Otsikot laulavat ”Suomi iloitsee Nato-perheeseen kuulumisesta” (HS 31.3.23).”Suomi otettiin juhlallisesti Naton perheeseen” (ESS 06.04.23). Sotilasliiton pääsihteeri, Stoltenberg, lausuu, että ”Suomi on tärkeä Nato-perheen jäsen”. Uutisissa toistetaan, että Nato-perhe tuo meille kiitosta, ihailua ja kunnioitusta ja takaa turvallisuuden tunteemme. Presidentin mukaan Nato-perheessä arvomme rikastuvat, opimme uudenlaisia ajattelu- ja toimintatapoja ja nautimme päivitetystä huippuaseteknologiasta (4.4.2023, Valtiopäivät). Viimeksi olemme lukeneet (HS 17.5.23) ettei edes taivas ole kattona Nato-perheessä, sillä olemme ymmärtäneet myös ”uudella tavalla avaruuden merkityksen sodankäynnissä”. Siis millaiseen perheeseen olemme tervetulleita?
Millainen perhe olemme Naton sotilasliitossa? Onneksi ilmaisun ja omistamisen vapautta korostavassa liitossa perheenjäsenillä on monia vaihtoehtoja ja suurenmoisia mahdollisuuksia. Perhetutkijana olen löytänyt seitsemän suomalaista Naton perhetyyppiä jo liitomme ensimmäisinä ihastumisen, flirttailun ja orastavan sitoutumisen kuukausina. Lähdeaineistona on virallinen uutisointi eli YLE, Helsingin sanomat ja Aamulehti ja analyysipohjana perhesysteemiset tutkimukset (esim. Bowen & Kerr, 2008; Crittenden & Dallos, 2009; Fosco & Grych, 2013; Ford & Saltzman, 2009; Goff ym., 2021; Lindblom, 2014; Minuchin, 1974; Montgomery, 2004; Punamäki, Qouta, & Peltonen, 2017).
Onnellinen perhe.
Onnellisessa Nato-perheessä kaikki haluavat puhaltaa yhteen hiileen, vaalia yhteisiä arvoja ja unohtaa itsekkäät tarpeet elämää suurempien tavoitteiden hyväksi. Investoinnit sotaan, asevarusteluun, ydinkärkiin ja hävittäjäpommittajiin palvelevat perheen hyvinvointia. Perheenjäsenet ihmettelevät miten muut saattavat tuhlata holtittomasti terveydenhuoltoon tai koulutukseen. Sen sijaan onnellisessa Nato-perheessä prioriteetit, arvot, sotamoraali ja asenteet ovat kohdallaan ja yhtä. Perheen pää, presidentti, kutsutaan maailman tärkeimpien mahtimiesten pöytään, häntä imarrellaan, hän on arvostettu asiantuntija ja viholliskuiskaaja. Hän kertoo vihollisen kansanluonteesta, historiasta ja naurettavuuksista. Hän hehkuttaa oman Nato-perheensä täydellistä yksimielisyyttä ja yksituumaisuutta: kukaan ei halua kansanäänestyksiä, kaikki haluavat palvella Natoa ja kaikki ulkopoliittisen instituutin, sotakorkeakoulun ja puolustusministeriön asiantuntijat tietävät mitä perheenjäsenet haluavat. Onnellinen perhe haluaa myös olla paras perhe, perheistä rehellisin, työtelijäin ja kuuliaisin. Sen osoittamiseksi pyrimme 2% sotilasmenoihin bruttokansantuotteestamme, sillä sanoihan Naton Stoltenberg, että 2% ei ole katto vaan lattia aseostoissa (Talouselämä, 15.2.23). Perheemme on ylpeä ja onnellinen suoraselkäisyydestään, sopeuttaessaan miljardien siviilimenojamme Naton tarpeisiin.
Luurankoja kaapissa -perhe.
Emme salli toisinajattelijoita, kyselijöitä tai vieraita ajatuksia perheessämme. Kansallisen turvallisuuden, sotatalouden ja Naton arvojen nimissä perheemme kirjoittaa historiaa voitetuista yhteisistä sodista. Perheenjäsenet oppivat uuskielen, ja he tuntevat F-16 ja F-32, F-18 Hornet, B-21, B-52, F22-Raptor, Raider ja B-2 Spirit hävittäjien, pommikoneiden ja monitoimihävittäjien suorituskapasiteetit, ABrons panssarivaunujen luonteen ja Naton ydinaseohjuspelotteet (”Fregatit ovat aina valmiina, niihin kuuluu ainakin keulatykki, meri- ja ilmatorjuntaohjukset, helikopteri sekä sukellusveneentorjuntajärjestelmä, painoa noin 3 600 tonnia, pituutta 140” YLE 13.4.23). Mutta perheemme vaikenee Naton kunnianosoitus- ja pelotepommikonelentojen hiilijalanjäljistä tai Naton lentotukialusten polttoainekustannuksista. Emme tiedä, että kansainväliset ilmastosopimukset eivät koske aseteollisuutta. Olemme hiljaa Naton sotakoneiston kolonialismirikoksista. Perheemme ei muista Naton käyttäneen köyhdytettyä uraania, valkoista fosforia tai lyijyä Balkanin ja Irakin sodissa ja unohtaa pommien osana olleiden raskasmetallien toksiset vaikutukset ihmislapsiin. Opimme kutsumaan Afganistanin 20-vuotista ristiretkeä ja miehityssotaa vapautussodaksi, erityisesti naisten vapautuksen erikoisoperaatioksi.
Mafiaperhe.
Mafiaperheen ihmissuhteet ovat rakastavia ja omistavan turvallisia. Naton johtajat, vanhemmat ja arvohenkilöt tietävät parhaiten, mitä perheenjäsenet tarvitsevat ja miten taataan perheen sisäinen rikkomaton uskollisuus, lojaliteetti. Perheenjäsenet eivät tiedä, miten maailman järjestäytynein ja voimakkain sotilassuku on valtansa saanut ja miten se ylivoimaansa käyttää ja laajentaa. Syvät, uskonnolliset, sivistykselliset ja rakkautta hehkuttavat perhearvot ovat tärkeitä Mafiaperheessä. Suuret ja näyttävät tunteet ovat Nato-mafiaa: Liikutumme saamistamme turvallisuustakuista. Nato ilmaisee uskollisuutensa perheellemme lähettämällä ydinkärjillä varustettuja hävittäjiä voimanäytöksiin itärajamme tuntumaan. Naton johtajat kertovat pommittajien lentävän ilmatilassamme ihailun ja kunnioituksen osoituksena Suomen perhejäsenyyttä kohtaan. Meidän asiamme saavat isien äänet värisemään. Päivänvalossa, Nato-perheen taikapiirissä, olemme turvassa, luottavaisia ja kunniallisia. Jaamme vahvemman oikeutta ja markkinoimme länsimaisia arvoja. Mutta yön pimeydessä, emme tiedä tai emme voi edes aavistaa, mitä tapahtuu myötämielisten hallitsijoiden käheä-äänisissä salaisissa neuvotteluissa. Tuskin tulemme tietämään, miten Nato jakaa maailman suojelupiireihin, turva- ja kontrollivyöhykkeisiin ja listaa meille myötämieliset ja vihamieliset kansat ja perheet. Luonnonrikkauksien ja uusien raaka-aineiden saatavuus on perheellemme kunnian ja koston kompassi.
Narsistinen perhe.
Narsistinen perhe kuluttaa paljon energiaa psyykkisten puolustusmekanismien, defenssien, hiontaan. Runsas defenssivalikoima on tarpeen uhkaavassa ja vihamielisessä naapuristossa. Toimivia mekanismeja ovat kieltäminen, lohkominen eli jyrkkä jako hyvään ja pahaan, mustavalkoisuus, torjunta, idealisointi ja projektio eli omien yllykkeiden heijastaminen toisiin. Vahvat psyykkiset puolustuskeinot ovat välttämättömiä sodan ja vaaran olosuhteissa, jossa perhe elää. Vieraat, erilaiset ja eriväriset ihmiset uhkaavat perhettä aina ja kaikkialla. Perheenjäsenet tuntevat vihdoin vapautuneensa orjuudesta, sillä Nato on antanut suomalaisille ihmisarvon. Perheenjäsenet käyttävät runsaasti ilmaisuja ”vihdoinkin”: ”yhdysvaltalainen pommikone pudotti kovia eli oikeita pommeja”; ”USA:n sotilaat harjoittelevat metsissämme”. ”250 modernia taisteluhävittäjää tekee Pohjolan ilma-aseesta yhden maailman vahvimmista” tai ”vasta Nato-Suomi uskaltaa olla avoin”. Vihapuheen sakeassa ilmastossa perheenjäsenet kohtaavat paradoksin, jonka kaikki ’oikeissa sodissa’ elävät ihmiset ovat jo kokeneet: Vihollisosapuolet alkava muistuttaa toisiaan kuten käy puolisoille onnettomassa avioliitossa. Narsistinen perhe valpastuu, sillä perheenjäseniä kiehtoo ajatus siitä, ”että kun meillä on nyt Euroopassa oikea sota”. Oikea sota, eikä vain videopelien arvattava maailma tai kolonialististen erityisoperaatioiden tympäännyttävä toiseus. Perhe oppii ymmärtämään, että vain vihanpito mahdollistaa rakkauden, vain sota luo turvallisuuden, ja vain sotilasliitto taistelee rauhan ja sivistyksen puolesta. Perheenjäsenet tahtovat todistaa voimallisesti vihaansa vihollisia kohtaan ja ihailuaan Natoa kohtaan, talouden, historian ja politiikan tutkijoina, kirjailijoina, muusikkoina, tanssitaiteilijoina, bussinkuljettajina ja vanhempina. Unissaankaan perhe ei epäile täydellisen hyvän ja täydellisen pahan oikeutettua taistelua.
Yhteen kietoutunut perhe.
Perheellemme on luonteenomaista läheisyys ja riippuvuus, huolehdimme tutuista ja tunnemme epäluuloa vieraita kohtaan. Perheenjäsenet kavahtavat eripuraa, ovat valppaita toistensa mielialoista ja tyyntyvät vasta kun on ilmiselvää, että Nato-perheessä ei ole yhtään toisinajattelijaa. Perheen tunnetilat tiivistyvät ja läikähtävät helposti, ja sekä riemu että tuska tarttuvat herkästi perheenjäsenestä toiseen. Yhteen kietoutuneen perheen turvallisuudentunne kaipaa jatkuvaa rakentamista ja vakuuttelua, minkä Nato hyvin ymmärtää. Yhteen kietoutunut perhe ei halua yllätyksiä, eikä janoa uusia kokemuksia. Perhettä rauhoittaa Naton todistelu, että perheemme on tärkeä vihollisen naapurina, arktisten alueiden valloitusreittinä ja pohjoisamerikkalaisten sotilaiden harjoituskenttänä ja asevarastona. Meille on tärkeää kuulua Naton ydinjoukkoon, sillä vain ydinaseet tuovat perheelle täydellisen turvan. Saamme kiitosta jalkamiinasopimuksen peruuttamisesta, terroristilakien uudistamisesta ja ydinasekieltosopimusten hylkäämisestä. Hyvinvoinnin ja yhtenäisyyden vuoksi harhautuneet rauhanliikkeeseen ja muihin pakkojärjestöihin kuuluneet perheenjäsenet suorittavat katumusharjoituksia. Mietimme tarkkaan mitkä säveltäjät, runoilijat, viulistit ja balettitanssijat ovat kosher eli nautintakelpoisia. Säännöt, roolit ja oikeahenkisen perhehistorian toistaminen luovat turvallisuutta ja perheen syvästi arvostamaa kansallista yhtenäisyyttä.
Seikkailunhaluinen perhe.
Seikkailunhaluinen perhe on nauttinut natoistumisen ja militarisoitumisen keväästä, sillä perheenjäsenet rakastavat uusia kokemuksia. Perheet saapuvat lastenvaunuineen ja taaperoineen tutustumaan Naton 120-metrisiin merijalkaväen hyökkäysaluksiin, joiden alustoilta maailmaa vartioidaan Lähi-idässä ja Aasiassa ja ehkä kohta myös Itämerellä. Tietoisuus pohjoisamerikkalaisten merijalkaväkisotilaiden sotaharjoituksista antaa perheenjäsenille voittajan tunteen ja tunteen alkukantaisesti ylivoimasta. He nauttivat hävittäjien, täsmäaseistettujen lennokkien ja tehokkaiden hyökkäysvainujen kauneudesta. Isä ja äiti kiihottuvat yliäänisten hävittäjäpommittajien nopeudesta. Perhe rakastaa uusia kumppaneita, elämyksiä ja omien taitojen haastamista. Perheenjäsenille on tärkeää mahdollisuuksien maksimointi. Suomen geopoliittinen sijainti mahdollistaa uskomattomat seikkailut Natossa. Haluamme olla ensimmäiset, kun valloitamme digikulttuurillemme välttämättömät arktisten alueiden luonnonvarat, raaka-aineet ja arvometallit, kun viholliset nitistetään ja kun avaruuden herruudesta taistellaan. Seikkailunhaluisen perheen identiteetille on tärkeää kuulua maailmanvalloittajien, siirtomaaherrojen ja ristiretkeläisten suurenmoiseen sukuun. Natoistuminen merkitsee perheenjäsenille rohkeita seikkailuja, teknistieteellistä ylivoimaa ja arvaamattomia rikkauksia. Perhehistoria, sotasankaruus ja sotamyytit kuuluvat iltasatuihin, joiden mukaan Nato-perheemme on aina sotinut sillä haavaa vahvimpien rinnalla.
Näkymätön perhe.
Näkymättömästä perheestä emme tiedä paljon. Epäillään, että perheenjäsenet eivät ole myötämielisiä Natolle ja siten loukkaavat suomalaisen suoraryhtisen ja taistelevan kansan tahtoa. Puhutaan, että perheenjäsenet kauhistelivat diktaattori Erdoganin kanssa solmittua Natojäsenyyden vaatimaa ’yhteisymmärryssopimusta’. Sen mukaan myös näkymätön perhe on vaarassa saada terroristinimityksen tai kuka tahansa toisinajattelija, toisenuskoinen tai toisenvärinen. Vaaditaan, että perheenjäsenet saatetaan oikeudelliseen vastuuseen vehkeilystään naapureiden kanssa ja kansainvälisiin liikkeisiin kuulumisesta. Turvallisuusriskin vuoksi Natolle on tärkeää, että oletetun perheen jäsenet katuvat ja häpeävät. Näkymättömän perheen jäsenet ovat kummajaisia, sillä heille ei tapahtunut maailmankuvan, ideologian, moraalin, ihmiskäsityksen ja naapurisuhteiden Nato-päivitystä 24.2. 2022 Venäjän hyökkäyssodan alkuyönä. Näkymätön perhe on arvoitus maassa, jossa kaikki muut heräsivät ja tajusivat aina halunneensa Natoon.
Perhe politiikan perusteluna.
Systeemisen perheterapeuttisen näkemyksen mukaan perheen rakenne, hierarkiat ja emotionaalinen työnjako palvelevat selviytymistä ulkomaailman haasteista (Bowen & Kerr, 2009; Minuchin, 1974). Perheenjäsenten dynaamiset vastaustavat ovat aina mielekkäitä tasapainon, identiteetin ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Vaarana on kuitenkin se, että sotaisessa ilmapiirissä perheenjäsenten roolit ’sementoituvat’ tai ’jäävät päälle’, mikä estää diversiteetin ja kaventaa perheenjäsenten kehitysmahdollisuuksia.
Lähteet
Bowen, M., & Kerr, M. E. (2009). Family evaluation. WW Norton & Company.
Crittenden, P. M., & Dallos, R. (2009). All in the family: Integrating attachment and family systems theories. Clinical Child Psychology and Psychiatry, 14(3), 389-409.
Goff, B. S. N., Ruhlmann, L. M., Dekel, R., & Huxman, S. A. (2020). Trauma, posttraumatic stress, and family systems. Teoksessa M. Rastogi & R. Singh (Toim), The Handbook of Systemic Family Therapy (vol 4), pp. 267–296.
Fosco, G. M., & Grych, J. H. (2013). Capturing the family context of emotion regulation: A family systems model comparison approach. Journal of Family Issues, 34(4), 557-578.
Ford, J. D., & Saltzman, W. (2009). Family systems therapy. Teoksessa C. A., Courtois, C. A., & J. D. Ford, J. D. Treating complex traumatic stress disorders: An evidence-based guide (pp. 391-414.). New York: Guilford Press.
Lindblom, J., Flykt, M., Tolvanen, A., Vänskä, M., Tiitinen, A., Tulppala, M., & Punamäki, R. L. (2014). Dynamic family system trajectories from pregnancy to child’s first year. Journal of Marriage and Family, 76(4), 796-807.
Minuchin, S. (1974). Families and family therapy. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Montgomery, E. (2004). Tortured families: A coordinated management of meaning analysis. Fam Process, 43(3), 349-371.
Punamäki, R.L., Qouta, S., & Peltonen, K. (2018). Family systems approach to attachment relations, war trauma and mental health among Palestinian children and parents. European Journal of Psychotraumatology, 8, 1439649