Kategoria: Kirjallisuustiede

Unohtuneet kirjoitukset jäljittää kirjallisuuden unohtumisen mekanismeja

Unohtuneet kirjoitukset-kirja muistuttaa informaation ylikuormituksen ja vaihtoehtoisten totuuksien aikakaudella, että historia ei ole neutraali tosiasioiden kokoelma, vaan aktiivisen valinnan ja vallankäytön tulos. Se pyytää kysymään aina uudelleen, kenen ääni on jätetty pois ja miksi. Mediakriittisen lukutaidon on syytä koskea myös kulttuurin ja historian rakenteita.

Pajtim Statovcin romaanit siirtolaisuuskirjallisuutena

Siirtolaisuuskirjallisuus voi auttaa lukijaa ymmärtämään moninaisuutta ja siirtolaisten epäoikeudenmukaisuuksien kokemuksia. Siirtolaisuuskirjallisuus voi myös herättää empatiaa ja edistää siltojen rakentamista kulttuurien välille.

Aikamme romanssikertomukset ja niiden vastakertomukset yli mediarajojen

Osa tunnistamistamme kertomustyypeistä juontuu antiikista asti ja kuljettaa siten mukanaan vuosituhantisia merkityskerrostumia ja arvolatauksia. Esimerkiksi chick lit on kuitenkin oman aikamme romanssin vastakertomus, jossa kuvataan kumppanin löytämisen vaikeutta ja ystävyyssuhteiden tärkeyttä elämänkulussa.

Narrare: Mitä kertomuksentutkimus kertoo maailmasta?

Poikkitieteellinen kertomuksentutkimuksen keskus Narrare Tampereen yliopistossa täytti 10 vuotta syksyllä 2024. Suomen kirjallisuuden yliopistonlehtori Laura Piippo, yleisen kirjallisuustieteen Maria Mäkelä ja ihmismaantieteilijä, tutkijatohtori Aura Lounasmaa kertovat, mitä tietoa maailmasta saa tutkimalla kertomuksia ja pohtimalla kertomusmuotoa.

Valintakoeuudistus: katoaako tieteenalaidentiteetti?

Historiaa, kirjallisuustiedettä tai filosofiaa opiskelemaan konetarkistettavalla, laaja-alaisella yhteisvalintakokeella?

Tiedeviestintä, yleistajuistus, tarinatalous, promootiokulttuuri - mitä eroa ja mitä väliä?

Maria Mäkelä ja Matti Ylönen ovat tutkineet kriittisesti tarinataloutta ja viestintää. He olivat keskustelemassa Alustan järjestämässä SOC-tiedekahvilassa keskiviikkona 6.3. kello 16:15 Linnan Navigaattorissa. Tiina Heikkilä haastattelee.

Kustannustoiminnan pitkä linja: kaupallisuuden ylivaltaan on siirrytty vasta viime vuosikymmeninä

Kustantamot ovat nykyisin paljolti kaupallisia kustannusyhtiöitä ja bisneslogiikan läpitunkemia kapitalistisia liikeyrityksiä, mutta toisaalta viime vuosikymmeninä syntyneet lukuisat pienkustantajat ovat toimineet selvemmin perinteisten kulttuuriyritysten tavoin.

Kirjallisuuden lajikatoa tutkimassa

Kirjallisuushistoriaa kirjoitetaan yleensä jäljelle jääneiden teosten näkökulmasta, vaikka historia on täynnä erilaisia katoamisen tapoja – varastettuja käsikirjoituksia, tekstifragmentteja, kirjoittamattomia teoksia, hylättyjä kirjaprojekteja.

Dystopia maalaa synkkiä tulevaisuudenkuvia, mutta tarjoaa myös toivoa

Etnistä profilointia voimalla seitsemän miehen

Helsingin poliisin ulkomaalaisasioiden komisario Heli Aaltonen katsoi asiakseen esitellä poliisin tekemää ulkomaalaisvalvontaa ”hauskasti” Aleksis Kiven päivään ja kansalliskirjailijan rakastetuimpaan teokseen kontekstoiden. Todellisuudessa hauskuus oli kuitenkin kaukana Aaltosen räikeän rasistisista Powerpoint-slideista.

Tuntematon ostaja, joka rakastaa kanaa - Hihna247 suomalaisuutta rakentamassa

Yhteiskuntakriittinen ajattelija näkee hihnassa kulutusyhteiskunnan representaation, joka muovipakkauksineen ja turhakkeineen vyöryy katsojan silmille. Terveysalan ammattilainen voi kauhistella ostosten epäterveellisyyttä ja huonontuneita elintapoja.

Ossi Nyman, Röyhkeys ja yhteiskunnallisten arkkityyppien vaarat

Vertailemme tässä kirjoituksessamme kahta tarinallista tapaa rakentaa yhteiskunnallisia arkkityyppejä: Hesarin henkilöjuttua Nymanista ja Röyhkeys-romaania. Tarinallisissa arkkityypeissä on vaaransa. Ne eivät ole sama asia kuin esimerkiksi talous- ja yhteiskuntatieteilijöiden tyypittelyt ja lokerot – tarinat nimittäin aina yksilöivät, valikoivat ja herättävät tunteita.