Osaajapula on nyt kaikkien huulilla. Suomalainen väestö pienenee, nuorista on pulaa, ja maakuntien välinen kilpailu opiskelijoista käy kuumana. Veto- ja pitovoimaa kaivataan, mutta mistä ja miten se tehdään? Samanaikaisesti globaalista liiketoimintaympäristöstä on tullut pysyvästi entistä epävakaampi ja muutosvauhdista jatkuvasti nopeampi. Uudistumiskyky edellyttää yhä nopeampaa kyvykkyyttä tunnistaa yrityksen tulevaisuuden kannalta keskeiset osaamiset, ja hankkia ne taloon ennen kuin kilpailijat ehtivät ensin.
Koko suomalaisen väestön ja sen mukana satakuntalaisväestön osaamistaso tarvitsee nostamista, jotta pysymme kansainvälisen kehityksen tahdissa. Tässä keskustelussa huomio kiinnittyy usein uusien opiskelijoiden ja uusien osaajien houkutteluun. Tämä onkin tärkeää. Silti ainoa ratkaisu maakunnan osaamispääoman nostoon ei ole uusien tutkinto-opiskelijoiden kouluttaminen yritysten työvoimaksi. Tutkintokoulutuksen rinnalla meillä on toimiva jatkuvan oppimisen järjestelmä, jonka puitteissa jo olemassaolevaa osaamista voi uudistaa ja päivittää tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi.
Hyvä esimerkki tällaisesta koulutuksesta on Porin yliopistokeskuksen GEMBA-ohjelma, jossa osallistujan aikaisemman osaamisen pohjalle syntyy laajoja johtamisen, strategisen ajattelun ja ennakoinnin taitoja. Niitä voi tyypillisesti hyödyntää jo opiskelujen aikana.
Aina ei riitä, että oppii jatkuvasti uutta. On hyvä oppia myös sitä, mikä on pidemmän päälle olennaista. Yliopistojen tarjoaman koulutuksen ylivertaisuus muuhun koulutukseen nähden on sen laaja-alaisuus. Opiskeletpa yliopistossa mitä tahansa, missä vaiheessa uraasi tahansa, saat tuloksena parempia ajattelutaitoja: kykyä ajatella systeemisesti, jäsentää kompleksisia kokonaisuuksia, ennakoida tulevaisuutta, luoda skenaarioita ja nähdä tuntemattomassa mahdollisuuksia. Näistä osaamisista muodostuu organisatioon kuin organisatioon kestävä mukautumis- ja uudistumiskyky, mitä ikinä tulevaisuus tuokaan tullessaan.
Katariina Yrjönkoski
Johtaja, Porin yliopistokeskus
Kommentit