Vaihtokohteena Liege Belgiassa
Ennen lähtöä
Vaihtoon lähtemisen valmistelu ja pelkästään hakeminen olivat todella stressaavia. Sain usein ristiriitaista tai puutteellista tietoa eri asioista, kuten esimerkiksi vaihdon kestosta. Sain tiedon vaihtoon lähdöstä mielestäni suhteellisen myöhään ja jouduin jopa kyselemään sen perään. Vuoden lopussa rahat ovat usein opiskelijoilla, kuten myös minulla, vähissä, ja sain todella (liian) myöhään tukirahat vaihtoa varten. Onneksi sain lopulta kaiken järjestettyä noin vajaa kuukausi ennen lähtöpäivää.
Viikko 1
Saavuin Liegeen perjantai-aamupäivällä. Tammikuussa Erasmus-talossa oli vielä edellisen lukukauden asukkaita, joten jouduin etsimään itselleni ensimmäiseksi kuukaudeksi toisen majoituksen. Löysin lopulta sopuhintaisen Airbnb:n läheltä kampusta, jossa opiskelevat vaihtokoulun hoitoalan opiskelijat. Sijainnin tarkka valinta osoittautui vähän turhaksi, sillä ensimmäisen kuukauden aikana kampuksella ei olisi mitään ohjelmaa. Viikonloppu meni lähinnä toipuessa ennen matkaa saadusta flunssasta ja valmistautuessa henkisesti maanantaina sovittuun tapaamiseen, jossa tapaisin vaihto-ohjelmaan osallistuvia opettajia ja muut vaihto-opiskelijat.
Maanantaina tutustuin muihin vaihto-opiskelijoihin, joihin kuuluivat kaksi irlantilaista, yksi ruotsalainen ja yksi slovenialainen opiskelija minun lisäkseni. Saimme tietää vaihdon aikatauluista, joista selvisi, että ensimmäinen viikko olisi meille vapaata. Meitä kehotettiin käyttämään se kaupunkiin tutustumiseen ja Belgiassa matkustamiseen. Tämän jälkeen alkaisi ensimmäinen kolmen viikon harjoittelujakso. Loppuilta meni tutustuessa muihin vaihto-opiskelijoihin ja suunniteltaessa matkoja.
Tiistaina lähdimme tutustumaan Liegeen tarkemmin. Ensimmäiseksi suuntasimme paikalliseen ostoskeskukseen, koska useammalla meistä oli pieniä tarpeita ostettavana saapumisen jäljiltä. Kun tarvittavat tavarat oli hankittu, lähdimme Liegen portaille (Montagne de Beuren) ja kiipesimme ne ylös. Ylhäältä näki kokonaisuudessaan Liegen kaupungin. Lisäksi meitä odottivat ylhäällä vielä Liegen vanha linnoitus (Citadel of Liege). Illalla maistelimme vohveleita Liegen tyyliin.
Vaikka meitä kehotettiin käyttämään aika matkustamiseen Belgiassa, emme voineet hillitä itseämme, vaan hyppäsimme tunnin mittaiselle junamatkalle Kölniin, Saksaan. Heti juna-asemalta astuttuamme oli meitä vastassa Kölnin tuomiokirkko, mitä ihastelimme tietysti heti aluksi. Lisäksi Kölnissä tutustuimme paikalliseen kauppakeskukseen ja hyviin ruokapaikkoihin. Palasimme Kölnistä takaisin vielä samana iltana, mutta myöhemmin kuin olimme ajatelleet, koska saksalainen junamme oli klassisesti myöhässä.
Liegessä vietettyjen välipäivien jälkeen lähdimme lauantaina Brysseliin omatoimisesti, siitä huolimatta, että helmikuun alussa vaihtokoulu oli järjestänyt meille matkan Brysseliin. Matka Brysseliin ei sujunut ihan odotetusti, koska oli satanut keskieurooppalaiseen makuun turhan paljon lunta. Tunnin mittainen junamatka venyi kolmen tunnin mittaiseksi. Päästyämme vihdoin Brysseliin tutustuimme tietenkin nähtävyyksiin, eli Grand-Placeen eli suurtorille ja Manneken Pis -patsaaseen.
Viikko 2
Ensimmäinen harjoitteluviikko alkoi maanantaina. Pääsin toisen irlantilaisen vaihto-opiskelijan kanssa yksityiseen sairaalaan, jossa minä menisin tietokonetomografiaan kolmeksi viikoksi. Matkaa sairaalalle oli kuitenkin noin 40 minuuttia. Myös muilla vaihto-opiskelijoilla oli pitkä matka sairaalaan julkisilla kulkuvälineillä. Julkisten kulkuvälineiden kanssa täällä pitää olla tarkkana, koska bussit ja jopa raitiovaunut lähtevät usein etuajassa tai vaihtoehtoisesti ovat usein myöhässä. Paikan päällä henkilökunta puhui vaihtelevasti englantia, mutta kaikki olivat todella mukavia. Kielimuurista huolimatta pääsin heti ensimmäisenä päivänä tekemään paljon tutkimuksia koneella sekä käsittelemään TT-laitetta ja ruiskua. Tiistaina ja keskiviikkona kanssani oli ohjaajia, jotka puhuivat huonommin englantia, mutta pääsin silti avustamaan TT-kolografioissa.
Koska harjoitteluviikko päättyi jo keskiviikkona, pääsimme torstaina lähtemään muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa tutkimaan lisää Belgiaa. Ensimmäinen pysäkkimme oli Gent. Olimme aivan ihastuneita tähän kaupunkiin sen arkkitehtuurin ja tunnelman vuoksi. Ensimmäisenä päivänä vaeltelimme katsomassa kirkkoja ja linnaa. Olimme tosi tyytyväisiä linnan komedian vivahteikkaaseen kierrokseen. Vietimme Gentissä yön, ja seuraavana aamuna vierailimme vielä Belfortissa.
Vielä samana päivänä siirryimme Antwerpeniin tunnin mittaisella junamatkalla. Ihastelimme Antwerpenin upeaa juna-asemaa ennen kuin lähdimme ihastelemaan paikallisia kirkkoja, tällä kertaa ainoastaan ulkoa käsin, koska sisäänpääsy oli Antwerpenissä maksullinen. Katsastimme kuitenkin Sint-Anna-tunnelin, jonne pääsi erityisen vanhoilla rullaportailla. Kävelimme 572 metriä pitkän tunnelin joen toiselle puolelle, josta palasimme takaisin joen oikealle puolelle ilmaisella lautalla.
Lauantaina vierailimme vielä Antwerpenin MAS-museon ilmaisella panoraamakatolla ihastelemassa maisemia. Lisäksi kävelimme ostoskadun lävitse useaan otteeseen, mutta valitettavasti paluumatkalla Liegeen tapahtui pahin mahdollinen, mitä olisi voinut tapahtua. Nimittäin ensimmäisellä välipysäkillä reppuni tavaroineen päivineen varastettiin. Ainoastaan puhelin jäi käteen, joten Gentistä ostetut paikalliset herkut sekä Antwerpenin ostoskadun ostokset jäivät sille tielleen. Matka Liegeen meni sumussa, ja ilta tuli vietettyä poliisiasemalla rikosilmoitusta tehden. Ei paras mahdollinen lopetus toiselle viikolle, mutta tästä viisastuneena kohti uutta harjoitteluviikkoa.
Viikko 3
Toinen harjoitteluviikko jatkui maanantaina reppuvarkaudesta huolimatta. Kuten mainitsin jo aiemmassa blogipostauksessa, harjoittelua on vain kolme päivää viikossa. Päivät ovat kuitenkin pitkiä. Yksityisessä sairaalassa, jossa meitä oli kaksi opiskelijaa, olimme harjoittelussa 8.00–16.30, josta puoli tuntia oli varattu ruokailulle. Kolme muuta vaihto-opiskelijaa tekivät 8.00–17.00 päiviä julkisessa sairaalassa, josta tunti oli varattu ruokailuun. Harjoittelussa saa tehdä niin paljon kun haluaa, jaksaa ja kykenee. Opiskelijat pääsevät myös harjoittelemaan kanylointia. Harjoittelu jatkui omalta osalta erilaisten TT-tutkimuksen parissa, mutta pääsin myös seuraamaan kryo- ja radiofrekvenssihoitoja, jotka tehtiin anestesiassa.
Loppuviikon päivät hyödynnettiin taas matkustamiseen muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa. Perjantaina lähdettiinkin siis junalla Maastrichtiin. Ihastelimme siellä vanhoja muureja, kirkkoja ja linnapihoja. Näimme myös ihan sattumalta Alankomaiden kuninkaan, joka oli tullut juhlistamaan paikallisen oppilaitoksen 50-vuotisjuhlia. Napattuamme mukaan paikallista suklaata lähdimme takaisin Liegeen nukkumaan ennen seuraavan päivän kohdetta.
Lauantaina lähdettiin pienemmän joukon voimin vierailemaan jälleen Saksassa, mutta tällä kertaa suuntasimme Aacheniin. Kiersimme erilaisia paikallisia nähtävyyksiä kuten Aachenin katedraalin, kaupungin talon ja erilaisia patsaita. Paikallisessa liikkeessä pääsimme maistelemaan Printen-keksejä sen erilaisissa muodoissa ja tietysti sieltä lähti pussillinen sellaisia matkaan. Samana iltana palasimme Liegeen.
Viikko 4
Valitettavasti Belgiassa, erityisesti Vallonian alueella alkoi julkisen liikenteen lakot. Junat, bussit ja raitiovaunut pysähtyivät totaalisesti. Tämä tarkoitti sitä, että kukaan meistä ei päässyt sairaalalle viimeisellä harjoitteluviikolla. Itse en päässyt kauppaa tai lähipuistoa pidemmälle koko viikkona. Se harmitti jonkin verran, mutta kun viikon loppu läheni, alkoi hieman jännitys kasvaa, kun muutto Erasmus-taloon koittaisi. Onneksi uudet ystäväni, muut röntgenhoitajaopiskelijat, muuttaisivat myös.
Viikko 5
Maanantai aamusta muutto Erasmus-taloon koitti. Lakko, joka jatkui edelleen, vaikeutti kulkemista, mutta lopulta pääsimme perille asti. Saapuessamme saimme koulun logolla koristellun hupparin sekä sen verran aikaa, että kerkesi hieman laittamaan tavaroita paikoilleen ennen kuin ensimmäinen tutustumispäivämme alkaisi. Muiden alojen uudet Erasmus-opiskelijat saapuivat samana päivänä. Osa Erasmus-talon asukkaista on jo edelliseltä lukukaudelta.
Meidät jaettiin ryhmiin, joiden kanssa kierrettiin Liegeä ns. ’’aarrejahdin’’ parissa. Apunamme oli puhelinsovellus, joka kertoi mihin suuntaan meidän piti mennä ja mitä etsiä. Aarrejahdin aikana pääsimme tutustumaan Liegen historiaan ja maamerkkeihin mitä Liegessä oli. Osa oli meille uusia ja osa tuttuja. Meille tarjoiltiin Liegen tyyliin vohveleita, jotka edelleen olivat aivan loistavia. Illalla kaikki siirryimme paikalliseen ravintolaan maistelemaan lihapullia Liegen tyyliin.
Tiistaina tutustumispäivä jatkui Brysselissä. Ensimmäisenä pääsimme tutustumaan EU-parlamenttitaloon. Kyseessä oli tosin ns. yleinen näyttely, jota pääsimme kiertämään. Tietoa oli paljon emmekä kerenneet mitenkään lukemaan ja ihmettelemään kaikkea mitä siellä oli. Lounaan jälkeen pääsimme Choco Story nimiseen suklaamuseoon, joka oli minulla erityisesti mieleinen kokemus. Tykkäsin todella paljon siitä, miten museo oli rakennettu ja kierroksen aikana oli myös hauskoja aktiviteetteja. Lopulta seurasimme suklaan valmistusta käsin ja saimme maistella myös lopputulosta. Loppuviikkona meillä ei olisi enää koulun puolesta muuta ohjelmaa, mutta sehän ei meitä haitannut, koska meillä suunnitelma minne matkustaisimme seuraavaksi (pakoon edelleen jatkuvia lakkoja).
Jotta tämä blogiteksti ei paisuisi mahdottoman pitkäksi kerron meidän Ranskan matkasta tiivistetysti. Lähdimme tosiaan keskiviikko aamusta kohti Pariisia, jossa viivyimme käytännössä loppuviikon. Pariisissa tietysti ihastelimme Eiffel-tornia vuorokauden ajasta riippumatta, sillä majoituimme aivan sen vieressä. Yksi reissun kohokohta olikin nähdä Eiffel-tornin ’’kimaltelu’’ yön pimeinä tunteina. Sen lisäksi vierailimme viiden päivän aikana muun muassa oopperatalolla (Palais Garnier), riemukaarella (Arc de triomphe), taidemuseo Louvressa, Notre Damen tornissa ja Sacré-Coeur kirkolla. Lähdimme myös ihmettelemään Pariisin yö elämää ja palasimme majoitukselle vasta aamun hämärtäessä. Maanantaina alkaisikin sitten opiskelu, mutta siitä enemmän seuraavalla kerralla.
Viikko 6
Pariisin matkan jälkeen palasimme kirjaimellisesti koulun penkille. Tunteja järjestettiin kahdella eri kampuksella sekä sairaalassa. Kaikkien tuntien piti olla englanniksi, mutta koska suurin osa belgialaisista opiskelijoista ei ymmärrä englantia samalla tasolla kuin me, opettajat joutuvat usein selittämään saman asian kahteen kertaan.
Suurin osa opettajista ja sairaalan luennoitsijoista puhuu englantia – osa paremmin, osa heikommin.
Meillä oli esimerkiksi syöpäluento lääkärin pitämänä, fysiikkaa sairaalafyysikolta sekä sädehoito- ja isotooppitunteja röntgenhoitajalta. Lisäksi meillä oli potilassuhteisiin ja syöpään liittyvä tunti syöpäsairaanhoitajan johdolla. Lisäksi meille pidettiin Ranska-Englanti kurssi, jossa opettelimme ranskaa ja belgialaiset opiskelijat puolestaan englantia.
Koulupäivät ovat pitkiä. Ne alkavat yleensä noin klo 8.15 ja päättyvät vasta klo 17.30. Lisäksi matkat kampuksille ovat tyypilliseen tapaan pitkiä. Koulupäivien määrä vaihtelee viikoittain, mutta vapaapäiviä keskellä viikkoa on harvoin.
Kun pitkä kouluviikko oli saatu päätökseen, lähdimme isommalla porukalla Bruggeen. Mukaan lähti muita Erasmus-talon vaihto-opiskelijoita oman röntgenhoitajaporukkamme lisäksi. Seuraamme liittyi ranskalainen opiskelija sekä pieni joukko italialaisia vaihto-opiskelijoita, jotka opiskelivat eri aloja. Aloitimme päivän kanaaliveneajelulla, jonka jälkeen siirryimme – tietenkin – syömään ranskalaisia. Sen jälkeen kiertelimme kaupunkia ja ihastelimme aluetta sekä sen upeita rakennuksia. Ennen kuin lähdimme takaisin Liègeen, kävimme vielä maistelemassa oluita paikallisessa baarissa, jossa oli järjettömän laaja valikoima belgialaisia oluita. Erikoisin niistä oli ehdottomasti banaaniolut.
Viikko 7
Maanantai ja tiistai olivat meille vapaapäiviä, joten lähdimme ruotsalaisen vaihto-opiskelijan kanssa puolen tunnin junamatkan päähän Leuveniin päivävierailulle.
Toinen kouluviikko ei alkanut ihan suunnitellusti, tunnit jatkuivat keskiviikkona, mutta tällä kyseisellä viikolla tunteja peruttiin jatkuvalla tahdilla ja saimme informaation siitä aina viime tingassa tai vasta silloin, kun olimme jo kulkeneet pitkän matkan koululle tai sairaalalle. Osana päivistä tieto ei kulkenut joko meille tai belgialaisille opiskelijoille.
Torstaina osallistuimme vihdoinkin ESN (Erasmus Student Network) järjestämään toimintaan, jossa kiertelimme Liegen tunnetuimpia baareja. Sattumoisin kaksi ESN jäsentä ovat röntgenhoitaja opiskelijoita, joten tunsimme olomme varsin mukavaksi. Maistelimme esimerkiksi pékèt-juomaa. Pékèt on perinteinen vallonialainen (eteläbelgialainen) katajanmarjoilla maustettu gini. Se on erityisen suosittua Liègen alueella, missä se usein tarjoillaan sellaisenaan tai siirapilla maistettuna.
Lauantaina juhlimme irlantilaisen vaihto-opiskelijaystävämme syntymäpäiviä tekemällä hänelle kakun. Päivän aikana minä ja ruotsalainen vaihto-opiskelija kävimme ihmettelemässä karnevaalia Liegen keskustassa ennen kuin lähdimme juhlistamaan syntymäpäiväsankaria yöelämään.
Sunnuntaina sateet jatkuivat, mutta siitä huolimatta osa belgialaisista vaihto-opiskelijoista halusivat lähteä viemään meitä Brusseliin. He näyttivät meille jotain maamerkkejä ja kertoivat niiden historiasta. Lounaan jälkeen kävimme paikallisessa, ilmeisesti kuuluisassa, leipomossa maistelemassa leivonnaisia. Iltaa kohden kävimme vielä keilaamassa yhdessä mikä oli todella hauskaa.
Viikko 8
Oli jälleen aika ottaa pieni tauko opiskelusta, koska belgialaisten lomaviikko oli alkanut. Halusimme käyttää koko viikon matkustamiseen, joten maanantaina suuntasimme Luxembourgiin. Pysyttelimme pääkaupungissa illan ja seuraavana päivänä suuntasimme Viandeniin, joka oli ehdottomasti yksi suosikki paikkani koko tämän vaihdon aikana.
Tiistai iltana palasimme Liegeen, mutta vain osa meistä jäisi yhdeksi yöksi. Minä ja ruotsalainen vaihto-opiskelija jatkettiin matkaa heti keskiviikkona Rotterdamiin. Sää suosi meitä ja +16 asteen lämpötilassa sai jättää talvitakin hostellille. Loput meistä saapuivat Rotterdamiin torstaina ja vietimme siellä vielä sen päivän.
Perjantaina suuntasimme vuorostaan Amsterdamiin. Perjantaina vierailimme Anne Frankin talossa ja opintoihin liittyen Body Worlds -museossa. Lauantaina oli vuorossa taas Van Gogh museo, koska sää ei ollut valitettavasti otollinen kumpanakaan päivänä. Sunnuntaina sentään paistoi aurinko, joten pystyimme vihdoin nauttimaan kaupungin arkkitehtuurista. Päivän päätteeksi palasimme Liegeen odottamaan uuden kouluviikon alkua.
Viikko 9
Tiistain oppitunnit oli peruttu jo edellisenä päivänä, joten päätimme lähteä ruotsalaisen ja toisen irlantilaisen vaihto-opiskelijan kanssa Vallonian pääkaupunkiin Namuriin. Täällä alkaa olemaan näin suomalaisena kesäkelit. Menimme kaapelikärryllä ylös Namurin linnoitukseen (Citadelle de Namur), jota tutkimme jopa kahden tunnin ajan. Suosikkimme oli kilpikonna patsas (Searching for Utopia) ja hajuvesikauppa (Parfums Guy Delforge), joka sijaitsi linnoituksessa. Lisäksi tietysti tutkimme kaupunkia.
Loppuviikko meni valmistellessa ryhmätyötä perjantain viimeiselle oppitunnille, jossa ryhmätyöt piti esittää. Jokainen ryhmä sai eri kuvantamismodaliteetista potilastapauksen, jonka pohjalta piti tehdä esitelmä. Oman ryhmäni esitelmä liittyi mammografiaan. Oppitunnin päätteeksi pidettiin paperikoe, jossa kylläkin sai käyttää muiden opiskelijoiden keräämiä materiaaleja apuna. Koko viikko oli ihanan lämmin, joten koulupäivien jälkeen usein haimme jäätelöpallot lähistöltä päivän päätteeksi. Viikonloppu meni uuteen harjoittelujaksoon valmistautumiseen.
Viikko 10
Uusi harjoitteluviikko alkoi. Tällä kertaa meidät jaettiin kolmeen eri sairaalaan. Itse päädyin toisen vaihto-opiskelijan kanssa pieneen julkiseen sairaalaan, joka oli pisimmällä muihin sairaaloihin verrattuna. Matkaan kului päivässä yhteen suuntaan riippuen reitistä puolestatoista tunnista kahteen tuntiin julkisilla. Sairaalassa työskentelimme 8–16.45, johon kuuluu 45 minuutin ruokatauko. Vapaa aikaa ei siis juurikaan enää jäänyt päivien päätteeksi. Tämän kyseisen sairaalan yksikössä ja modaliteetissa, magneetilla, puhuttiin vielä huonommin englantia kuin edellisessä paikassa.
Raskaasta alkuviikosta huolimatta meillä oli energiaa lähteä torstaina Lilleen Ranskaan. Tutkimme Lillen vanhaa kaupunkia, johon me kaikki tykästyimme todella paljon. Lisäksi tutkimme paikallisia nähtävyyksiä kuten Pariisin porttiin (Porte de Paris) ja kellotornia (Beffroi de Lille) tällä kertaa vain ulkoa. Seuraavana aamuna vierailimme vielä taidemuseossa, jossa odotin eniten Monet tauluja.
Lillestä siirryimme vielä perjantaina takaisin Belgian puolelle, tarkemmin rannikolle Oostendeen. Saavuimme vasta auringon laskun aikoihin, mutta hotelli oli niin lähellä rantaa, että menimme vielä sinne hetkeksi kävelemään. Seuraavana päivänä heräsimme aikaisin, jotta näkisimme auringon nousun, mutta valitettavasti oli liian pilvistä. Olimme kuulleet, että kyseisellä rannalla olisi mahdollista nähdä hylkeitä – ja tottahan se oli! Heti aamusta näimme hylkeitä makoilemassa rantahiekalla. Päivän aikana seikkailimme Oostenden keskustassa, kauniissa Leopold puistossa, kirkossa ja rannalla. Kun ilta alkoi hämärtää, hyppäsimme junaan takaisin Liegeen – tai näin meidän oli tarkoitus tehdä. Valitettavasti junarata oli poikki juuri siltä reitiltä, jota pitkin olisimme päässeet helpoiten takaisin Liegeen. Vajaan kolmen tunnin matka muuttuikin viiden tunnin matkaksi, kun jouduimme vaihtamaan junaa jopa viisi kertaa. Se oli toisaalta surkuhupaisaa, koska vaihdot tapahtuivat sellaisissa kaupungeissa, joissa olimme jo päässeet käymään. Päästyämme vihdoin Liegeen ja päivän vaihtuessa sunnuntaiksi palauteltiin voimia seuraavaan harkkaviikkoon.
Viikko 11
Uusi harkkaviikko alkoi paremmissa merkeissä, kun sain belgialaisen 2. vuoden opiskelijan seurakseni. Opiskelija puhui paremmin englantia kuin suurin osa ohjaajista ja käänsi minulle lähetteitä ja ohjaajien ohjeita. Joidenkin ohjaajien kanssa pääsimme työskentelemään niin magneettihuoneessa kuin kanylointipisteelläkin käytännössä kahdestaan. Pitkistä päivistä huolimatta päivät tuntuivat sujuvan helpommin.
Torstaina päätimme osan vaihto-opiskelijoiden kanssa viettää aikaa Liegessä vierailemalla museossa, jonka tiloissa oli myös akvaario. Akvaarioseikkailun jälkeen nautimme keväästä ja söimme jäätelöt paikallisessa puistossa.
Perjantai aamulla meillä oli Brysselin läheisyydessä vierailu Hologic yritykselle, joka valmistaa pääsiallisesti mammografia laitteistoja. Valitettavasti he eivät olleet saaneet tietoa siitä, että osa opiskelijoista puhui Englantia kuin vasta yleisen esityksen jälkeen. Esityksen jälkeen kuitenkin meille demonstroitiin heidän uusimman mammografialaitteensa ja näytteenottopöydän ominaisuuksia englanniksi. Olin yllättynyt, että heillä on myös toimintaa Suomessa, koska itse en muista kuulleeni kyseisestä yrityksestä. Vierailu oli todella mielenkiintoinen ja meidät otettiin vastaan todella hyvin informaatio katkoksesta huolimatta. Oli todella kiva kuulla, että suurin osa työntekijöistä oli alkuperäiseltä ammatiltaan röntgenhoitajia.
Vierailun jälkeen suuntasimme Brusselin kautta junalla Haagiin. Tutkimme kaupunkia vielä ennen illan hämärtymistä. Vierailimme aivan ydinkeskustan vieressä olevassa puistossa (Koekamp Deer Park), jossa oli iso aitaus peuroille. Tuntui jotenkin hullunkuriselta löytää sellainen paikka niin lähellä keskustaa, mutta se sai Haagin tuntumaan todella kotoisalta omalla tavallaan. Luonto tuntui olevan lähellä koko vierailumme ajan.
Seuraavana päivänä, lauantaina, suuntasimme Keukenhofiin. Olimme kaikki hieman varpaillamme mitä odottaa, koska kevät oli vasta aluillaan. Siitä huolimatta emme kuitenkaan missään nimessä pettyneet! Ulkona kukki jo kaikenlaisia kukkia, myös varhaisia tulppaaneja. Lisäksi oli erilaisia sisätilanäyttelyjä, jotka olivat myös järjettömän kauniita. Tästä kohteesta meidän kamerarullissamme olikin päivän päätteeksi eniten kuvia!
Osa meistä palasi lauantai iltana takaisin Liegeen, mutta jäin ruotsalaisen vaihto-opiskelijan kanssa vielä Haagiin yhdeksi yöksi. Illan aikana tutkittiin kaupunkia ja yksi vierailun kohteemme oli Rauhapalatsi (Peace Palace), jonka pihalla paloi yksi maailman rauhanliekeistä (World Peace Flame). Oli hauska löytää suomalaisia yksityiskohtia kyseisistä rakennelmista.
Seuraavana aamuna suuntasimme vielä rannalle ja sen läheisen puistoon (Westduinpark), jossa olisi ollut kilometreittäin lenkkireittejä. Yksi syy miksi halusimme vierailla puistossa, oli siellä vaeltavat ylämaanlehmät. Ne olivat puistossa ihan vapaana ja ilmeisesti rohkeimmat voisivat myös rapsutella lehmiä. Söimme rannalla aamupalaa ja katsoimme kun koirat (joita oli runsaasti omistajineen paikalla) leikkivät rantavedessä. Tämän jälkeen suunnattiinkin takaisin juna-asemalle ja kohti Liegeä.
Viikko 12
Viimeinen viikko vaihdossa lähti käyntiin harjoittelulla. Harjoittelu jatkoi samaan tapaan toisen opiskelijan kanssa kuten myös viimeviikolla. Tämän, kuin myös edellisen harjoittelun aikana tuli huomattua aika paljon eroja suomalaiseen järjestelmään. Se sai ajattelemaan kuinka hyvää hoitoa Suomessa saa ja kuinka jotkin itsestään selvät asiat eivät välttämättä olekaan niin itsestään selviä ulkomailla.
Olin valmistanut meille röntgenhoitaja vaihto-opiskelijoille PowerPoint-esityksen meidän vaihtokokemuksestamme. Katsoimme sen yhdessä läpi Erasmus-talon olohuoneessa ja muistelimme vaihtoa kokonaisuudessaan ja kaikkia reissuja, joita teimme yhdessä. Olimme hieman liikuttuneita sen päätteeksi, koska olimme ystävystyneet, niin tiivisti tämän vaihdon aikana.
Pikkuhiljaa alkoi pakkaaminen. Ensimmäinen meidän joukkiostamme lähti jo perjantaina, osan vanhemmat olivat vierailemassa, joten meidän porukkamme oli hyvin hajaantunut viimeisinä päivinä. Perjantaina kuitenkin vierailimme kahden vaihto-opiskelijan, toisen vaihto-opiskelijan vanhempien ja yhden belgialaisen opiskelijan kanssa Hasseltiin katsomaan japanilaista puutarhaa. Henkilökohtainen suosikkini oli katsella koi-kaloja, jotka olivat yllättävän suuria.
Perjantai iltana lähdimme myös viimeistä kertaa Liegen yöelämään muiden Erasmus-opiskelijoiden seurassa, joten lauantai meni pakatessa hieman heikoissa elämän voimissa. Lauantaina sanoimme heipat (koska ne eivät olleet hyvästit) kahdelle vaihto-opiskelijalle. Ruotsalaisen kanssa puolestaan sovimme, että lähtisimme vielä viimeiselle reissulle ennen kotiinlähtöä Dinant nimiseen kaupunkiin Belgiassa. Suuntasimme siis enää kahden ihmisin voimin sinne. Vierailimme päivän aikana kirkossa ja linnakkeessa (Citadelle de Dinant), jonne kiipesimme 408 porrasta.
Viimeinen reissu oli nyt reissattu ja jäljelle jäi vain enää matka takaisin koti Suomeen. Olen ikuisesti kiitollinen itselleni, että jaksoin järjestellä kaikki vaihtoon liittyvät järjestelyt, vaikka välillä tuntui siltä, että eihän tästä tule yhtään mitään. Tietysti osa kiitoksesta kuuluu koululle, röntgenhoitaja- ja Erasmus-ohjelmalle mahdollisuudesta.
Röntgenhoitajaopiskelijan näkökulmasta oli kiinnostavaa tarkastella eri maiden välisiä eroja. Koen, että tässä vaihdossa kielimuurista huolimatta opein hyödyllisiä taitoja ja uusia asioita itsestäni ihmisenä ja röntgenhoitajana.
Ennen kaikkea olen kuitenkin kiitollinen siitä, kuinka paljon sain nähdä ja kokea maailmaa, sekä tehdä uusia tärkeitä ystäviä.
Terveisin Pinja
Kommentit