Viestintäkonsultit, nuo mystiset verhojen takana vaikuttajat tai itseoppineet pöhisijät. Poliitikkojen kohuja analysoivissa pääkirjoituksissa ja twitterin keskusteluketjuissa tarkastellaan silloin tällöin viestintätoimistojen tarpeellisuutta, moraalia tai vaikutusvaltaa. Harva keskustelija pysähtyy pohtimaan, millaiselle ajattelulle ja tietokäsitykselle viestintätoimistotyö pohjautuu.
No, minä olen viestintäkonsultti. Tässä kirjoituksessa pohdin oman työni kautta sitä, millaisen pohjan tutkittu tieto ja tieteellinen ajattelu voi muodostaa viestintätoimistojen arkiselle aherrukselle.
Viestintätoimistot vaikuttavat – mutta millaiseen tietoon vaikuttamistyö perustuu?
Viestintätoimistot ovat tarpeellinen käsipari organisaatioiden usein rajallisten viestintäresurssien avuksi. Viestintäkonsultti ajattelee asioita asiakkaan kanssa tai puolesta ja miettii, miten niistä voisi kertoa. Työskentelemme monimutkaisen tieteellisen tiedon ja asiantuntijatiedon parissa. Yritämme tehdä vaikeista asioista selkoa ensin itsellemme. Sitten yritämme muotoilla ne sellaiseen muotoon, että muillakin on mahdollisuus ymmärtää, mistä puhutaan.
Oma työpaikkani ei ole edunvalvontaan erikoistunut toimisto. Teemme kuitenkin projekteja ministeriöille, virastoille ja muille yhteiskunnallisen kehittämisen ja lainsäädännön parissa työskenteleville organisaatioille. Koska tuotamme tietoa ja materiaalia päätöksenteon tueksi, on erittäin aiheellista kysyä, millaiselle ajattelulle tämä työ perustuu. Meidän toimistojen väen kannattaisi herätellä tätä keskustelua nykyistä aktiivisemmin. Muuten se käydään ilman meitä.
Tutkimuseettinen pohdinta soveltuu myös viestintätoimiston työhön
Hyvän tieteellisen käytännön lähtökohdiksi luetellaan rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä ja tulosten esittämisessä, sekä kriittistä tarkastelua kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät. Nämä kaikki ovat tärkeitä periaatteita myös viestintätoimistotyössä. Vaikka viestintätoimistotyö ei ole tutkimusta, on research integrity hieman sovellettuna käypä käsite myös viestintäkonsulteille.
Työhön kuuluu laaja-alainen tiedonhaku sekä asioiden verkottuneisuuden hahmottaminen. Aineiston analysoinnissa ja haastatteluja tehdessä ovat monet tutkimusmaailmastakin tutut menetelmät käytössä. Ideoimme ja kehitämme jatkuvasti erilaisia uusia menetelmiä ja työkaluja, joiden avulla voisimme entistä paremmin pureutua erilaisiin ilmiöihin. Työpajoissa, asiantuntijaraadeissa ja dialogeissa pyrimme erilaisten osallistumisen keinoin varmistamaan, että mahdollisimman monen ääni pääsisi kuuluviin.
Kriittisyys ja oman toiminnan kyseenalaistaminen on olennainen osa projekteja. Hyvää työtä syntyy silloin, kun ottaa askeleen taaksepäin ja pysähtyy miettimään, mitä voi sanoa tai väittää, ja miltä pohjalta. Lähdekriittisyyden lisäksi pyrin jatkuvasti reflektoimaan, kuinka uskottava lähde itse olen tiedolle. Oman mutun, oletuksen tai kokemuksen sijasta taustalla täytyy olla jokin laajempi kehys, jolla tekemisen voi uskottavasti perustella.
Arjessa tarpeeksi hyvä ymmärrys usein riittää
Arki ei aina vastaa ideaalia. Opinnoissa ja edellisessä viestinnän työpaikassani ministeriössä pystyin sukeltamaan substanssiin ja käyttämään aikaa sen syvälliseen ymmärtämiseen. Työ viestintätoimistossa on projektiluontoista, kiireistä ja säpäleistä. Tämä johtuu työn luonteesta: viestintätoimistolla on asiantuntemuksen ja verkostojen lisäksi kaupan vain aikaa, eli työtunteja. Tunteja on jokaiseen projektiin käytettävissä täsmälleen niin paljon, kuin asiakas niitä ostaa.
Asioihin perehtymiselle ei jää niin paljon aikaa ja aivoenergiaa kuin haluaisin. Minun onkin täytynyt oppia tunnistamaan ja hyväksymään se tarpeeksi hyvä ymmärryksen taso. Ja kuten kaikki viestinnän ammattilaiset varmasti tietävät, usein asioiden lähestyminen ulkopuolisen silmin on todella arvokasta.
Valmistuin Jyväskylän yliopiston viestinnän oppiaineesta. Vuorovaikutuslähtöinen näkökulma on ollut hyvä pohja viestintätoimistotyölle. Opinnoissa päähän iskostui käsitys siitä, että tiedot, ilmiöt ja verkostot rakentuvat kaikki vuorovaikutuksessa. Yhteisten merkitysten etsiminen ja luominen tärkeää ihan jokaisessa projektissa. Ongelmia ratkottaessa on maltettava kuunnella sidosryhmiä, asiakkaita ja työkavereita ennen omaa toimintaa.
Työssäni myös koulutan organisaatioiden ja tutkimusmaailman asiantuntijoita kertomaan omasta työstään ja tutkimuksestaan ulkopuolisille. Viestintätoimistojen tarjonnassa esiintymiskoulutuksia tarjotaan paljon kokemusasiantuntijuuden pohjalta. Kokenut juontaja tai ammattipuhuja osaa varmasti pitää hyvän ja erilaisen koulutuksen. Minulle kuitenkin vuorovaikutusosaamiseen liittyvä käsitteistö ja teoriatausta on ollut tärkeä tuki kouluttamisessa.
Tärkein yliopisto-opinnoista saatu anti on nöyryys oman tiedon ja ymmärryksen edessä. Käsitys siitä, että tieto on luonteeltaan alati kehittyvää, entisen päälle rakentuvaa ja muovautuvaa. Uskallan väittää, että tieteelliselle ajattelulle on tilaa viestintätoimistotyössä. Sitä täytyy vain arvostaa ja ruokkia.
Sonja Kärkkäinen työskentelee viestinnän asiantuntijana Kaskas Mediassa, joka on tutkimukseen, osallisuuteen ja vastuullisuuteen erikoistunut viestintätoimisto.
Kommentit