Kokonaisuutena jatko-opintoihin hakeutuminen ja niiden suorittaminen jakaa samanlaisia piirteitä kuin vaikka maisteriohjelmassa opiskelu. Ensin haetaan opiskelupaikkaa, sitten suoritetaan opinnot ja lopuksi työstetään kirjallinen tuotos hankitusta osaamisesta. Jatko-opinnoissa painopiste ei kuitenkaan ole opiskelussa, vaan tutkimuksessa.
Väitöskirjan tapauksessa opinto-oikeutta haetaankin aiemman opintomenestyksen lisäksi tutkimussuunnitelmalla. Tutkimussuunnitelma esittelee suunnitellun tutkimusaiheen ja aiheen kannalta relevantin aiemman tutkimuskirjallisuuden. Tämän lisäksi tutkimussuunnitelmassa tulee esittää suunnitelma tutkimuksen toteutuksesta, aikataulusta sekä rahoituksesta.
Tutkimussuunnitelma päivittyy väitöstutkimuksen edetessä ja toimii oman työskentelyn ohjaamisen välineenä läpi koko prosessin. Väitöskirja voi muodoltaan koostua julkaistuista akateemisista artikkeleista ja nämä yhteen vetävästä johdantoluvusta tai se voi olla väitöstutkimuksen yhtenä kokonaisuutena dokumentoiva monografia.
Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset elävät koko prosessin ajan
Oma tutkimusaiheeni liittyy siihen, miten teknologiat vaikuttavat arvonluontiin. Arvonluonnin teema on sen verran kattava, että olen ROBINS-hankkeessa pystynyt yhdistämään sen hankkeen teemoihin ja käsittelemään myyntiä arvonluomisen kautta. Hankkeen aikana kirjoitetut myynnin kirjallisuuteen positioidut julkaisut siis tässä tapauksessa tukevat myös omaa tutkimusaihetta.
Tarkka tutkimusaihe ja väitöskirjan tutkimuskysymykset elävät koko prosessin ajan. Täyskäännöksiä ei todennäköisesti tehdä, mutta tutkimuksen aikana karttuva tieto auttaa ohjaamaan ja rajaamaan kysymystä.
Väitöskirjan painopiste ottaa uutta suuntaa
Omalla kohdallani kiinnostus teknologioiden ja liiketoiminnallisen arvon yhteensovittamiseen syntyi maisteriopintojen aikana. Gradun tein tekoälystä päätöksentekijänä ja väitöskirjankin ensimmäinen otsikko oli Value Creation in AI-Enhanced Multi-Actor Systems. Arvonluonnin teoriaan perehtyessäni alkoi hahmottua, että teoria käsittelee arvoa hyvin kirjavasti, välillä jopa päätyen sisäisiin ristiriitoihin, joita ei kuitenkaan näyttänyt olevan tunnistettu.
Teoriasta löydettyjen ristiriitojen ja aukkojen vuoksi väitöskirjan painopiste on siis par aikaa ottamassa uutta suuntaa. Tarkka otsikko on tällä hetkellä hakusessa, mutta tavoitteena on löytää ilmaisu, joka onnistuisi mahdollisimman selkeästi tekemään ymmärrettäväksi teorian ristiriidat ja puutteet. Käytännössä tämä tarkoittaa ajan varaamista lukemiselle, ymmärtämiselle ja omalle ajattelulle.
Väitöskirjaprosessi huipentuu julkiseen väitöstilaisuuteen
Lausunnon odottaminen sijoittuu aivan väitöskirjaprosessin viime metreille. Väitösluvan saa, kun väitöskirja on kokonaisuudessaan valmis ja läpäissyt esitarkastuksen. Väitösluvan saamisen jälkeen työtään pääsee puolustamaan julkiseen väitöstilaisuuteen. Väitöskirjan arviointi koostuu siis esitarkastuksesta ja julkisesta väitöksestä. Molemmat tulee läpäistä, jotta voi valmistua.
Vinkkejä väitöskirjan tekoon
- Mieti aihe tarkkaan ja reflektoi omaa intohimoa. Oletko varma, että teema innostaa sinua seuraavat neljä vuotta (päätoimisesti tehtynä)?
- Mieti rahoitus ja ota selvää vaihtoehdoista.
- Kirjoittaminen on välttämätön osa tutkimuksen tekemistä ja julkaisemista. Akateeminen tyyli vaatii harjoittelua. Kirjoita siis niin paljon kuin pystyt ja pyri hankkimaan mahdollisimman paljon palautetta.
- Pohdi itseäsi palautteen ottajana ja antajana. Palautteen saaminen (varsinkin murskaavan) voi tuntua henkilökohtaiselta. Pyri tunnistamaan oma ylpeys, häpeä, yms., joka saattaa estää sinua palautteen hyödyntämisessä. Palaute on äärimmäisen arvokasta, pyri saamaan siitä kaikki irti.
- Tieteellistä keskustelua ei käydä pelkästään julkaisuissa. Ota selvää oman alan konferensseista ja mahdollisuuksista esitellä omaa työtä. Omalta ohjaajalta saa varmasti vinkkejä tähän.
Sami Rusthollkarhu
Väitöskirjatutkija
Johtamisen ja talouden tiedekunta | Tuotantotalous
Tampereen yliopisto
sami.rusthollkarhu@tuni.fi
Teksti ja kuva: Sami Rusthollkarhu
Kommentit