paremmin muutoksia kun niinku miljardit muut että me ollaan niinku paremmassa asemassa, että tää myös vaikuttaa siihen. Meidän on niinku vaikea tuottaa muutoksia.

00:45:43 Puhuja 6

Tota tästä tästä käsin, mut ehkä ehkä mä tähän lopetan tässä oli asioita.

00:45:48 Puhuja 3

Turva, kimmo lehtonen, mike drop se oli mahtavasti tiivistetty. Jatketaan heti eteenpäin. Mä haluan kuulla esimerkiksi.

00:46:01 Puhuja 3

Tero kun sä nostit ton teollisuusesimerkin niin mitä mitä se yhteiskuntatiede tekee siellä millä tavalla yhteiskuntatieteellisesti yritetään jotenkin saada käännettyä suomen yksipuolisen ja yskivän teollisuuspolitiikan ja realiteetin laivaa?

00:46:21 Puhuja 5

No minä ajattelen, että jos katsoo sitä meidän tutkimusyksikön näkökulmasta, niin meidän vahvuus varmaan on ollut tuoda niin kuin ne ekologiset rajat tai tai jotkut tämän tyyppiset mukaan keskusteluun. Ja ja tässä kun mä äskön sen viittasin siihen, että voidaan puhua myös kilpailukyvyn niinku turvaamisesta niin.

00:46:39 Puhuja 5

Kas kummaa ja jos ajattelee että kuitenkin olisi niin, että oltaisiin menty menossa semmoiseen maailmaan, jossa näillä asioilla olisi merkitystä, niin sitten tavallaan voidaan lähteä miettimään teollisuuden tulevaisuutta ihan toisella tavalla kuin minkä varaan se on viimeisen 200 vuoden aikana rakennus sillä tavalla, että meillä on rajoitteita ja meidän pitää niinku parantaa meidän teollisuuden.

00:46:59 Puhuja 5

Tota niin lisäarvoa jalostusarvoa merkittävästi ja ja kehittämään sitä niinku tästä suunnasta. Mut mä ajattelen, että yhteiskuntatieteen.

00:47:10 Puhuja 5

Tavallaan piiristä voi nostaa esiin niin kuin sen tyyppisiä näkökulmia, että kun me ollaan hyvinvointivaltioita rakennettu, niin meillä on ollut sellaisia instituutionaalisia ratkaisuja, joilla on kollektiivisesti ikään kuin suunniteltu myös tulevaisuutta.

00:47:23 Puhuja 5

Ja ja meillä on niin kuin sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, kaikki tällaiset rakennettu tukemaan sitä tiettyä aikaa ja tietynlaisia tarpeita mitä meillä on. Niin tavallaan tässä on ollut tietty tavallaan päämäärä tietty suunnittelun pyrkimys niinku taustalla.

00:47:39 Puhuja 5

Ja sitten me eletään nyt semmoista aikaa yhdeksänkymmentäluvun lopusta ehkä 80, ehkä jopa 70 luvulta alkaen, jolloinka tämän tyyppinen näkemys yhteiskunnan hallinnasta on purkautunut monesta eri syistä voisi keskustella tosi pitkään. Mistä syistä mut mä ajattelisin että.

00:47:55 Puhuja 5

Jotakin tästä, mutta samaan aikaan uudella tavalla on tuotava yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan ja ja yhteiskunnan ohjaamiseen mukaan. Ja teollisuus on siinä mielessä niinku hyvä esimerkki, että periaatteessa se on niin kuin hallittavissa oleva se on. Se on semmoinen.

00:48:12 Puhuja 5

Ja nyt kuulostaa aika hurjilta ehkä, mutta se on. Se on siis yhteiskunnallinen sektoriala, josta voidaan tavallaan lähteä ajattelemaan, että mitä tuotantomuotoja tapoja pitää ajaa alas.

00:48:23 Puhuja 5

Mitkä ei ole kannattavia mitkä ei ole ekologisesti kestäviä ja sitten voidaan panostaa meidän kollektiivista ajattelua siihen, että mitä pitää ajaa ylös ja tää nyt ei tarkoita sitä, että kaikki annetaan niin kuin keskuskomitean haltuun suunnittele. Suunnittelu keskitetään jonnekin, on suunnittelua voi olla hyvin monenlaista ja sitä voidaan tehdä yksi julkisen.

00:48:43 Puhuja 5

Ja yrityskentän kanssa tässä on yksi tapa ajatella sitä, mitä konkreettisesti yhteiskuntatiete voisi tehdä teollisuuden parissa.

00:48:53 Puhuja 3

No tuuli mitä sä ajattelit? Ensinnäkin näistä edellisistä puheenvuoroista ja siitä, että mikä sun mielestä on yhteiskuntatieteen.

00:49:03 Puhuja 3

Yhteiskuntatieteellisen tiedon paikka tässä tilanteessa, jota kuten olemme kuulleet, niin riivaavat valtavat kysymykset ja valtavat skaalat.

00:49:14 Puhuja 4

No mä oikeastaan niinku voisin ehkä.

00:49:17 Puhuja 4

Mä olin valmistautunut sanomaan jotain muuta, mut mä ehkä voisin konkretisoida tota mitä mitä turokin on niinku puhui noita pointteja että kertomalla että mitä on mun omia kokemuksia siitä kun tekee paljon nykyään kansainvälisissä konsortioissa jotka on poikkitieteellisiä. Eli mä oon niinku aika paljon näitten.

00:49:32 Puhuja 4

Taloustieteilijöiden kanssa tai fysiikan tota tutkijoiden kanssa tai matemaatikkojen kanssa tilastotieteilijöiden kanssa, jotka tutkii esimerkiksi IPCCN simulaatiomalleja ja skenaarioita ja tekee tämmöisiä niinku makrotalouden malleja hyvinkin matemaattisia yhtälöitä laittaa sinne tai tai.

00:49:52 Puhuja 4

Fyysikkoja, jotka tutkii energiajärjestelmiä ja tai sitten ihmisiä jotka just mallintaa esimerkiksi tätä donitsia ja kyllä käyttää niitä sosiaalisia indikaattoreja ihan niinku sujuvasti, mutta aina sitten mulle tulee semmoinen olo, että niillä niiltä puuttuu se ymmärrys niin siitä infrastruktuurista mihin sä viittasit että?

00:50:10 Puhuja 4

Että miten niinku tavallaan miten monisyisesti se yhteiskunnallinen aineenvaihdunta liittyy yhteiskunnallisiin eriarvoisuuksiin vallan kysymyksiin?

00:50:22 Puhuja 4

Tuotannon ja kulutuksen tapoihin ja miten ne on niinku sosiaalisesti muotoutuneita, että miten esimerkiksi ei voi sanoa, että vähennetään kulutusta ymmärtämättä suhteellisen köyhyyden ilmiötä ja sitä miten niinku kulutus niinku jäsentää meidän olemisen tapaa tässä yhteiskunnassa?

00:50:40 Puhuja 4

Niinku syvällisesti. Mun mielestä se on ehkä yks esimerkki tai ei voi niinku ymmärtää miten energiaa tota järjestelmää muutetaan ymmärtämättä et mikä on se niinku energian tarpeet yhteiskunnassa, jossa ne myös sosiaalisesti muotoutuu, että nää on niinku ehkä tämmöisiä kysymyksiä tai.

00:51:01 Puhuja 4

Täytyy ymmärtää miten miten eriarvoisesti just tää, että me ei olla kaikki samassa veneessä niin pitää niinku muistaa muistuttaa että hetkonen te katsotte tätä nyt tälleen aggregoitua indikaattoria, mutta mikä on se, että miten tää asia jakautuu ja miten se jakautuminen liittyy sosioekonomiseen asemaan erilaisiin intersektionaaliseksi?

00:51:20 Puhuja 4

Naalisiin oikeudenmukaisuuden kysymyksiin, että nää on niitä mitkä ainoastaan niinku mun mielestä yhteiskuntatieteilijät osaa kysyä siinä pöydän ääressä tai että se on se meidän asiantuntemus ja se on. Ja mun mielestä meillä on niinku valtava merkitys sekä siinä että me ymmärretään, että ilmasto tai planetaarisen kriisin syitä.

00:51:38 Puhuja 4

Ja sitten niitä seurauksia, että miten ne seuraukset jakaantuu. Puhutaan ilmastonmuutokseen. Sopeutumisesta puhutaan luontokadon niinku tai muiden ydinjätteiden tai muiden. Tavallaan me puhutaan ekososiaalisista riskeistä ja puhutaan siitä, että että ne ei oo pelkästään ympäristöriskejä, vaan niillä on sosiaalisia vaikutuksia. Mutta sitten tää syy.

00:51:58 Puhuja 4

Teen paljon taloustieteilijöiden kanssa ja taloustieteilijät voidaan ajatella, että ne on yhteiskuntatieteilijät, mutta he itse haluaa sanoa, että ne on taloustieteilijöitä. Niin niin niitähän vaivaa todella kapea näköisyys usein ja ne ei pysty oikein sitten niinku ainakaan mainstream taloustieteilijät niinku näkemään sitä sitä talousjärjestelmää he ei pysty.

00:52:18 Puhuja 4

Ymmärtämään kapitalismia niinku sellaisena valtarakenteena sosiaalisesti konstruoituna valtarakenteena he katsoo kysyntää tarjontaa markkinahintojen hintaohjausta. Se on hyvin niinku kapea näkökulma, jolloin me ei pureuduta niihin juurisyihin tän koko ympäristökriisin juurisyihin ja sen takia niin kun.

00:52:37 Puhuja 4

Että mun mielestä filosofeja tarvitaan yhteiskuntatieteiden, joita tarvitaan puhumaan siitä niinku kapitalismista nostamaan se niinku elefantti olohuoneeseen silleen, että tässä se on ja tää on valtarakenne ja siksi me tarvitaan niinku uudenlaista ymmärrystä myös siitä vallasta ja sen.

00:52:53 Puhuja 4

Muuttamisesta ja se se myös se transformaation sen muutoksen ymmärtäminenhän on yhteiskuntatieteen vahvuus että miten ihmiset muuttuu. Miten käyttäytyminen muuttuu? Miten se on niinku yhteydessä tiedon muuttumiseen, teknologian muuttumiseen ja mutta.

00:53:08 Puhuja 4

Tässä nyt tulee se niinku tavallaan, että me tarvittaisiin myös sitten yhteiskuntatieteiden opetuksessa ja meidän tutkimuksessa parempaa ymmärrystä siitä aineenvaihdunnasta, mistä sonjakin tässä puhui, että mehän ei niinku ymmärretä vielä kauhean hyvin niinku sosioekologisia systeemejä ja niinku se on systeemitajua me ei niinku että me ymmärretään miten ihmisten käytös muuttuu.

00:53:28 Puhuja 4

Mutta me ei ymmärretä sitä uusmateriaalisuutta. Me ei ymmärretä mikä on niin kuin jonkun ympäristötoiminnan toimijuus muutoksessa tai me ei ymmärretä mikä on jäävuoren sulla, niin sen toimijuus siinä muutoksessa, että me tarvittaisiin kyllä niinku uudenlaista myös tämmöistä sosioekologista yhteiskuntatiedettä.

00:53:48 Puhuja 3

Tää oli tuuli hirvilomi mike drop kiitos. Se oli tosi hyvä sonja. Haluaisitko sä niinku sanoa jotain tosta että että miten sä sä oot lähtenyt opiskelemaan aikoinaan sosiologiaa ja nyt sä sanoit että sä oot ehkä enemmän tietä ja teknologian tutkimuksen parissa sitten sä oot siellä niinku posivan. Tiedätkö jossain dokumenteissa pyörit ja oot silleen että uu täällä on tää teknis.

00:54:08 Puhuja 3

Teknisten taloudellinen diskurssi ja sitten yhtäkkiä silleen, että ai niin mikä se oli se yhteiskuntatiede tässä? Miten sä niinku navigoit tätä?

00:54:15 Puhuja 2

Niin no ehkä siis tota. Joo mä en ole varmasti osunut vastaamaan tuohon odotas mä mietin mitä mä navigoin sitä että mä oon niinku.

00:54:27 Puhuja 2

Täällä vielä uudestaan.

00:54:28 Puhuja 3

Et sä et tää on just tää mitä tuulikin sanoi että sä joudut ottaa haltuun jotain sellaisia niin kun skaaloja ja toimijuuksia ja ilmiöitä, jotka ei ehkä perinteisesti ole ollut mitenkään yhteiskuntatieteen. Tiedätkö niinku tutkimusaiheena?

00:54:43 Puhuja 2

Joo kyllä mulla siis on sellainen olo kovasti, että että saanko mä puhua näistä? Tiedänkö mä näistä tarpeeksi ja silleen, että onko mulla mitään oikeutta kyseenalaistaa näitä jos mä en ole vaikka diplomin insinööritason joku.

00:54:59 Puhuja 2

Mikä nyt? No en mä tiedä siis joku fysiikan asiantuntijajäteasioiden asiantuntija joku insinööri tai jotain tai edes luonnontiede niin tota. Mutta sitten mä mietin, että toisaalta eikö se ole aika hyvä lähtökohta siis silleen, että avaruusoliot ihmettelee että mitä tämä.

00:55:18 Puhuja 2

Niinku et mites nää asiat onkaan tehty. Tai siis silleen et hyvä et se on. Voi olla myös hyvä lähtökohta olla silleen avaruusoliona tutkimassa näitä asioita kunhan ei ole täysin naiivi ja.

00:55:35 Puhuja 2

Joo ja mutta siis ihan semmoinen. Mä en tiedä liittyykö tää onko tää varsinaista vastausta tuohon kysymykseen? Mulle tuli vaan mieleen tota, se oli kiinnostavaa, siellä onkalo vierailulla ja vähän jotenkin se tota.

00:55:48 Puhuja 2

Mediavastaava, joka meitä siellä kierrätti niin se oli aika närkästynyt mua meidän niistä sellaista yhteiskuntatieteellisestä kysymyksestä välillä, että se jossain vaiheessa niinku mä en tiedä.

00:55:59 Puhuja 2

Paljonko se hänellä sellaista raumalaista ilmaisua vai olitko sä hän niinku tota närkästynyt siitä varsinaisesti, mutta se oli just silleen, että miksi te haluatte tietää tästä lisää, että tää on ollut turvallinen jo vuosikymmeniä ja ainoastaan nämä niinku hidastumiset on niinku tää on poliittista, että miten te nyt tätä oikein tutkitte, että mitä tästä tarvitaan tietää?

00:56:18 Puhuja 2

Että mulla tulee tosi paljon mieleen kysymyksiä mitä tarvitsee tietää esimerkiksi jos katsoo ihan vähän niinku just niitä lähtöoletuksia just silleen tietäjä teknologian tutkimuksen hengessä, joka sitten kuitenkin sitten on sosiologiaa. Kaiketi myös niin tota niin jos vaikka katsoo että niinku noita riskiarvioita säteilystä.

00:56:37 Puhuja 2

Rasvojen nuga hanslan on kirjoittanut tästä niin tuota niin niissä se niissä käytetään sellaista referencemann hahmoa, joka on kirjaimellisesti en man ja niinku no 180 senttiä 80 kiloinen mies. Mutta siis niinku esimerkiksi nyt säteilyn kanssa on täysin selvää, että se.

00:56:57 Puhuja 2

Vaikuttaa esimerkiksi naisruumiiseen tosiaan eri tavalla. Tai jos sulla on rasvaisempi keho, niin siihen säteily niinku se se vaikuttaa eri tavalla se vaikuttaa eri tavalla vaikka niinku meidän produktiiviset niin.

00:57:13 Puhuja 2

Ja mikä siis kamala suomen kieli katoaa kun lukee englanniksi kaikkea. Mut siis niin siis niinku lisääntymisasioihin ja kaikkea siis eri tavalla siis niinku niinku et sukupuolen sukupuolesta riippuen tai lisääntymiselimistä riippuen miten tää kuuluu sanoa niin.

00:57:30 Puhuja 2

Ihmisten kehot reagoi eri tavalla niin joku tämmönenkin löydös, musta tosi oleellinen ja se pitäisi ottaa huomioon. No musta on niinku just kiinnostava kysymys just se tai että että niinku yhteiskuntatieteilijät otetaan mukaan vaikka just näihin niinku vaikka ydinjätteen loppusijoitushankkeisiin.

00:57:49 Puhuja 2

Mutta tää ei ole vielä siis valmis paperi, mutta mä näin vähän aikaa sitten tän yksi ihmisen tota researchgate tai mikä vastaava CV niin siellä oli hänen. Hän on esittänyt useammassa paikassa abstraktiin siitä, että tota esitelmää siitä.

00:58:04 Puhuja 2

Laittaa, miten hänen oman kokemuksen kautta siis perustan oman kokemuksensa et yhteiskuntatieteilijät otetaan mukaan näihin riskiarvioihin aluksi, mutta sitten lopulta se tieto ei niinku tai no heidät heitetään sitten jossain vaiheessa ulos sieltä tai että se tieto ei välttämättä sitten niinku näykään yhteiskuntatieteilijälle tyydyttävällä tavalla.

00:58:24 Puhuja 2

On siellä niin tää on musta kiinnostavaa, mutta siis olisi kiinnostava tietää just se. Ehkä mä en siihen osattaisiin vastata tai ehkä osataankin, mutta että just miten tää kaikki nää kysymykset mitä kaikki tässä just hienosti kertoo että mitä me voidaan kysyä ja mitä kaikkea me voidaan tietää mikä on meidän tehtävä yhteiskuntatieteilijöinä.

00:58:42 Puhuja 2

Tuoda tätä niinku sirpaleista tietoa. Jotenkin yksi ja luoda sellaisia käsitteitä, jotka tavoittaa jotain oleellisia ongelmia, niin miten se voitaisi tehdä, että meitä kuunneltaisiin?

00:58:53 Puhuja 3

Hyvä kiitos. Tää on erinomainen siltä, koska seuraavaksi mä haluan siirtyy puhumaan just siitä että mitä on niinku nää yhteiskuntatieteiden hankaluudet ja haasteet ja sudenkuopat tässä.

00:59:02 Puhuja 3

Tehtävässä te olette puhunut siitä, että mitä tietoa yhteiskuntatieteilijät voivat tuoda prosesseihin. Mä oon tuuli tällä hetkellä siis taloustieteen peruskurssilla ja mä oon siellä silleen, että vau, nyt mä ymmärrän niinku että miksi tää maailma on tällainen kun nää opetetaan nää mallit tälleen.

00:59:19 Puhuja 3

Että ja ja se on niinku että tällä tavalla me mennään eteenpäin ja kyllä se luennoitsija on välillä silleen että ei tää nyt oikeasti ihan tälleen sitten mene ja onhan meillä näitä niin kun ulkoisvaikutuksia, mutta katsotaan nyt nää mallit ensin. Joo se on tosi kiinnostavaa, mutta tästä kaikesta päästään siihen, että joo tuodaan keskusteluun näitä ja näkökulmia ja.

00:59:38 Puhuja 3

Otetaan jopa ehkä mukaan johonkin prosesseihin, mutta kuka kuuntelee ketä kiinnostaa? Miksi se on sitten meille kuitenkin niin, että lopulta ne on ne taloustieteilijät, diplomi insinöörit ja ilmastorealistit, jotka sitten pääsee lopulta määrittää sen julkisen keskustelun suunnan ja politiikka.

00:59:58 Puhuja 3

Suunnan eli eli kysymykseeni kuuluu, että millaista legitimiteettiä yhteiskuntatieteillä on ympäristökriisin ratkaisijana ja hoitajana tero sä näytät niin huolestuneelta, että mä annan sun vastata ensin. En.

01:00:09 Puhuja 5

Mä mä Kuuntele vaan. No ei se oon mä niinku yleisesti huolestunut maailmasta ja kaikesta, mutta tota.

01:00:18 Puhuja 5

Nyt mä mulla oli sun kysymyksen siitä. Mä oon erittäin huolissani kyllä, mutta tota mikä on siis yhteiskunnan tieteen mahdollisuudet vaikuttaa näin.

01:00:26 Puhuja 3

Se legitimiteetti.

01:00:27 Puhuja 5

On no eihän se välttämättä kovin hyvä ole. Siis tota jos ajatellaan että mä itse jäsen asioita sillä tavalla että.

01:00:36 Puhuja 5

Yhteiskunnan ympäristöongelmia ei voida ratkaista ilman, että meidän talousjärjestelmä muutetaan perustavalla tavalla. Ja jos meidän talousjärjestelmän legitiimit asiantuntijat on taloustieteilijöitä, joista mä muuten oon eri mieltä sikäli että että tota mä väitän, että taloustieteilijät ymmärtää tosi hyvin mitä kapitalismi on.

01:00:56 Puhuja 5

Niin nimenomaan tekee sellaista työtä, joka joka myös tukee sitä järjestelmää. Omalta osin tätä on toki pyritty haastamaan sitä valtaa ja talouskeskustelua on pyritty monipuolistamaan. On pyritty tuomaan niinku yhteiskuntatieteen.

01:01:12 Puhuja 5

Piiristä talousosaajia julkiseen keskusteluun ja niin poispäin, mutta tota tää on tavallaan se tilanne, mutta ehkä mulle se isompi kysymys on tässä se, että että tota.

01:01:24 Puhuja 5

Yhteiskunta tiedettä voi uhata myös uudet voimat tällä hetkellä eli joudutaan joudutaan ikään kuin uuden kamppailuareenan piiriin ja niitä on kahtalaisia. Toinen on tämä jo mainitsemani. Esimerkiksi tämä ilmastorealismi.

01:01:41 Puhuja 3

Kerro vähän siitä, että siis mitä sä tarkoitat vielä siellä, että ketä hahmoja ne on?

01:01:45 Puhuja 5

En mä hahmoista uskalla puhua tietenkään, mutta mutta siis ajatuksesta siitä, että että meillä ei ole niin isoa yhteiskunnallista ongelmaa käsissä.

01:01:55 Puhuja 5

Kuin kuin meillä aidosti on ja ja silloin meillä riittää ikään kuin ne tavanomaiset totunnaiset ratkaisut ja se asiantuntijuus joka puolustaa ja tukee näitä, niin on se mikä pääsee esille. Ja sitten meillä on edessä. Jos puhutaan edelleen ilmastopolitiikan kontekstissa, niin mä uskon että meillä on edessä vaan.

01:02:13 Puhuja 5

Isompi tiedepoliittinen taistelu näiden auro autoritääristen voimien nousun myötä ja yhteiskuntatieteen alta syödään maata. Se alkaa sukupuolen tutkimuksesta ja sitten se leviää muuhun yhteiskuntatieteen kritiikkiin. Se useimmiten ei koske taloustiedettä, joka, kuten sanoin, niin kuitenkin.

01:02:31 Puhuja 5

Valtavirtaisesti tukee sitä vallitsevaa järjestelmää ja ja tää asettaa meille uuden haasteen ja yhteiskuntatieteilijöiden pitäisi tässä olla varmasti valmiina myös mitä se sitten vaatii. Se vaatii varmaan rohkeutta. Se vaatii sitä mitä yhteiskuntatiedot perustavilta perustavalta tasoltaan on.

01:02:50 Puhuja 5

Eli maailman muuttamista maailman muuttamiseen osallistumista.

01:02:54 Puhuja 6

Mut varmaan.

01:02:55 Puhuja 5

Ehkä yliopiston sisäistä kamppailua myös hanna kuusela täällä pitkään vaikuttanut tota niin.

01:03:07 Puhuja 5

Tutkija on kirjoittanut, moni varmaan tunteekin syytös nimisen kirjan, jossa puolustetaan minusta hienosti yliopiston demokratiaa ja yksi osa sitä demokratiaa pitäisi olla niin kuin pysyvien pitkäaikaisten yhteisöjen rakentaminen.

01:03:22 Puhuja 5

Nyt on hirveän oma hännän nosto nostatus kyllä, mutta tuota yksi idea minkä mä oon tajunnut tässä vasta viime aikoina. Niin mikä on biosissa ollut niin kun aika oleellista on ollut se, että siinä on niinku pyritty sitten kuitenkin rakentamaan.

01:03:38 Puhuja 5

Monitieteistä pitkäaikaista yhteisöä, joka pystyisi niin kun paitsi kehittymään niin tarttumaan myös uusiin ajatuksiin, mutta rakentaa jotain semmoista laaja alaisempaa lähestymistapaa näihin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja.

01:03:54 Puhuja 5

Sitouttamaan sidosryhmiä siis yrityksiä, kansalaisjärjestöjä, aktivisteja teollisuutta, politiikantekijöitä ja niin edelleen. Sen epistämisen episteemisen yhteisön omien ehtojen pohjalta eli sillä tavalla, että ei olla välttämättä niinku jatkuvassa tämmöisessä pluraalissa dialogi.

01:04:14 Puhuja 5

Että kaikki käy vaan että sulla on niin kuin tiede ja yhteiskuntatieteilijät pyrkisi jollakin aikavälillä ottamaan sitä kehysvaltaa käsiin. Että näin tämä asia pitäisi kehystää eli emme lähde välttämättä siitä, että miten saamme vaan voittoa vaan siitä, että miten huolehdimme ekologisesta reunaehdoista ensin ja katsotaan.

01:04:34 Puhuja 5

Katsotaan sitten mitä teollinen toiminta ja yritystoiminta voi olla. Nyt lähtee pitkä kela pystyyn, mut mä ajattelen että että että se miksi nostettiin häntää on se ajatus siitä, että tän tyyppisen monitieteisen episteemisen yhteisön rakentaminen on tosi vaativa prosessi. Ja nyt meidän yliopistojen logiikka.

01:04:54 Puhuja 5

Lyhyin projektineen pätkätöineen prekarisaatiokehityksen ynnä muun vuoksi ja siksi vielä sitten vielä siihen päälle se, että näitä lafkoja ei enää johda ylioppilasta. Yliopistolaiset itse vaan jotkut muut niin tämmöisiä yhteisöjä ei pysty muodostamaan ja se on niinku laadukkaalle pitkäjänteiselle yhteiskuntatieteelle.

01:05:13 Puhuja 5

Hirvittävä haaste turokimmalla saattaa olla tähän erilainen näkemys.

01:05:17 Puhuja 6

En tiedä.

01:05:18 Puhuja 3

Treach onko sulla turo kimmo tähän erilainen?

01:05:22 Puhuja 6

Toi niinku ei.

01:05:25 Puhuja 3

Millaista millaista legitiimiä? Mä mä mä niinku mulla on vielä kysymys tosta bioksesta myöhemmin terolle, mutta päästetään muutkin välillä ääneen eli turro kimmo millaista leikitimiteettiyhteiskuntatieteillä sun mielestä on? Mikä sitä vaivaa? Miten sitä voisi lisätä?

01:05:42 Puhuja 6

En tiedä vaivaako sitä varsinaisesti joki tai siis ikään kuin tää on niinku että huono artisti sanoa, että yleisö on huono. Siis tavallaan että se, että että meitä ei oteta tarpeeksi, mutta ehkä ehkä mä sanoisin näin, että ehkä se on keskeinen.

01:05:56 Puhuja 6

Vaikeus voi olla, että meillä ei ole vaan yksi jotenkin viestiä tai yksi legitimiteettiä, jolla me lähestyttäisiin. Kun mä niinku teen teitä kunnon hyviä pointteja ja tota hahmotin niin kun ehkä näin.

01:06:07 Puhuja 6

Että se on klassinen jos ajatellaan yhteiskuntatieteitä suhteessa onkaloon ja onkalon kestoon niin yhteisötieteet on niinku se mahtuu just ne pallojen väliin niinku siinä sonja että me nyt ollaan aika nuori juttu, mutta yksi semmoinen keski keskeinen mitä me ollaan niinku yhteiskunnan tieteet ollut niinku 100 vuoden aikana.

01:06:22 Puhuja 6

On tavallaan sellainen klassinen sosiaalipoliittinen, niinku legitimiteetti ja sen tekeminen, että yhteiskunnallinen ohjaaminen niin että että tiedetään sellaisen niin kun hyvinvointijärjestelmiä, että miten totetaan hyvinvointia tai miten vältetään pahoinvointia. Ja jotta tällaisia järjestelmiä päästään mukaan ohjaamaan, ne pitää olla aika iso, n pitää olla niinku ja mielellään joku aika selkeästi rajattu populaatio esimerkiksi kansallisvaltioihin.

01:06:42 Puhuja 6

Yksikkö, jolloin niinku ohjata, että meillä on niinku että siis tätä ja tää on edelleen tässä niinku juho saari on joka toinen päivä niinku lehdessä sen takia, että että siis on kuitenkin iso kysyntä juho saari ikäänkuin niinku juho missä sä oot tota se niinku ikäänkuin ruumiillistaa tän meille sellasen että tätä tietoa täällä on kuitenkin iso niinku pysy.

01:07:01 Puhuja 6

No, mutta sitten on toisenlainen niin kuin tieto, millä on myös kysyntä, mutta se on niin kuin eri juttu, joka on siis ikään kuin meidän, niin kuin arkisen elämän ja elämän muodon käytäntöjen kokemusten diskurssien, niin kuin tunteminen.

01:07:15 Puhuja 6

Ja niistä siis tavallaan sellaiset niinku habittien tapoja se miten me ollaan olemassa tässä maailmassa, niin tästä tästä niinku yhteiskuntatieteilijät raportoi ja tän takia itse asiassa niinku yhteiskuntatieteilijöitä on joita niinku parjataan lehdissä, niin kuitenkin niinku ei meillä olisi mitään hesaria, ellei meillä olisi niinku joka kolmas juttu lainaisi jota kuten tutkimuksessa, eli että meillä on niinku tavallaan se, että mikä.

01:07:35 Puhuja 6

Elämäntapa onni viime kädessä se tietopohja tulee hirveän paljon tutkijoita suomessa. Tää vähän vaihtelee eri maissa jossa briteissä siellä on markkinatutkijoita jotka sen antaa. Mutta jokin siis tällainen tietämisen taso joka kertoo siis tosiaan niinku kokemuksista, käytännöistä diskursseista ja siitä, joiden kautta me ollaan tässä maailmassa olemassa. Tää on hyvin erilainen kuin se sosiaalipolitiikka.

01:07:56 Puhuja 6

Siis tavallaan, että se legitimiteetti tässä niinku että mihin me asetutaan meidän antama tieto se on erilainen. No sitten vielä erilainen. Mä kerron sen, koska me ollaan tässä teron kanssa oltu samassa hankkeessa viime vuosina, mutta on sellainen missä on olisi iso kysyntä. No me oltiin sellaisessa isossa hankkeessa jossa.

01:08:10 Puhuja 6

Kaupunkien kanssa kokeiltiin tulevaisuuden päättämistä ikään kuin sosioekologisten kriisien. Että että me niinku pyrittiin niinku projisoimaan tulevaisuuteen ongelmia ja sitten niinku luomaan ikään kuin tällaisille eksperteille, jotka tietää rakennuskannasta ja kaavoittamisesta tai sitten pormestareille, niin luotiin niinku tilanteita joissa nää tyypit.

01:08:29 Puhuja 6

Joutuivat päättämään ikään kuin tulevaisuudesta ja ja jossa meidän tulokset niistä kokeiluista ei ollut välttämättä kauhean innostavia, mutta sen sijaan se oli jännittävää. Kuinka iso.

01:08:41 Puhuja 6

Innostus oli näillä kaupungeilla kenen kanssa me tehtiin niin siis siihen, että että me me tultiin yliopistoista haastamaan niitä. Toki tämmöinen projektityötä siinä jatkuvuutta. Mutta siis että että jos meillä on tarjota jotain sellaista missä koetellaan ihmisiä ja organisaatioita, niin tässä tässä me oltaisiin niin kuin hyvin legitiimi kumppani tällaisessa työssä.

01:09:01 Puhuja 6

Mä voin kuvitella että tuuli, että teidänkin hankkeessa on nimenomaan niinku tän tyyppistä nyt. Mä sanon vielä kuitenkin neljännen legitimiteetti, joka on eri ja se on se mitä me tänään tehdään. Tää on vielä eri ja tää on vaan niinku yhteissuhteet joka on se, että että on näiden kaikkien kokoaminen.

01:09:15 Puhuja 6

Jokin sellainen sellaisia kokonaiskuvia meidän nykyisestä tilasta kehitä. Me olemme nyt minkälaisilla tiedoilla siis tällaisen kokonaiskuvan antaminen, niin se on jälleen sellainen niinku mikä niinku että jos sellaista pystyy antaa niin sille on kysyntää, mutta sitten tulee ehkä vielä sellaisia niinku ongelmakohtia jotka mitä sä että että.

01:09:35 Puhuja 6

Että ne väylät väylät jotenkin tehdä näitä asioita saada se viesti läpi niin niin siinä siinä on niinku ongelmia ja sitä mä en pysty. Mä en mä en oikeasti osaa sanoa täsmällisesti että mikä kaikki mättää.

01:09:50 Puhuja 6

Ja se yhtäältä on niin, että meillä on niinku paljon kysyntää. Toisaalta on niin että että nää kaikissa näissä mitä mä luettelin asioista niin meidän viesti ei välttämättä aina mene läheskään sellaisena perille kun me itse haluttaisiin.

01:10:01 Puhuja 3

Kiitos. Tää on tosi.

01:10:04 Puhuja 3

Juuri näin pätevä analyysi ja erinomaisen sillan rakensit siihen, koska nimenomaan seuraava kysymys menee tuulille jotenkin siitä, että että.

01:10:15 Puhuja 3

Paljon mun mielestä tai ainakin itse mietin paljon sitä, että riittääkö tässä ajassa enää vaan kriittisten kysymysten esittäminen vai pitäisikö yhteiskuntatieteen alkaa esittää myös ratkaisuja tai ehkä ratkaisu ei ole se hyvä sana, mutta jotain niinku sellaista niinku laajempaa yhteiskunnallista yhteistyötä.

01:10:34 Puhuja 3

Ja niinku aitoa muuttamista ja vaikuttamista ja tuulisalit hiljattain mukana tällaisessa kohti ekohyvinvointivaltiota tutkimushankkeessa ja teidän tavoitteena oli just etsiä keinoja siihen, että miten julkishallinto.

01:10:48 Puhuja 3

Voi ohjata muutosta kestävämpään hyvinvointivaltioon ja nyt sä oot jo uusissa hankkeissa mut te nimenomaan yrititte siellä jotenkin viedä sitä tutkimusta sinne käytännön kentälle. Niin kuinkas se sujui?

01:11:03 Puhuja 4

No en mä tiedä siis kyllä mulla on semmoinen käsitys vähän mitä turvakin. Mä sanoin, että kyllähän niinku toimijat on sinänsä kiinnostuneita, siis että jos me tehtiin vaikka Kuntaliiton kanssa takana tai myös kuntatoimijoiden kanssa, niin kyllähän ne on niinku kiinnostuneita, koska se jos mietitään kestävän kehityksen vaikka toimijoita jotka haluaa edistää.

01:11:23 Puhuja 4

Kestävyyttä, niin kyllähän ne nyt haluaa tutkijoilta tietoa ne haluaa resursseja. Jos me tullaan pitää jotain työpajaa, että mun mielestä niinku siis mä en kohtaa sellaista niinku ja nyt me ollaan järjestämässä just vaikka esimerkiksi marraskuulle ministeriöiden viranhaltijoille tämmöistä keskustelua, että miten kestävä hyvinvointia voidaan edistää talouskasvua.

01:11:44 Puhuja 4

Aikana ja miten nää kestävyystavoitteet on suhteessa tähän velkajarrukeskusteluun? Sinne on tosi hyviä ilmoittautuneita ja kyllä niinku ihmiset tulee kun niille järjestetään tilaisuuksia ja on valmiita.

01:11:55 Puhuja 4

Mutta että se on niinku eri sitten se implementointi tai sitten nähdäänkö me niinku uudenlaisia politiikka aloitteita niin niinku käytännössä niin sitä mä nyt on. En ole vielä nähnyt ihan suoraan, että meidän jotain juttuja olisi hallituksen esitysteksteissä niinku joillain. Aloillahan tapahtuu että niinku vaikka kuin kirjoittaa asiantuntijalausuntoja niinku teki.

01:12:15 Puhuja 4

Teette bioksilla paljon, niin ehkä miten se sitten näkyy siinä niinku vaikka jossain lainvalmisteluteksteissä, mutta ehkä aina joku pieni pisara voi sieltä tulla, mutta saanko mä sanoa tähän legitimiteetti juttuun, koska tää niinku tavallaan ehkä liittyy siihen, että kun pyörii tuolla kentällä ja on niin kun ihmisten kanssa niin musta tuntuu että yks semmoinen meidän haaste on se, että maailma rakastaa.

01:12:35 Puhuja 4

Totuutta ja mehän ollaan aika aika huonoja sanoa niinku mustavalkoisia totuuksia, koska meidät kasvatetaan niinku kriittiseen ajatteluun, että mä oon ainakin hirveän taipuvainen sanoo että asia on näin, mut sitten toisaalta sen voi niinku nähdä myös tästä näkökulmasta ja sitten pitää ottaa huomioon myös tää näkökulma. Ja ootteko te miettineet, että tässähän on myös tämä että.

01:12:55 Puhuja 4

Mutta sitten se on niinku vaikea siinä yhteiskuntatieteiden, että on vaikea saada semmoista niinku että asia on näin joka.

01:13:02 Puhuja 3

Kuulostaa ihan poliittiselta.

01:13:04 Puhuja 4

Melkeinpä niin että se on niinku vaikea ja mutta sitten toisaalta tää tulee myös siihen kysymykseen niinku tähän juho saaren ja sosiaalipoliittiseen niinku intressiin että.

01:13:14 Puhuja 4

Että mun mielestä maailma kaipaa myös norista. Siis että me niinku tarvitaan sitä, että osoitetaan oikea ja väärä ja hyvä ja paha ja oikea suunta jos tai mikä ei ole ja niinku tää ympäristö yhteiskuntakriisi, siis tää meidän aihe tänään liittyy tähän, että tai että me edistetään niinku kestävää tulevaisuutta.

01:13:34 Puhuja 4

Mutta me edistetään jollain. Meillä on se emmansipatorinen agenda kuitenkin yhteiskuntatieteilijänä tai että mä en niinku tiedä. Mä oon tän kanssa aina kamppaillut että mua.

01:13:44 Puhuja 4

Arvostellaan, että olen liian liian normatiivinen tutkijana, että ei saa olla niin vahvaa agendaa. Ihmettelen, että oon pystynyt tekemään väitöskirjan. Ihmettelen edelleen, että olen dosentti, koska kaikki mitä teen on hyvinkin normatiivista niinku lähtökohtaisesti ja tätä meidän niinku.

01:14:03 Puhuja 4

Kritisoidaan nyt ihan niin kun että jos me puhutaan kestävästä sosiaalipolitiikasta, niin se ei saisi olla normatiivisempi. Pitäisi olla enemmän analyyttistä, mutta miten voi empiirisesti analyyttisesti tutkia asioita, joita ei ole vielä olemassa?

01:14:16 Puhuja 4

Että miten voi ehdottaa politiikkaratkaisuja johonkin evidence based niin kun ei ole ei ole keissejä mitä me tutkitaan. Ei ole semmoista niinku historiallista aikasarjaa jotka osoittaa että näin vaan että silloin pitää myös niinku käyttää sitä normatiivista. Jotenkin lähtökohtaa että OK tää on se maali mihin me halutaan päästä ja sitten käyttää tutkijan analyyttisiä.

01:14:36 Puhuja 4

Pikkuvitusta ja analyyttiset työvälineiden ja mielikuvitusta ja muuta ja niin kun miettiä niitä ratkaisuja sinne suuntaan. Mutta mä haluan myös tähän kommentoida mitä tero sanoi nyt näistä vastavoimista, mitkä ajaa yhteiskuntatieteitä nyt ahtaalle, niin kyllä se on tosi surullinen. Niinku kyllä tämmöinen niinku autoritäärisyyden ja.

01:14:56 Puhuja 4

Niin kuin valetiedon ja kaiken tämmöisen niinku se voima niinku vie vähän miellytä matalaksi että tulee semmoinen olo, että kyllä me ollaan niitä jotka jotka sitten ehkä niinku sinne ladon taakse joskus joutuu. Jos ei me pidetä niinku ääntä ja ja.

01:15:14 Puhuja 4

Vuoro vie nuo niin kuin koota joukkoja ja tehdä jotain sellaista kollektiivista niinku työtä tässä.

01:15:21 Puhuja 3

Kiitos tuuli. Toi on ihan super tärkeä tärkeätä, koska se on just niin, että vaikka me haluttaisiin olla silleen että toisaalta näin ja toisaalta näin niin fasisti ei oo niin vaan fasisti sanoa että se on just.

01:15:32 Puhuja 4

Niin.

01:15:32 Puhuja 3

Se on.

01:15:33 Puhuja 3

No se on se on juuri näin. Mä haluaisin. Katsotaan jos me ehditään puhua vielä vähän tästä julkisesta ajattelusta ja tutkijoiden roolista. Siinä mä haluaisin vaan niinku terolta vielä vaan kysy kysyä sitä tähän legitimiteettiin liittyen, että bios tutkimusyksikön polku.

01:15:47 Puhuja 3

Niinku vakavasta otettavaksi toimijaksi ympäristöpolitiikan ja ajattelun kentällä, niin millainen se on koet sä että te ootte siellä missä te olette halunnut olla ja onko millainen se matka sinne on ollut? Ehkä.

01:16:02 Puhuja 5

Että yksi tapa vastata tähän on, että jos yrittää ajatella 10 vuotta niin bios on muuttunut tosi paljon ja se agenda on muuttunut tosi paljon ja ja tota ehkä sitä voisi kuvata sillä tavalla, että vaikkapa ton metsäkeskustelun kautta että.

01:16:18 Puhuja 5

Joo sillä on jonkunlainen rooli oli siinä, että popularisoitiin jo olemassa olevaa käsitystä metsähakkuitten biodiversiteetti vaikutuksista ja hiilinivaikutuksista. 2000 jotain 15 16 17.

01:16:36 Puhuja 5

Ja tota kyllä mä uskallan itse refleiksi sanoa että se oli aika äkkijyrkä positio kuitenkin, mutta ehkä tarpeellinen siinä mielessä, koska se on niin merkittävä asia.

01:16:48 Puhuja 5

Ilmastopolitiikan toteuttamisen kannalta, mutta tota kyllähän siinä sitten nopeasti näkee, että jos meinaa saada tai itse kantaa jonkun pikkuhippusen siihen kekoon että.

01:17:00 Puhuja 5

Vaikkapa tässä tapauksessa metsäteollisuus voisi ottaa askeleita uudistumisen suuntaan, niin se takaraajaa takaa. Mikä takaa tämä siis tämmöinen jarrutus niin niin neliraaja takaraaja.

01:17:16 Puhuja 5

Jarrutus niin se ei ei ei riitä, vaan sitten yhteiskuntatieteen ja monitieteisen ympäristötutkimuksen tehtäväksi asettuu osallistumaan ja osallistua ja tunnistaa niitä prosesseja.

01:17:29 Puhuja 5

Joiden kautta voidaan sitten uudistaa mahdollisesti tämmöistä teollisuudenalaa ja sittenhän siinä otetaan jo melkoinen loikka, että kysymys on mistä mainitsin näistä koalitioista aikaisemmin, että että eihän metsäteollisuuskaan ole mikään hekemoninen tai homogeen heke on se erittäin hegemoninen. Taitaa olla vähän liian myöhään iltapäivä, mutta.

01:17:49 Puhuja 5

Homogeeninen toimintasektori, vaan siellä on hirvittävän monia intressejä. Yksi keskeinen ongelmahan on se, että esimerkiksi uuden alan, jotka voisi käyttää potentiaalisesti mielekkäällä tavalla meidän metsäpuolella, niin nehän ei pääse tietyn kynnyksen ulos ylös yli yli, kun meidän metsäyhtiöt dominoista kenttää etuja.

01:18:08 Puhuja 5

Järjestönä ja muinaiseen niin tavallaan sitten tarvitaan niinku loikan myös näiden sektoreiden oli sitten metsäteollisuus tai mikä tahansa muu yhteiskunnan sektori, niin loikka sitten sellaisten toimijoiden pariin ja ja rakentaa suhdetta, joissa joiden kautta voi sitten mahdollisesti tönäistä viedä mullistaa, mikä ikinä se termi onkaan.

01:18:29 Puhuja 5

Mitä tahansa sektoria siihen suuntaan, että se olisi ekologisesti sosiaalisesti kestävä, niin mä luulen että biosissa on tämmöinen loikka otettu ja sanon vielä yksi niinku jotenkin konkreettisen minusta ihan sairaan inspiroivan esimerkin, että että.

01:18:42 Puhuja 5

Että kun me ollaan puhuttu ja mäkin nyt puhuin tästä hirveän yleisellä tasolla tästä suunnittelun tarpeesta. Ja mä me meillä oli esimerkiksi semmoinen ehdotus, että valtioneuvoston kansliaan pitää perustaa tämmöinen suunnitteluyksikkö, mikä ei ole mitenkään tuulesta temmattu juttu. Kun meillä oli sellainen 70 ja kahdeksankymmentäluvun aikana.

01:19:00 Puhuja 5

Poliittisten kamppailuiden seurauksena se suunnitteluyksikkö sitten paikantui pelkästään valtiovarainministeriö. Ja nythän meillä tehdään kansantalouden suunnittelua valtionvarainministerin johtoisesti ja ehdotellaan esimerkiksi velkajarrun kaltaisia uudistuksia suomen talouden hallintaan.

01:19:14 Puhuja 5

Mutta tämmöistä me ehdotettiin ja ajatuksena oli se, että siellä olisi pysyviä suunnittelijoita. Parasta mahdollista eksperttia tää tietenkin voi kritisoida tosi monella tavalla. Se voi olla epädemokraattinen ja muuta ja niin edelleen. Mutta ajatuksena oli se, että se uudistaisi niitä.

01:19:28 Puhuja 5

Hallinnan hallinnoinnin koordinoinnin orkesteroinnin keinoja mitä tässä maassa on, jotta voitaisiin edistää tätä kestävyyssiirtymää tehokkaammin ja yritykset saisi suunnittelukykyä. Poliittiset päättäjät saisi tukea sillä miten päätöksiä tehdään ja niin edelleen ja niin edelleen. No eihän se ikinä tietenkään mene läpi tai ei ole ainakaan vielä mennyt. Niin meidän ajatus on se, että jos ei.

01:19:48 Puhuja 5

Ei mene niin pitää tehdä itse ja seuraavan 4 vuoden aikana on tarkoitus sitten biosin perustaa ja järjestää tämmöistä intus trial forecy studiota.

01:19:59 Puhuja 5

Öö, jossa jossa kutsutaan mahdollisimman pitkäjänteisesti. Tässä mä niinku yritän hakea semmoista eroa siihen meidän valiokuntavaikuttamiseen ja ja tähän niin kun lyhytjänteiseen niinku kuulemistilaisuuksiin tai siihen, että me puhutaan meidän tutkimuksesta, yhteiskuntatieteilijöinä, sidosryhmille tai kansalaisille, mikä on ihan todella tärkeä juttu ja yhtään.

01:20:19 Puhuja 5

Sitä väheks, mutta ajatuksena olisi siis se, että jos se suunnittelu nyt tässä tapauksessa mikä me ollaan niinku todennettu tärkeäksi puutokseksi suomalaisessa yhteiskunnassa, jossa ei ota tulta antaa alle meidän niinku vallitsevissa poliittisissa olosuhteissa, niin tehdään sitä sitten itse reissa koitetaan hommata siihen resurssit ja jatkaa just tätä, mitä Turun kimmo tässä kuvasi. Mitä?

01:20:39 Puhuja 5

Niin kaupungin osalta nyt niin kuin teollisuuden parissa me tuodaan sinne meidän studioon sitten teollisuuden edustajia, poliitikkoja, tutkijoita keskustellaan yksi ja koitetaan kehystää sitä kysymyksenasettelua himpun verran eri tavalla. Nyt ikään kuin osoittaa niin kuin semmoinen tehdään. Semmoinen ahaa elämys, että OK.

01:20:59 Puhuja 5

Mehän osataan suunnitella. Mehän voidaan tehdä asioita paremmin. Jos me päästään niinku irti jostain tietyistä intressistä jostain tällaisesta. Tämähän voi olla pikkusysäys sitten semmoiseen suuntaan. Jos asioita voi muuttua, ei se mikään niinku hopealuotiolle, mutta jotain uutta ehkä.

01:21:16 Puhuja 3

Mun mielestä tää on fantastista. Sä kerrot tollaisesta tosi konkreettista esimerkkiä. Toinen tosi konkreettinen asia. Tietysti kun tuuli kuvastaa, että tutkijat jotenkin pelkää sitä sellaista normatiivisuutta ja sitä sellaista kannan ottamista. Ja sehän on toisaalta se mitä.

01:21:32 Puhuja 3

Kansalaiset janoaa tässä moni kriisien aikana, että mitä pitäisi tehdä ja miten tää ratkaistaan mihin suuntaan me lähdetään niin jotenkihan siinä on sitten myös jossain vaiheessa joku kanta otettava ja tuuli. Sä olet siis vihreiden kunnanvaltuutettu Porvoossa ja sä sä vaikka sanot että sä olet lähimetsien puolella niin mitä sä ajattelet?

01:21:52 Puhuja 3

Tutkijan velvollisuudesta ei pelkästään ympäristökriisin analysoijana, vaan just aktiivisena muutoksen ajajana. Ei sen tietysti aina ole pakko tapahtua puoluepolitiikan kautta, mutta näin yleisesti.

01:22:03 Puhuja 4

Niin ehkä sanotaan et mä en oo tutkijana että eilenkin kun mä oon osallistunut johonkin Porvoon valtuuston uuden valtuuston strategian työstämiseen koko ilta työpajassa, niin en mä ole siinä tutkijan roolissa. Mä oon niinku kansalaisena ja minusta se on, mutta sitten sanotaan että tutkijana se on kiinnostavaa, että että miten mä kuulen niitä diskursseja että siis että mä en.

01:22:23 Puhuja 4

Että siis siinä ei niinku pääse tavallaan omaan kuplaan jäämään, että ihan oikeasti ihminen sanoo mun vieressä, että kyllä se on hyvä se ilmastonmuutos, että päästään talvellakin golffaamaan, että että tälleen niinku ajatellaan, että niin nyt mä niinku muistan sen ettei taas jää kupla. Mutta se että miksi mä oon politiikassa niin se niinku liittyy siihen että että mä.

01:22:43 Puhuja 4

Ja mulla on ne 2 kysymystä ja mä oon hyvin maailmanparantaja niin mä yritän niinku toimia kaikissa mahdollisissa rooleissa jos koen että oon kriittisissä kriittiset ajat käsillä että mä en niinku.

01:22:55 Puhuja 4

Sitä nyt se niin osasi sen paremmin selittää. Sulla on pitää.

01:22:59 Puhuja 2

Toimia.

01:23:00 Puhuja 3

Poliittinen velvollisuus no sonja mä tiedän, että sä et myöskään kaihda niin kuin sellaista kannan ottamista, niin miten sä niin kuin näet tämän keskustelun siitä, että tutkijan pitäisi olla objektiivinen ja niin kuin neutraali ja kantaa ei saisi ottaa tai muuten sut.

01:23:15 Puhuja 3

Jotain ristiinnaulitaan.

01:23:19 Puhuja 2

Hienoa, että on käynyt ilmiö, että kaida kannan ottamista. Mutta siis joo, kyllä mä oon vähän miettinyt tuota, että kun mullahan tää just tutkijahommat on aika alkuvaiheessa tässä vielä että mitä mun.

01:23:32 Puhuja 2

Mitä mä niinku teen sen kanssa et pitäisikö mun alusta asti brändää itseni? Koska nyt pitää aina brändää itseänsä niin joskus sellaiseksi niinku aktivistitutkijaksi sillä että minä muutan maailma en tiedä, ei varmaan, mutta siis niinku mikä sun kysymys onkaan että.

01:23:46 Puhuja 3

Joo että niinku miten sä niin kun itse navigoit sitä sen toisaalta tutkijan objektiivisuuden ja sitten toisaalta tän maailman muuttamisen halun niinku välillä.

01:24:01 Puhuja 2

Niin onhan se kyllä niin no mä en vielä tiedä ehkä, mutta siis tota.

01:24:05 Puhuja 2

Paljon koen maailmantuskaa, mutta ehkä toi ja niinku paljon tuntuu olevan tekemistä tässä maailmassa. Mutta mä nyt mä oon sellaisen somepaastolla, että huomasin, että se vapautti aika paljon kaistaa kun just kuten turvakimmokin sanoi niin että ei kannata lukea uutisia niin tota.

01:24:22 Puhuja 2

Niin niin niin sitten on muilla hommilla enemmän aikaa. Mutta siis mä tykkäsin tosi paljon tuosta mitä niinku tero ja tuulikin ehkä tuulakin mökin viittasi siihen just se. No terhohan aloitti tän kuitenkin keskustelun tästä epistämisestä, yhteisöstä ja sen mahdollisuuksista.

01:24:37 Puhuja 2

Niin musta tää liittyy nyt niinku just tosi moneen juttuun, siis niinku että musta yleisemmin yleisesti ja yliopistossa, mutta muutenkin meidän pitäisi niinku panostaa just semmoiseen henkilökohtaisuuteen, paikallisuuteen, siis sillä tavalla henkilökohtaisuuteen, vaikka että me tunnettaisiin, ketä täällä yliopistossa on? Me tunnettaisiin muitakin kuin vaikka meidän oman.

01:24:57 Puhuja 2

Ja teron tutkijoita me tunnettaisiin muutakin kuin meidän oman teoriaperinteen tutkijoita ja me niinku oltaisiin silleen niinku tekemisissä niiden kanssa ja joku semmoinen vastavoima sille yksilökeskeisyydellä ja sille niinku ansaintalogiikalle, jonka kanssa me joudutaan niinku uljaat täällä yliopistossa.

01:25:15 Puhuja 2

Niin jotenkin, että me nähtäisi se niinku enemmän mahdollisuutena kun uhkana. Mutta siis mä siis tietenkin näen just tää viitekehys niinku on on mitä on ja se on tosi kilpailullinen ja niin edelleen ja yksilökeskeinen, mutta jotenkin että mä niinku.

01:25:34 Puhuja 2

Ehkä mä haluaisin niinku joo mä en vielä tiedä mitä mä navigoisin sen kanssa, mut ehkä me voidaan just jotenkin rakentaa jotain verkostoja yhteisöjä jollain tavalla miettii näitä asioita. Yksi koska siis.

01:25:45 Puhuja 2

Kai nyt jokainen no ei ilmeisesti ei jokainen ihminen tässä maailmassa. Mut siis nää niinku me meidän jengi tässä hetkessä kelaa, että mitähän sitä nyt mitä voisi tehdä ja miten tän kaiken kanssa voisi elää menettämättä toivoa ihan täysin ja mä oon nähnyt sen toivon tällaisessa kokoontumisessa missä niinku on.

01:26:02 Puhuja 2

Ihmisiä, jotka on jollain tapaa samanmielisiä, että sitä niinku kritisoidaan tosi paljon paljon just tästä samanmielisiä mielten kanssa. Heidän kanssa kaikukopattaa ja mitkä kuplat ja syystäkin että on hyvä olla kuplautumattomuus. Musta se niinku tietyllä kuplautumisella on niinku just.

01:26:23 Puhuja 2

Tää on samanmielisten kanssa ajan viettämisellä on myös niinku just sellaisia niinku affektiivisia vaikutuksia jotka on tosi niinku auttaa mua ainakin jaksamaan se et mä tiedän et mä en ole yksin näiden asioiden kanssa ja sitten voi saada just näkökulmia siihen et miten näiden.

01:26:42 Puhuja 2

Et miten voi navigoida? Okei, no mä voin yksityishenkilönä olla mieltä ja sitten mä voin olla mun papereissa vähän noissa artikkeleissa tieteellisissä tuotoksissa. Ehkä iisimpiä mut ai niin semmoinen pointti vielä, että se, että tutkijat ei ole aktivisteja niin se on aika länsimaista tai Pohjois.

01:27:02 Puhuja 2

Maalaista heti miten sanotaan. Kuuluu sanoa siis niinku että globaalissa etelässä tai vähemmän rikkaus. Mä olisin tosi monet tutkijat on aktivisteja lähtökohtaisesti myös niin tota että.

01:27:15 Puhuja 3

Niillä ei ole oikeastaan varaa olla muuta. Näin se on vielä.

01:27:18 Puhuja 4

Voisi sanoa tähän, että on ihan tosi OK olla aktivisti ja tutkija ja poliitikko mun mielestä ja niinku ettei se oo pelottavaa tai että sitä ei pitäisi arkailla että jos on nuori tutkija niin saa olla mun mielestä myös aktivistia ottaa kantaa.

01:27:33 Puhuja 3

Ja se täytyy sanoa ääneen, koska muuten me ei tiedetä ja me ollaan silleen, että en mä voi sanoa mitään koska se ei oo jonkun ajatuksen mukaan vaikka niinku kosher mä. Otan yksi kysymyksen vielä sen jälkeen voidaan ottaa pari yleisökyssäriä jos te ootte myös aivan silleen nuutuneita, niin me voidaan ihan just vielä lopetella, mutta turo kimmo kimmo. Riittääkö tässä ajassa pelkkä kriittisten kysymys?

01:27:53 Puhuja 3

Esittäminen teoreettinen pyörittely vai pitääkö mennä kohti toimintaa? Onko meillä velvollisuuksia toimintaan akatemian ulkopuolella?

01:28:05 Puhuja 6

Yleisesti kysymys niinku kaikkia koskien mä mietin.

01:28:09 Puhuja 6

Palaan nyt samalla kun mä ihailen ihmisiä. Se tekee paljon monenlaisilla monella niinku niin sitten sitten sitten mä ajattelin, että pitkään esihenkilönä olleena niin mä haluan ottaa aina mieleen kantokyky ihmisten henkilökohtainen kantokyky.

01:28:21 Puhuja 6

Että se että miten vaalia. Sitä siis tavallaan ei ole niin että kaikille kaikki tekeminen on yksi helppoa, että joillain on niinku joillekulle. Jotkut energiat tulee helpommin ja toiset helpommin toisille, että että jotenkin mun ei tee mieli sanoa niinku yleistä sääntöä mitä pitää tehdä kigerolla ikerolla tää niinku että.

01:28:39 Puhuja 6

Että jos pystyy tekee julkista toimintaa se on velvollisuus ei tai siis se se on niinku hyvin niinku että näin nyt mä vein vähän sivuun mun vastauksen.

01:28:52 Puhuja 3

Ei kun se oli just niinku täsmävastaus.

01:28:56 Puhuja 6

No tää.

01:28:57 Puhuja 6

Ehkä se niinku kritiikki kritiikikysymyksen, niin siis musta tuntuu, että me annetaan kritiikin lisäksi. Tai siis kritiikki kritiikki voidaan ymmärtää niin, että ollaan erimielisiä, että kritiikkiä olisi tavallaan jotain sellaista, että että ei näin vaan jotenkin pois.

01:29:12 Puhuja 6

Että siis tavallaan, että se olisi yhteiskuntatieteilijät tyypillisesti tai aktiivisesti olisi sillä tavalla kriitikko, mutta musta tuntuu, että tää on ehkä jopa tärkeämpää niinku kritiikki toisessa mielessä, joka on sellainen, että kritiikki näyttää. Miten tämä on mahdollista.

01:29:26 Puhuja 6

Eli tää kritiikki on tavallaan niinku analyyttinen kyky joka niinku näyttää että että pohditaan, että miten tämä meille saattaa olla näin, että se olla kriittinen ei siis tarkoita sitä, että ei noin vaan sitä, että että pystyy niinku luomaan sellaisen vaikka niinku mä ajattelin. Tuuli varmaan jossain niinku kunnanvaltuuston niinku tilaisuudessa pystyy tavallaan jäsentämään muille että.

01:29:46 Puhuja 6

Tää peli on tää ja siis tavallaan silloin se ei tarkoita sitä, että kaikki olisi sitten siinä niinku peli sillä puolella. Mikä tuuli sinne jäsentää. Mutta että kaikkien saattaa olla paljon helpompi ottaa siellä kantaa sen jälkeen kun taitava ihminen on tässä mielessä kriittinen eli että musta on ja ja tää on niinku tavallaan jos ajatellaan.

01:30:03 Puhuja 6

Yhteiskuntatieteellistä koulutusta niin meidän koulutus ohjaa meidät olemaan tällä tavalla kriittisiä maailmaohjaamia meidät olemaan kriittisiä sillä tavalla, että ei näin.

01:30:15 Puhuja 3

Eli.

01:30:16 Puhuja 3

Summaisin tän ehkä silleen, että kuitenkin kannattaa pitää nimenomaan se moninaisuus ja avoimuus mukana eikä mennä sinne fasistien. Vain yksi reitti on mahdollinen tyyppiseen ajatteluun, vaan pysyä tolla yhteiskuntatieteellisellä kriittisellä tasolla.

01:30:35 Puhuja 3

Saisinko mä aivan valtavat aplodit tälle upealle paneelille? Tää oli mun mielestä todella fantastista keskustelua ja vaikka tää on tosi synkkää niin samalla mä näen tässä paljon sellaista niinku tiedättekö murtumia sellaisessa seinässä joka näyttää ensin siltä että.

01:30:54 Puhuja 3

Siitä ei mikään valo paista läpi ja kuitenkin sieltä valo paistaa läpi ja heinä kasvaa ja kaikenlaista tällaista niin kun sitä seinää niin kun avaa tapahtuu. Onko yleisössä kellään mitään kysyttävää?

01:31:15 Puhuja 3

No tiina mulla oli.

01:31:16 Puhuja 4

Semmoinen kysymys tuostakin reissu karhun ja ainut kelaa sitten mihinkin kuntoon niin komissio on joku bussi 70 80 luku.

01:31:32 Puhuja 4

Joo kiinnostus täällä arki ja turvallisuuslaidisto ja vaivaa se asia, että kun tänne olisi voinut ehkä paremmin tehdä, mutta kuinka käytiin yhteiskunnan keskustelua?

01:31:40 Puhuja 6

Silloin.

01:31:41 Puhuja 4

Tosin.

01:31:41 Puhuja 3

Mun.

01:31:41 Puhuja 4

Käsittääkseni yhteiskuntatieteilijät eivät olleet kovin kiinnostuneita minusta niinku teknologisesta.

01:31:46 Puhuja 3

Kysymyksestä. Silloin mä en kyllä sitäkään tiedä, että omista niitä.

01:31:49 Puhuja 4

Keskustelua, mutta niinku että vaivaako se niinku.

01:31:52 Puhuja 4

Niin mahdollisuus.

01:31:56 Puhuja 3

Joo joo monta tuli.

01:31:58 Puhuja 4

No mä mulla tuli ainakin niinku yksi mieleen miten mä voin kytkeä tän kysymyksen siihen mitä mä halusin kytkeä teron ihan ensimmäiseen kommenttiin, mut mä mä en niinku jossittelu ei ehkä nyt oo silleen niinku fiksua tässä.

01:32:12 Puhuja 4

Että nyt on niinku ne kakat housussa ja nyt vaan niinku ollaan tässä, mutta ehkä tää liittyy siihen että että miten mä näen että se just joku ympäristökeskustelun sykli on tullut päätökseen niin niin se ehkä alkoi siitä.

01:32:27 Puhuja 4

Seitsemänkymmentäluvulta ja nyt nyt se on tullut päätökseen ja mä näkisin että yksi niin kun piirre mikä raottaa meille porttia siitä siitä seuraavasta syklistä on tällainen niin kun tämmöinen tota.

01:32:41 Puhuja 4

Solidaarisuusliike miksikä sitä nyt siis sanoisi se, että että me niinku yksi aikaa ollaan huolissaan jäävuorista ja Gazan kansanmurhasta tai sudanilaisista tai niinku mistä tahansa, että me niinku me, että se ympäristökriisi ei ole ympäristökriisi, vaan se on niinku meidän ihmis.

01:33:00 Puhuja 4

Tämän meidän tämän tyyppisen talousjärjestelmän tai tämän tyyppisen niinku ajattelutapojen ja elämänkulutuskeskeisen elämänmuodon. Vai miten sä nyt sanottaakaan niinku tavallaan, että sitä vastaan me noustaan niinku toimimaan, että ehkä me nähdään, kun se kriisi on nyt silmillä. Me nähdään paremmin vielä sitten niinku monitahoisuus ja sen takia se liikehdintäkin tulee olemaan laaja.

01:33:20 Puhuja 4

Ja silloin siinä on voimaa myös, että sitten siitä voi tulla niinku enemmistöliike, koska tämähän koskee niinku kaikkia ja jos ajattelee niinku ketkä hyötyy niin se on maailman mittakaavassa niinku tosi pieni osuus niinku prosentuaalisesti ketkä tulee häviämään siitä että me tehdään kestävyysmuras se on se niinku rikkain 1%.

01:33:40 Puhuja 4

Tai jotain että on niinku enemmistöliike. Ehkä siinä mielessä.

01:33:45 Puhuja 3

Nyt nyt kun täähän sykliin palattiin niin tero onko sulla mitään kristallipalloa, että mikä se seuraava sykli on tai mikä se on se seuraava kamppailun niinku jotenkin asetelma? Mihin tästä nyt lähdetään kun se edellinen tavallaan päättyi.

01:33:59 Puhuja 5

No voisin kääntää tänne jotenkin silleen niinku yhteiskuntatieteilijän näkökulmaksi se poliittinen taistelu on. On vielä vähän niinku erilainen, että se asento. Mistä se poliittinen taistelu ponnistaa tällä hetkellä on paljon haastavampia kun se oli vaikka 10 vuotta sitten, kun meidänkin pikkuinen tutkimus yksikkö niinku aloitti.

01:34:16 Puhuja 5

Öö, mikä minulle on inspiroivaa? Ympäristöhistorian tutkimuksessa on on on juuri noin aikakaudet 70 ja kahdeksankymmentälukua, että noinhan se on juuri kuten sanoit esimerkiksi että.

01:34:27 Puhuja 5

Ympäristöherätys on tosi vahva kuusikymmentäluvun lopussa seitsemänkymmentäluvun alussa ja näistä samoista asioista periaatteessa keskustellaan, eli käytännössä vielä harmillisesti voisin jopa sanoa, että se päätyy sitten tähän dikotomiseen taisteluun kasvua vai ei kasvua.

01:34:43 Puhuja 5

Ja ja siinä sitten kyseenalaistetaan edistys ja ja ja tuota teknologia fundamentaalisesti ja toiset toiset sitten toisella puolella leiriä puolustaa näitä ja kun sitä keskustelua seuraa niin tulee 2 havaintoa. Ensinnäkin juuri tämä, että me puhutaan ihan samoista asioista, tavallaan osittain taas ja toinen on se, että voi kun niissä.

01:35:03 Puhuja 5

Syklien aikoina olisi yhteiskuntatiedettä, joka pystyisi ohjaamaan ja kehystämään sitä keskustelua myös sillä tavalla, että se poliittinen taistelu ei sitten julkisuudessa päädy tämmöiseen dikotomiseen päätöön, vaan me keskustellaan aidosti ratkaisuista.

01:35:17 Puhuja 5

Joilla voitaisiin ikään kuin ohjata yhteiskuntaa ja juuri tätä sonjan mainitsemaa aineenvaihdunta niin kun uuteen suuntaan ja ja nyt se tavallaan niinku tuossa taisin mainitakin, että se ympäristöajattelu itsessään niin se vaan joutuu ponnistamaan ihan uudenlaisesta maastosta tämän moni kriisin aikana tai miksi me ei sitä ikinä niinku kutsutaan.

01:35:37 Puhuja 5

Mutta kyllä mä sitten niinku aidosti. Olen myös sillä tavalla optimisti yhteiskuntatieteen näkökulmasta, että meillä on niinku kyvykkyyksiä ympäristökeskustelun yhteydessä tunnistaa niitä diskursseja ja ja toimijoita ja valtasuhteita, jotka pitää yltä sitä.

01:35:54 Puhuja 5

Vallitsevaa järjestelmää poliittisessa keskustelussa ja poliittisen keskustelun taustavoimissa, mutta sitten samaan aikaan meillä on kyllä ehkä paremmat valmiudet myös niin kuin liittää näitä diskursiivisia kamppailuja ja sitten näihin klassisiin yhteiskuntatieteen kysymyksiin eli siihen, että.

01:36:10 Puhuja 5

Miten mitä on kapitalismi? Mitä on rakenteellinen rasismi? Mitä on niinku globaali eriarvoisuus? Miten ekologinen vaihto taloudelliset valtasuhteet liittyy niinku globaalin maailmanjärjestykseen ja tämmöisiin, niin tätä työtä taas sitten on tehty kyllä viimeisen 10 vuoden aikana yhteiskunta tietäisi tosi paljon ja mä toivoisin että tätä niinku jatketaan koska.

01:36:30 Puhuja 5

Ilman ilman tavallaan niin kuin tämän toimijuuden. Tai jos nyt sanotaan, että kapeassa mielessä diskurssien ymmärryksen kytkemistä näihin isoihin rakennuskysymyksiin, niin niin tuota ei tulla tätä maailmaa paremmaksi muuttamaan. Ja kai yhteiskunta tietää parhaimmillaan on ollut juuri hyvä niin kuin.

01:36:47 Puhuja 5

Toimimaan tai arvioimaan isoja murroksia ja siksi mä ehkä kuitenkin vielä osittain ainakin poliittisessa yhteydessä käytän tätä kriisi sanaa, koska kriisissä määritellään valtasuhteita ja tuodaan uusia poliittisia ideoita niin kuin areenalle, jossa niistä voi tulla tai ei voi voi olla tai voi jäädä tulematta legitiimejä ne on aina.

01:37:07 Puhuja 5

Taistelun paikkoja, mutta Turun voitti kriisistä oli tosi hyvä, mutta poliittisen yhteydessä sitä voisi vielä ehkä käyttää. Juhlaki.

01:37:16 Puhuja 6

Sitä siitä kriisistä. Siis että riski siinä on jos sanoo sen minkä mä sanoin on että että päätyy tavallaan tähän niinku uuteen realismiin.

01:37:24 Puhuja 6

Siis tavallaan, että jos jos se vetäytyy riski kriisipuheesta, jos vetäytyy kestävyyspuheesta, niin tavallaan se helposti se tullaan tulkineeksi sellaiseen, että on ikään kuin tätä uutta realismia, että että että mitäs tässä nyt suotta hätkyillään, että siinä siinä on iso riski. Ehkä mä ajattelisin näin, että.

01:37:42 Puhuja 6

Että silloin kun meillä on selkeitä asioita, joita joita voidaan ratkaista esimerkiksi niinku ja ja tää on niinku onnellisia esimerkkejä on Suomessa sellupäästöt että on niinku niin että ne on niinku valtavasti onnistuttiin vähentää. Silloin kysymys on niinku kriisistä vesistöissä, jolloin myös niinku tavallaan ajallispaikallisesti niinku.

01:37:58 Puhuja 6

Asia, joka saatettiin rattista silloin kannattaa puhua ratkaisusta. Silloin oli kriisi ja ratkaisu. Jos mä ajattelen tiinan alkuperäiseen kysymykseen sen sijaan niinku että mitä ajatella tästä niinku pitkäjänteistä ja niinku huonosti on mennyt. Mä oon pohtinut tätä paljon ja yksi sellainen niinku muotoilu mitä kollegoiden kanssa on pohdittu, että me ollaan jossain mielessä niinku.

01:38:18 Puhuja 6

Kestävyyden jälkeisessä maailmassa ja missä mielessä kestävyyden jälkeisessä maailmassa siinä mielessä, että se ajatus sellaisesta helposta kestävyydestä, joka kuitenkin on tullut niinku sen brundlaatin komission kautta, siis sellaisessa, että että verrattain pienillä liikkeillä voitaisiin muuttaa, niin niin.

01:38:35 Puhuja 6

Mutta sitten me ollaan sen jälkeen ja jos koko se niinku se back record se että mitä niinku 40 vuoden aikana niinku päästöt jotka on vaan kasvanut että jos päästäisiin niinku miten edes pysy vakaana missä ne on varmaan niinku kasvanut että se niinku tietyllä tavalla se diskustiivinen niinku kestävyyden.

01:38:52 Puhuja 6

Niinku vaihe, niin se se ehkä tässä ollaan niinku sellaisessa käänteessä, että se osoittautui juuri nyt sellaiseksi, että että että että se on niinku ohi, että että ja meidän täytyisi nyt ja itse asiassa iso haaste on, että mikä olisi sellainen mikä on niinku sellaiset positiiviset sanastot.

01:39:12 Puhuja 6

Joiden varassa me voitaisi niinku rakentaa ja se ei ole niinku silloin vaan se ei ole vaan ratkaisemista vaan se on niinku rakentamista että et.

01:39:23 Puhuja 6

Ja ehkä ehkä vielä se mikä se tuo on, että että tän erottelun mahdollistaa tekeminen on nyt niinku just mahdollista tän historian kautta. Eli että että saattaa olla että ero pystyy historia tuntemaan paremmin sanoa, että oonko mä nyt tässä väärässä vai oikeassa, mutta että jossain mielessä ympäristöongelmien näkeminen saattoi olla kuitenkin vähemmän kokonaisvaltaista.

01:39:43 Puhuja 6

Ja, että nyt se on niin kuin jotenkin niin kuin on, on niin kuin väistämätöntä nähdä se niin niin niin suurina asioina kuin esimerkiksi vero täytyy tuli. Jos on ne kaikki puhuu niin kuin koko sellainen niin kuin elämän elämäntavan muutos ja sitten kuitenkin sen ei tarvitse olla sellaisia dikotomioita. Ehkä vielä ryhmä sanoo, joka oli eroon siihen.

01:40:01 Puhuja 6

Että että tulee nää digot mustavalkoisuus sitten siitä keskustelussa 70 luvulla, että luovutaanko siitä edistyksestä teknologiat niin tavallaan on nähtävissä että on intressejä jotka haluaisi että me puhuttaisiin noin tyhmillä jäsennuksillä koska jos me puhutaan noin tyhmillä jäsenyksillä, mitään ei varmasti tapahdu, että sillä on yksi sellainen keskeinen haaste meille on se, että miten.

01:40:20 Puhuja 6

Miten me pystyttäisiin puhua niin, että me ei ainakaan ruokita niin huonoja jäseneksi?

01:40:25 Puhuja 5

Mahta sanon vielä että sen sen koska tää on musta sairaan tärkeä pointti että se mitä 70 kahdeksankymmentäluvulla tapahtuu on juuri se, että taloudellinen ja teollinen ja bisneskelitti pystyy käyttämään hyödyksi tätä dikotomiaa sillä tavalla, että katsokaa tuolla on nuo jotka haluaa tuhota järjestäytyneen.

01:40:40 Puhuja 5

Yhteiskunnan ja tietenkin se oli moninainen ja siellä oli monenlaisia ehdotuksia. Mä en sano että se oli vaan sitä, että ei kasvua, ei kasvua, mutta että täältä nimenomaan käytettiin juuri tällä tavalla, että se on helppo helppo.

01:40:53 Puhuja 4

Täydentää että ei ole 70 80 luku vaan tää on niinku ihan sama. Tyhmä dikotomointi tulee tässä irtikytkentä demokraattinen.

01:41:01 Puhuja 4

Keskustelussa tällä hetkellä ja me ollaan kyllä niinku mun mielestä menty mun mielestä tutkijoina hyvin siitä et me ei olla suomessa jääty siihen, että että kasvua vai ei ja voidaanko irti kytkeä päästöjen tota talouskasvus vai ei, vaan me ollaan niinku tavallaan.

01:41:16 Puhuja 4

Kieltäydytty musta nyt no OK. Me tuotetaan tietoa siitä, että onko se mahdollista vai ei, mutta että pitää puhua siitä, että mitä mihin me pyritään mieluummin siitä päämäärästä, että OK että ei että ihan sama että onko kasvua vai ei. Me halutaan kestävän hyvinvointi me halutaan se hyvä, hyvä elämän maapallon rajoissa kaikille ja silloin me ei jäädä niihin niinku dikotomassa.

01:41:36 Puhuja 4

Arvioihin.

01:41:37 Puhuja 3

Jes eli viestinä kaikille state smart stay bitlance.

01:41:43 Puhuja 4

Yes.

01:41:44 Puhuja 3

Kiitos kaikille. Aivan mielettömän paljon että jaksoitte 17 15 asti.

01:41:53 Puhuja 3

Tätä mitä on hyvä yhteiskuntatiedesarjaa kuunnella. Mä toivon että tästä jäi joku hyvä ajatus ja aie kytemään ja lämmin. Kiitos vielä panelistit.

01:42:06 Puhuja 4

Kiitos kiitos all