ChatGPT ja mitä näitä nyt on

Marraskuussa 2022 se lanseerattiin. Tammikuussa 2023 oli käyttäjiä yli 100 miljoonaa ja meistä tamkilaisistakin moni on käynyt kokeilemassa tätä chattailevaa tekoälyä. Jotkut käyttävät termiä tukiäly. Kyseessä on tietenkin ChatGPT, joka pakottaa meidät ottamaan juuri nyt kantaa siihen, mitä ajattelemme tekoälyn käytöstä osana korkeakoulutusta.  

Olemme käyttäneet erilaisia tekstin tuottamista helpottavia teknologioita jo pitkään: Outlook ehdottaa sopivia vastauksia sähköposteihin, puhelimissa käytämme ennakoivaa tekstinsyöttöä, TextDive luokittelee tietoa, DeepL kääntää tekstejä ja Quillbot kirjoittaa kappaleet uudelleen. Ja monia monia muita. Aiemmista teknologioista ChatGPT eroaa vuorovaikutuksellisuudellaan ja se lienee tekijä, joka on saanut miljoonat ihmiset sitä kokeilemaan, minutkin! Ja tulee se kuulemma osaksi Teamsiakin, joka on jo parin viime vuoden aikana opettanut meitä virtuaaliseen vuorovaikutukseen. OpenAI, yritys ChatGPT:n takana, on ilmaissut missiokseen luoda sellaisen tekoälyn, joka hyödyttää koko ihmiskuntaa ja varmistaa, että kaikki voivat käyttää tekoälyä pyrkimyksissä kohti parempaa yhteiskuntaa. Kyllähän tällaiseen kannattaa tarttua, vai mitä?

Mitä kokeiluvaiheen jälkeen? Joku on sanonut tätä kohkausvaiheeksikin. Ainakin ChatGPT muuttuu joltain osin maksulliseksi – se on helppo ennakoida. Tekijänoikeusasiat on myös ratkaistava globaalisti. Korkeakoulumaailmassa arkisempia kysymyksiä nousee mieleeni nopeasti paljon: Mihin voisin tätä käyttää? Mihin tätä ei ainakaan pitäisi käyttää? Mihin opiskelijat jo tätä käyttävät? Voisiko tämä olla apuna oppimistilanteissa ja niiden suunnittelussa? Miten tämä vaikuttaa oppimisen ja osaamisen arviointiin? Jos teksti tuotetaan ChatGPT:llä, onko kyseessä plagiointi? Kaikki nämä kysymykset ovat olleet esillä viime viikkojen keskusteluissamme lounaspöydässä ja missä kohtaammekin. Yleisin käsitys on se, että käyttämisen rajoittaminen ei kannata, vaan on pyrittävä löytämään hyödylliset, eettiset ja yhteisesti sovitut tavat ottaa ChatGPT ja kohta sen rinnalle tulevat muut vastaavat teknologiat osaksi korkeakoulun arkea. Rajoittamista ovat pohtineet muutamat korkeakoulut. Ainakin Ranskassa perusteena on se, että käyttö voi vaikuttaa tutkintojen laatuun.

Sen lisäksi, että ChatGPT vaikuttaa korkeakoulun henkilöstön työhön ja opiskelijoiden oppimisen ja opiskelun prosesseihin, näkisin, että se vaikuttaa kaikkiin niihin aloihin, joilla tehdään asiantuntijatyötä. Asiantuntijan työhön olennaisesti kuuluva tietojen kokoaminen ja liittäminen toisiinsa muuttuu, mutta soveltaminen ja analyysi onkin jo toinen juttu. Ja osaamisen kehittymisessä tieto ja tietäminen on vain yksi tulokulma, kaksi muuta TAMKin opetussuunnitelmatyön kulmakiveä ovat taitaminen ja asiantuntijaksi kehittyminen. Niissä ChatGPT ei ole parhaimmillaan.

Tämän tekstin tuottamisessa ei ole käytetty ChatGPTtä.

 

Kirjoittaja: Hanna Ilola, Pedagogiset ratkaisut ja kulttuuri -yksikön johtaja

Kommentit

Tärkeä teema nostettu esille! Keskustelua voidaan jatkaa mm. Tekoäly oppimisen tukena -ryhmässä: https://www.facebook.com/groups/tekoalyoppimisentukena
Hauska idea kirjoittaa loppuun, että kirjoittamisen apuna ei ole käytetty tekoälyä. Tässä päinvastainen esimerkki. Viimeisessä kappaleessa kerroin, miten käytin tekoälyä blogitekstin kirjoittamisen apuna: https://www.matleenalaakso.fi/2023/02/jako-pienryhmiin.html

Matleena Laakso

22.2.2023 09:26

Vastaa käyttäjälle Matleena Laakso Peruuta vastaus

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *