Nuoret ovat tulevaisuus. Nuorten hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää maailmassa, jossa epävarmuus ja nopeat muutokset korostuvat. Entisestään ne ovat korostuneet nyt koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Moni nuori on ollut kevään aikana kovilla. Huolta on kannettu omasta ja läheisten jaksamisesta, perheen pärjäämisestä ja toimeentulosta.
Pelastakaa lapset ry on kartoittanut kevään aikana nuorten kokemuksia Lapsen ääni-kyselyssään. Järjestön kyselyn mukaan vanhempiensa jaksamisesta poikkeusoloissa on huolissaan 37 prosenttia nuorista. Nuorten perhetausta näkyy vastauksissa. Huoli nimittäin kasvaa, mikäli perhe on vähävarainen (62%). Tuloksissa erityisen huolestuttavaksi nousi etenkin se, että kyselyyn vastanneista yli 3000 nuoresta 27 prosenttia kertoo kokevansa henkisen hyvinvointinsa poikkeustilanteessa huonoksi. Vähävaraisten perheiden nuorista niin kokee 43 prosenttia vastanneista. Myös yksinäisyyden kokemukset ovat yleisiä. Kyselyssä 55 prosenttia koki vastausaikana olevansa aiempaa yksinäisempi. Neljännes vastanneista koki itsensä, perheensä tai perheenjäsenensä tarvitsevan tukea tai apua arjesta selviytymiseen.
Nuortenmedia Demin, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin, Väestöliiton, Pelastakaa Lapset ry:n ja Nuorten mielenterveysseura Yeesin toteuttamassa kyselyssä saatiin samankaltaisia tuloksia. Sen mukaan selkeä enemmistö nuorista kärsii koronatilanteen vaikutuksista. Kyselyn perusteella 68 prosenttia 13–19-vuotiaista vastaajista kertoi viruksen tuoneen elämään huolia tai ongelmia tai pahentaneen olemassa olevia. Yleisimmät nuorten mainitsemat huolet ja ongelmat olivat ahdistunut olo (72 %), liiallinen internetin ja sosiaalisen median käyttö (69 %), tylsistyminen (68 %) ja yksinäisyys (64 %). Yli puolet vastaajista koki myös jaksamattomuutta, koulunkäynnin haasteita ja väsymystä. Kyselyyn vastasi yli 2200 nuorta eri puolilta Suomea. Vastaajista 13–19-vuotiaita oli 1139.
Koulunkäynnin haasteet näkyivät myös Pelastakaa lapset ry:n kyselyssä, jossa 75 prosenttia vastanneista koki opinnoissa pärjäämisensä vaikeutuneen tai heikentyneen etäopiskelun vuoksi. Samaan aikaan Suomen Lukiolaisten Liiton kyselyn perusteella 60 prosenttia vastaajista koki etäopiskelun henkisesti raskaaksi ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton Sakki ry:n kyselyn mukaan noin puolet vastaajista koki etäopiskelun aiempaa kuormittavampana.
Katsoessamme nuorille suunnattujen palvelujen käyttöä poikkeustilanteessa, ei tuen tarve näytä kaikilta osin kohdanneen palveluja. Terveyspalvelut ovat poikkeustilassa ja henkilöstöä on voitu joutua supistamaan. Sillä on ollut väistämättä vaikutuksia myös nuorille tarjottavaan tukeen. Oma vaikutuksensa asiaan tietysti on myös rajoitustoimilla. Esimerkiksi kouluterveydenhuollon käynnit putosivat peruskoululaisten etäopetuksen aikana noin 20–25 prosenttiin siitä, mitä käyntimäärät tavallisesti vastaavaan aikaan ovat. Luvut selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallisesta rekisteristä. Myös toisen asteen koulutuksen opiskeluterveydenhuollossa huomattiin käyntien vähentyneen poikkeusaikana. Terveydenhuollon avopalveluiden käyttö mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta on ollut normaalia vähäisempää ja poikkeusolojen aikana on kirjattu alkuvuotta vähemmän uusia asiakirjoja ja käyntejä Potilastiedon arkistoon. Myös lastensuojelun ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämisessä on esiintynyt kunnissa ongelmia. Haasteita arvioidaan aiheutuvan siitä, että rajoitusten myötä asiakkaiden palvelutarpeet ovat patoutuneet, mikä voi myöhemmin näkyä esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä talousongelmien kasvuna.
Monet nuorille tutut palvelut ja liikuntapaikat ovat olleet kiinni ja nuorisopalvelut siirtyneet supistetulla palveluvalikoimalla nettiin. Kaikilla nuorilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia osallistua sosiaalisen median palveluihin. Tämä on saattanut aiheuttaa eriarvoisuutta ja eristää osan nuorista yhteisöstään. Nuorisotyön tarve on kasvanut poikkeustilan kehityttyä. Moni kunta on kuitenkin valitettavasti lomauttanut nuorten kanssa työskenteleviään. Erilaisten järjestöjen ja hankkeiden rooli nuorten tukijana onkin korostunut, kun kunnallisia palveluita ei ole kaikilta osin voitu pitää avoimena. Monet nuorisoalan järjestöt ovat kuitenkin taloudellisessa pinteessä, kun budjetoidut osallistumismaksut ja tapahtumatuotot jäävät saamatta. Onneksi rajoitusten puolesta palveluja ja nuorisotiloja on jälleen voitu vähitellen alkaa avaamaan laajemmin. Ja onneksi hallituksen lisäbudjetissa satsataan myös lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Nuorten tuentarve on poikkeusoloissa siis kasvanut sekä huolia ja murheita ilmennyt enemmän kuin normaalisti. Poikkeusoloissa heikoimmassa asemassa ovat muun muassa ne, joilla on psyykkisiä ongelmia, yksinäisyyttä tai muuten hauraat suhteet ulkopuoliseen maailmaan. Jokainen meistä kohtaa nuoria osana arkista elämäämme. Kohtaaminen voi liittyä työhömme, mutta yhtälailla kohtaamisia tapahtuu niin kotona kuin yhteiskunnan palveluja käytettäessä, ulkoillessa tai vaikkapa kauppareissulla. Poikkeusolojen keskellä on meillä aikuisilla mahdollisuus havahtua siihen, millaista monen yksinäisen elämä saattaa olla. Kauppareissulla vaihdetut tervehdykset voivat olla merkittäviä ja hetken pysähtyminen tilanteeseen arvokasta. Toivon, että me aikuiset kiinnittäisimme huomiota siihen, mitä me näemme, kuulemme ja miten nuoret näissä tilanteissa kohtaamme. Annetaan heidän kuulua ja näkyä. Huomataan ja huomioidaan heidät. Ihan jokainen. Ollaan luottamuksen arvoisia, kuunnellaan silloin kun on kuuntelemisen paikka ja otetaan nuoret avosylin vastaan omina itsenään. Arvostava kohtaaminen on avain luottamukseen. Ja onnistunut kohtaaminen on paras interventio, jota voimme tarjota!
Jussi Savolainen
Kommentit