Kirjoittaja: Tuula Kylmälä, lehtori, kemia ja matematiikka
Lukiossamme uuden opetussuunnitelman mukaiset kaikille pakolliset fysiikan ja kemian moduulit on jaoteltu kahdeksi opintojaksoksi FYKE1 Minä luonnontieteilijänä (2 op) ja FYKE2 Fysiikka, kemia ja kestävä tulevaisuus (2 op). Integroimalla oppiaineet pyritään tuottamaan opiskelijoille laajempi näkemys luonnontieteiden yleissivistykseen kuuluvista asioista ja ilmiöistä. Tavoitteena on herättää mielenkiintoa fysiikan ja kemian opiskelua kohtaan ja tarjota oivaltamisen mahdollisuuksia yhdistämällä oppiaineiden yhteisiä tavoitteita ja sisältöjä laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi yhteistyö kollegan kanssa pitää opettajan oman työn vireänä ja tarjoaa mahdollisuuksia oman näkökulman avartamiseen ja tehokkaamman tuen tarjoamiseen opiskelijoille, varsinaisesta yhteisopettajuudesta ei kuitenkaan lukiomme opintojakoisoilla ole kyse. Kehittämiskohteena painoalue oli erityisesti luonnontieteisiin nihkeästi suhtautuvien opiskelijoiden motivaation kasvattaminen erilaisten suoritustapojen ja osatehtävien avulla.
Oppitunneilla opettajajohtoisesti keskityttiin haastavien asioiden opiskeluun. Erilaisten projekti- ja ryhmätöiden muodossa kerrattiin ja syvennettiin yläkoulusta tuttuja teemoja. Niin kemiassa kuin fysiikassakin oppitunnit pyritään aloittamaan aiheeseen virittävien pohdinta tehtävien avulla.
Perinteisesti läksyjen merkitys nähdään uuden asian opiskelussa hyvin tärkeänä elementtinä, sillä kertaamalla vahvistetaan muistijälkeä. Kaikille pakollisella FYKE1 ja 2 opintojaksoilla motivaation herättäminen läksyjen tekemiseen on ollut haastavaa ja siksi koko läksy konseptia lähdettiin miettimään uudelleen. KLK2 -hankkeen tiimoilta opiskeltavaan aiheeseen virittävistä pohdintatehtävistä rakennettiin kokonaisuus, joista käytännössä koostui koko KE1-moduulin kotitehtävät. Varsinaisesta Flipped classroom-mallista ei kuitenkaan ole kyse. Kemian ensimmäisen opintojakson tunneille lainattiin kuitenkin parhaat palat käänteisestä opetuksesta, jolloin opiskelijat saivat läksyksi aina seuraavan tunnin aihealueeseen viritteleviä tehtäviä. Arkielämästä tuttuihin ilmiöihin ja ennestään tuttujen aihepiirien pariin liittyviin tehtäviin ennalta perehtyminen lyhensi varsinaista opettajajohtoista työskentelyä tunnin alussa ja lisäsi oppikirjan tehtäviin, laboratoriotöihin ja muihin projekteihin käytettyä aikaa. Tunnin alussa ei ollut varsinaista kotitehtävien tarkistusprosessia ollenkaan, vaan tehtävien vastaukset on ”upotettu” teorian opiskelun sisään.
FYKE2:ssa kestävän kehityksen lisäksi opitaan ymmärtämään millaisia vuorovaikutuksia erilaisten yhdisteiden välillä vallitsee ja miten nämä ominaisuudet selittävät muun muassa sen ettei öljypohjainen maali lähde maalarin käsistä pelkällä vesipesulla. Hankkeen tiimoilta rakennettiin TVT-paketti kestävän kehityksen ympärille. Opintojakson alkuvaiheessa opiskelijat perehtyvät kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen haasteisiin TVT-paketin kotitehtävien avulla. Nettilomakkeen kysymyksiin on pystynyt vastaamaan katsottuaan lyhyiden kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen teemoihin liittyviä opetusvideoita tai aivan puhtaan maalaisjärjen avulla. Opintojakson jälkeisen palautteen perusteella opiskelijat kokivat, että oppitunneilla keskityttiin haastavien asiasisältöjen pariin ja kotitehtävinä puolestaan oli enemmän yleissivistäviä enemmän omaan pohdintaan ja opetusvideoihin liittyviä kestävän kehityksen teeman mukaisia tehtäviä, oli motivoivaa ja kannustavaa. Opintojakson arviointi perustuu kotitehtävien lisäksi perinteisen abitissa tehtävän formatiivisen kokeen ja periodin viimeisen viikon aikana kestävän kehitykseen ja energiantuotantoon liittyvään projektityöhön.
Opintojaksojen palautteessa jopa 24 % opiskelijoista valitsi vaihtoehdon ”kiinnostukseeni luonnontieteisiin on kasvanut opintojaksojen aikana” ja lisäksi 21% vaihtoehdon ”kiinnostukseni fysiikkaan tai kemiaan on kasvanut opintojakson aikana”. Vain kaksi opiskelijaa kaikista lukion ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista on valinnut vaihtoehdon ”kiinnostukseni luonnontieteisiin on vähentynyt opintojakson aikana”.
Yli puolet opiskelijoista (55%) on valinnut kurssipalautteessa vaihtoehdon ”Koin, että kestävän kehityksen teemat tulivat monipuolisesti ja mielenkiintoisesti käsiteltyä TVT-paketin kotitehtävien ja fyken yhteisen projektin avulla. Opin asiasta tehokkaammin näin kuin tavalliseen tapaan opettajajohtoisesti oppitunnilla käsiteltäessä”. Toisaalta 15 % on valinnut vaihtoehdon ”FYKE1 opintojakson ”aiheeseen virittyminen” kotitehtävät olivat mielestäni hyviä, olisin halunnut tällä opintojaksolla jotain samankaltaista.”
Vapaan sanan kohdalla kurssipalautteista poimittuja lainauksia olivat mm. ” Aiheet olivat mielenkiintoisia ja pidin tunneista”, ”Oli kiva, kun kestävä kehitys oli yhdistetty kemian ja fysiikan, kesken eikä käsitelty molemmissa erikseen”, ”Tuntuu, että omaan nyt kaikki tarvittavat perusasiat” sekä ”opin paljon uutta ja aloin ajattelemaan syvällisemmin”.
Motivaatiota lisäävänä tekijänä nähtiin, ettei kotitehtävinä ei tarvinnut työstää haastavia tehtäviä ja pähkäillä molekyylien poolittomuuden vaikutuksia vesiliukoisuuteen. Haastavien tehtävien teolle jätettiin runsaasti aikaa oppitunneilla eikä TVT-paketin työstäminen kotitehtävänomaisesti vaikuttanut opintojakson kurssikokeen keskiarvoihin heikentävästi edellisiin vuosikursseihin verrattuna. Saatu palaute opintojakson suorittaneilta kannustaa entisestään tehostamaan yhteistyötä oppiaineiden välillä ja monipuolistamaan opintojakson suoritusvaihtoehtoja.
Linkki FYKE1 aiheeseen virittymisen tehtäviin: https://tuni-my.sharepoint.com/:b:/g/personal/tuula_kylmala_tuni_fi/EWJQRtJcH_JCsVX2tCZp0NEBjsOa9zDXfIKUNHaZwxXccw?e=iNc61W
Linkki FYKE2 kestävän kehityksen tehtäviin: KE2 kestävän kehityksen videot (thinglink.com)
Kommentit