Sopiva osaaminen löytyy yhdessä tekemällä

Ammattikorkeakoulussa katsomme työelämään päin ja kyselemme, minkälaisella osaamisella on kysyntää. Työelämässä tähystellään korkeakouluun päin ja odotetaan tuoreita osaajia tulevaisuustalkoisiin. Syntyy mielenkiintoinen tilanne, kun sopivaa osaamista etsitään molemmista suunnista. Miten tähän haasteeseen pitäisi vastata? Mistä sopiva osaaminen löytyy? Miten se tuotetaan?

Iso kysymys on, voidaanko asioita tehdä ammattimaisesti ennen kuin ne osataan – useimmiten voi ja kannattaakin. Monilla uusilla opiskelijoilla on jo tullessaan paljon osaamista, jonka luovalla yhdistelyllä yhdessä korkeakoulun ja työelämän henkilöstön kanssa syntyy ihmeitä. Kokemukseni mukaan, parhaissa onnistumisissa on ollut mukana aina kaksi elementtiä: tiivis yhteistyö yritysten kanssa tuotannon kaikissa vaiheissa ja ennakkoluuloton sekä peloton asennoituminen uuden edessä. Yhteistyöprojektien syntyminen ei olisi koskaan ollut mahdollista, jos ne olisi toteutettu pilkuntarkalla ennakkosuunnittelulla. Olisimme ennakolta löytäneet niin monta toiminnallista estettä, että asia olisi jäänyt varmasti pöydälle. Pitää uskaltaa elää ja toimia mahdottoman äärellä. Siinä kysytään epävarmuuden sietoa.

Yhteistyön toteutumisen edellytys on korkeakoulun ja työelämän välinen luottamus ja yhteinen päämäärä, joka hyödyttää molempia. AMKin opiskelijat kasvavat projekteissa ammattilaisiksi ja yrityksissä opitaan näkemään työ uudesta näkökulmasta, mikä parhaimmillaan johtaa uudistuvaan toimintatapaan ja innovaatioihin.

TAMKissa on erinomaisia ammatillisia neuvottelukuntia, joissa käydään jatkuvaa dialogia olevista ja tulevista osaamistarpeista yhdessä työelämän edustajien kanssa. Projektit ja kehittämishankkeet on monissa tutkinto-ohjelmissa integroitu opintojaksoihin, mutta vielä on paljon tehtävää. Hanke tai projekti ei saa olla lisäpalikka tai häiriö opetussuunnitelman päällä, vaan osa opintojakson toteutusta. Tämä edellyttää sitä, että opetussuunnitelman pitää olla joustava ja mahdollistaa nopeat lähdöt muuntuvassa hanke- ja projektimaailmassa. Myös jatkuvan oppimisen kannalta napakat kehittämisen ratkaisut ovat välttämättömiä.

Yhteistyö yritysten kanssa on aluksi luottamuksen rakentamista ja myyntityötä. Luottamus syntyy yhteisten onnistumisten kautta. Jotta yhteistyö on oikeasti vaikuttavaa, pitäisi tekemisen mittasuhteet olla riittävän suuret. Muutaman opintopisteen laajuinen yhteinen projektipuuhastelu on harvoin kovin merkityksellistä kummankaan kannalta.

Lähdetäänkö porukalla rakentamaan kokonaan projektipohjaisia opetussuunnitelmia, jotka ennakkoluulottomasti perustuvat kokeilemiseen yhdessä yritysten kanssa? Ei mietitä aluksi, kuka opettaa, mitä, missä ja miten, vaan lähdetään tavoitetilasta liikkeelle ja toteutetaan unelmat. Ihminen ratkaisee tämänkin.

Kirjoittaja: Johtaja Kai Salonen, Media, musiikki ja taide -osaamisyksikkö

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *