Kaupallisten algoritmien vaikutuksesta kulttuurin kulutustottumuksiin on jo suhteellisen paljon tutkimusta, mutta julkisissa kulttuuri-instituutioissa käytettävistä tuskin ollenkaan. Nostin tämän aiheekseni joulukuussa 2025 päättyneessä Koneen Säätiön hankkeessa Kulttuuripääoman uusjako algoritmien aikakaudella: vertaileva tutkimus suomalaisista kirjastoista. Vertailin laadullisin menetelmin neljää suomalaista kunnan/kaupunginkirjastoa, joista yksi käyttää tekoälyä kokoelmanhallinnassaan ja kolme ei, selvittääkseni miten tekoälyn käyttö vaikuttaa kirjastojen kokoelmiin, kirjastonhoitajien työhön ja kirjastojen mahdollisuuksiin tasata kansalaisten erisuuruisia kulttuurisia resursseja.
Tekoäly yhdenmukaistaa kirjastotiloja
Tutkimukseni mukaan tekoäly muokkaa kirjastoja ja niiden kokoelmia yhdenmukaisemmiksi. Tekoälykirjastojen algoritmit pakottavat järjestämään aineiston tarkkojen luokitusten mukaan, jotta aineisto liikkuu joustavasti. Ilman tekoälyä tehty luokitus taas sallii paljon laajemmin yksittäisten kirjastonhoitajien luomat persoonalliset tai paikalliset kategoriat.
Tekoäly jakaa kirjastonhoitajia
Tekoälyn käyttö jakaa kirjastonhoitajat myönteisiin ja kielteisiin. Myönteisesti suhtautuvien näkemys on, että tekoäly hoitaa monet rutiinitehtävät ja auttaa paremmin hahmottamaan, mitä asiakkaat haluavat – se nähdään ennen kaikkea neutraalina tapana löytää asiakkaiden ”maku”. Kriittisesti suhtautuvat puolestaan ajattelevat tekoälyn vieneen kirjastonhoitajien mieluisimmat työt. Heidän mukaansa tekoäly myös suosii nopeasti kiertävää populaarikulttuuria ja näin poistaa ideaalin, jonka mukaan kirjaston kuuluu sivistää ja viedä myös uusien elämysten äärelle.
Tehostamispaine voi kasvaa
Aiemmassa tutkimuksessa on korostettu, että julkisten kirjastojen perustehtävä on tarjota tasapuolinen ja ilmainen pääsy laadukkaiden, monipuolisten kokoelmien äärelle. Viime vuosina kirjastojen roolia on tulkittu yhä enemmän myös asiakaspalvelu- ja tehokkuuspuheen kautta: kirjastot ovat joutuneet perustelemaan rahoitustaan ja esiintymään tehokkaana julkisen sektorin toimijana. Tutkimuksen ydintuloksia on, että yhdessä talouskurin ja teknologiamyönteisen puheen kanssa kirjastoissa yleistyvä tekoäly voi johtaa kapeampiin valikoimiin ja antaa rationaaliselta kuulostavia syitä virtaviivaistaa kokoelmia.
Kirjoittajan kuva: Laura Oja
Lähteitä:
Tuore tutkimusartikkeli hankkeesta:
https://www.emerald.com/jd/article/82/7/38/1331868/Cultural-capital-and-public-libraries-in-the-era
Hankkeen pohjalta tehty laajempi tapaustutkimusraportti:
Laki yleisistä kirjastoista:
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2016/1492#sec_1
Helsingin kirjastojen tekoälyllä toimivasta aineistonhallinnasta:
https://ai.hel.fi/kirjaston-alykas-aineistonhallinta/
