Pöpö nakertaa päivätoteutusta 

Pieni virus muutti käsityksemme oppimisesta ja opettamisesta. Scifikirjailijat eivät olisi tällaista draamaa osanneet kirjoittaa. Onko lähiopetus ja perinteinen päiväopiskelu nyt vaarassa? Onko yllättävä muutos uhka vai mahdollisuus?

Ammattikorkeakouluissa on kymmeniä tutkinto-ohjelmia. Sitäkin enemmän löytyy hakukohteita ja -jonoja, joita kukaan ei pysty lonkalta luettelemaan. Sekamelska on sekä hakijalle että koulutuksen järjestäjälle melkoinen. Tutuin tapa opiskella on päivätoteutus, joka useimmiten toteutetaan sananmukaisesti päivisin ja kampuksella. Se on eräänlaista opiskelun ”yksimuotoa”. Tarjolla on myös monimuoto-opiskelua, joka nykyisellään on räätälöity lähinnä työssäkäyville ja opiskelu tapahtuu pääasiassa iltaisin ja etänä.

Kriisin keskellä, ja varmasti myös sen jälkeen, tämä yksimuotoinen päivätoteutus alkaa kalskahtaa jotenkin vanhanaikaiselta. Liikkeellä on onneksi mainioita hybridinpoikasia, jotka ovat etäopiskelun ja lähiopetuksen yhdistelmä. Yhteisenä tavoitteena on varmistaa sekä osaamisen kehittyminen että yhteisöllisyys uudella tavalla. Kun pandemiasta pian selvitään, kampuksilla on taas vilinää, mutta paluuta vanhaan ei ole.

Mitäpä jos alkaisimme kehittää ja tarjota pelkästään monimuotoa, koska muuta ei kohta käytännössä ole olemassa? Voimmeko alkaa valmistautua yksimuodon hautajaisiin?

Muutos edellyttää ketteryyttä, luovia ratkaisuja, sitkeyttä ja halua muuttua. Joskus apuna tarvitaan myös ripaus pakkoa. Korkeakoulun kannalta on välttämätöntä, että kaikenlaiselle mahdottomalle annetaan rohkeasti tilaa. Pitäisikö tätäkin uudistusta villisti testata jollain aikajänteellä?

Yritämmekö liikaa kontrolloida, mallintaa ja varmistella asioita? On meistä itsestämme kiinni, kuinka sujahdamme uuteen. Nakertaminen saattaa sittenkin olla mahdollisuus, kun hivuttaudumme kohti monimuotoisempaa tulevaisuutta.

 

Teksti: Kai Salonen, johtaja

Media, musiikki ja taide -osaamisyksikkö

Kommentit

Myös perheellisille opiskelijoille ns. normaaliin toimistoaikaan tapahtuva etäopiskelu tuo helpotusta arkeen, jossa ainakin oman kokemukseni perusteella aika on aina kortilla. Pelkästään matka-ajassa voi säästää tunnin tai enemmänkin päivittäin ja tuntien välisen ajan pystyy hyödyntämään tehokkaammin niin opintoihin, kotitöihin kuin muiden pakollisten asioiden hoitamiseen kuin lähiopetuspäivinä koululla.

Kaisa Immonen

3.6.2021 09:29

Hyvässä työllisyystilanteessa puolet AMK-opiskelijoistakin käy opiskelun ohessa töissä, ja osuus on viime vuosikymmeninä pikku hiljaa kasvanut. Fyysiselle läsnäololle vaihtoehtoja tarjoava monimuoto-opiskelu olisi hyvä lähtökohta ratkoa työn ja opiskelun ajoituskonflikteja, joissa opiskelu taitaa useimmiten joustaa, ja johtaa opiskeluaikojen pitkittymiseen.

Mikko Naukkarinen

12.4.2021 10:24

Vastaa käyttäjälle Kaisa Immonen Peruuta vastaus

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *