TAJU-hankkeen merkitys havainnollistuu korkeakouluissa jo nyt

Kuva: Jonne Renvall/ Tampereen yliopisto

Viime vuonna alkaneen TAJU-tutkimushankkeen merkitys heijastuu jo nyt viestintätieteiden opetussuunnitelmakeskusteluihin Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa, kirjoittaa hankkeen tutkija Leena Ripatti-Torniainen.

TAJU-tutkimushanke osallistui omalla työryhmällä Median ja viestinnän tutkimuksen päiville (MEVI) Turussa 22.–23. huhtikuuta 2022. Meille hankkeen tutkijoille oli suuri ilo saada keskustelukumppaneiksi media- ja viestintäalan koulutuksen johtajia useista korkeakouluista, esimerkiksi journalistiikan ja journalismin lukumääräisesti suurimmat tutkintokouluttajat Suomessa. Tietokäsitysten, tieteellisen ajattelun, koulutuksen rakenteiden ja yliopistopedagogiikan teema veti paikalle yleisöä myös MEVI-päivien muista työryhmistä, mukaan lukien journalistiikan nykyisiä tutkinto-opiskelijoita.

Journalistin työ, sen opiskelu ja journalistiksi kouluttaminen on ollut aiempina vuosikymmeninä niin valovoimaisena näyttäytynyt teema, että koulutuksen tieteellinen ulottuvuus ei ole yltänyt vastaavan tutkimushuomion ja keskustelun kohteeksi. TAJU-tutkimushankkeen iso merkitys onkin, että hankkeen tutkimukset jäsentävät ja käsitteellistävät journalistiikan ja viestinnän koulutusta tieteellisenä koulutuksena ja tuottavat siitä empiirisiä tuloksia. Tieteellisen koulutuksen kehittäminen ankkuroituu silloin laajempaan yliopistokoulutusta, opetusta, oppimista ja sivistystä koskevaan tutkimukseen. Koulutuksen kehittäminen tieteellisenä koulutuksena muuttuu samalla aiempaa konkreettisemmaksi asiaksi.

Teema sai aikaan säkenöintiä. Vain harvoin olen nähnyt yleisön syttyvän keskusteluun tavalla, jolla meidän ryhmämme yleisö syttyi Turussa. Tutkimusesitelmien yhteydessä keskustelimme valmistuneista ja tekeillä olevista TAJU-analyyseistä kahdessa paneelissa. Ensimmäinen paneeli eritteli niitä lähtökohtia, joiden jännitekentässä journalistiikan ja viestinnän koulutusta yliopistoissa järjestetään. Keskustelemassa olivat Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun journalismin koulutusohjelman tutkintojohtaja Anne Leppäjärvi, journalistiikan apulaisprofessori Heikki Heikkilä Tampereen yliopistosta ja Media- ja viestintätutkimuksen ja esittävien taiteiden tohtoriohjelman johtaja Sanna Kivimäki Tampereen yliopistosta. Paneeli kysyi, kenelle journalismin ja viestinnän alan tutkintokouluttaja on vastuussa.

Journalismin yleisöille
Anne Leppäjärvi

Tiedeyhteisölle
Heikki Heikkilä

Tutkimusalojen tasapuoliselle jatkuvuudelle
Sanna Kivimäki

Toinen paneeli pohti journalistiikan ja viestinnän koulutuksen tieteellisen luonteen erityispiirteitä konkreettisesti, tutkintojen rakenteiden ja opetuksen ja oppimisen sisältöjen näkökulmista. Keskustelemassa olivat Jyväskylän yliopiston journalistiikan professori Mikko Villi, Turun ammattikorkeakoulun media-alan koulutus- ja tutkimuspäällikkö Samuel Raunio ja Tampereen yliopiston viestinnän apulaisprofessori, TAJU-hankkeen johtaja Leena Mikkola.

Samuel Raunio, joka on työskennellyt aiemmin myös journalistiikan yliopistokouluttajana, huomautti tieteenalaa koskevien käsitysten ja opetuksen sisältöjen liikkuvan paikasta toiseen ihmisten mukana. Opettajien henkilökohtaiset urapolut korkeakoulujen ja työnantajien välillä vaikuttavat siihen, millaisia korostuksia ammattikorkeakoulun ja yliopiston opetuksessa on.

Mikko Villi arvioi, että journalistikoulutuksessa on itsestäänselvyyksinä pidettyjä rakenteita, joiden havaitseminen ja arviointi on helpompaa TAJU-hankkeen tutkimustulosten valossa. Leena Mikkola korosti, että yliopistossa on tärkeää havainnollistaa opiskelijoille tieteen ja teoreettisen ajattelun merkitystä, vaikka opiskelijalla jo olisi selkeä ajatus tulevasta työelämästään. Hän viittasi TAJU-hankkeen haastatteluaineistoon, jossa opiskelija kertoi alkaneensa ajatella tieteestä uusin tavoin, kun opettaja oli puhunut aiheesta täydestä sydämestään. ”Kunpa se opettaja olisin ollut minä”, Leena Mikkola toivoi.

Turun-tapaaminen osoitti, että viime vuonna alkaneen TAJU-tutkimushankkeen merkitys heijastuu jo nyt viestintätieteiden opetussuunnitelmakeskusteluihin. Kiitos teille, vieraaksemme saapuneet tutkintokouluttajat ja yleisö! Dynaaminen vuorovaikutus kanssanne tulee varmasti näkymään TAJU-tutkimusotteiden painopisteissä. Työryhmässä pidettyjen tutkimusesitelmien abstraktit voi yhä lukea päivien verkkosivuilta.

Koronapandemian vuoksi etätyötä tehnyt TAJU-tutkimusryhmä oli kasvokkain koolla ensimmäisen kerran vasta nyt. Ensi kertaa näkemisen ja jälleennäkemisen ilo loimusi viileässä Aurajokilaaksossa.

Leena Ripatti-Torniainen

Leena Ripatti-Torniainen

FT Leena Ripatti-Torniainen on TAJU-hankkeen tutkijatohtori Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt aiemmin useita vuosia sekä journalistiikan ja viestinnän että yliopistopedagogiikan opetus- ja tutkimustehtävissä erityisesti Helsingin yliopistossa.

Twitter: @LeenaRipatti

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *