Usein riittää, että tulee ymmärretyksi

Onko se kansainvälisyys niin juhlavaa tai kaukaista, jona moni sitä pitää? Kun noita sanoja maistelee, niin kyllähän niissä kaikuu virallisuus ja iso mittakaava.

Kun katselemme ympärillemme, kansainvälisyys näkyy kaikkien meidän arjessa. Meillä Suomessa ei varmaan montaa kolkkaa ole, jossa ei kuulisi muuta kuin suomen kieltä erilaisilla murteilla maustettuna. Ja oma kielemmekin sisältää nykyään kosolti vierasperäistä sanoitusta ja termejä.

Maailman puhutuin kieli lienee ”broken English”, jota me kukin omalla tyylillämme käytämme niin työssä kuin vapaa-ajalla. Kielitaito on kommunikoinnin yksi edellytys, mutta vielä tänäkin päivänä monet suomalaiset pohtivat liikaa kieliopin oikeellisuutta ennen kuin avaavat suunsa. Samaan aikaan me arvostamme ja ymmärrämme sujuvasti niitä ei-suomenkielisiä, jotka sinnikkäästi opettelevat suomea sana kerrallaan. Ehkä meidän kannattaisi muistaa, että tavanomaisessa keskustelussa riittää, että tulee ymmärretyksi. Ja että isotkin yritykset ovat joskus erehtyneet sanavalinnoissaan, kuten Electrolux, joka taannoin imurimainonnassaan kertoi, että ”Nothing sucks like an Electrolux”. Ja myynti jatkui kampanjan jälkeenkin.

Tekemällä ja kokeilemalla löytyy osaaminen

Kansainvälisyys on läsnä meillä TAMKissa monin tavoin.  Kampusten arki vilisee kansainvälisiä tutkinto- ja vaihto-opiskelijoita, ja myös henkilökunnassa on useita eri kansallisuuksia. Yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa tapahtuu niin liikkuvuuksien kuin yhteisten koulutus- sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta. Viimeisin hieno esimerkki on Hanze University of Applied Sciences:n kanssa toteutetusta vaikuttavuuden kehittämiseen liittyvästä benchlearning-toiminnasta. Siinä toteutui toisiltaan oppiminen ja toistemme prosesseihin tutustuminen, mikä konkretisoi kumppanuutta aidosti.

Koulutusviennissä TAMK kasvaa suomalaisten korkeakoulujen kärkijoukossa. Tutkintojen ja tutkintojen osien sekä moduloitujen koulutusten markkinat tarjoavat kysyntää ja kulttuurisia vivahteita, yllättävistä tilanteista puhumattakaan. Viime vuonna Tampereen syntyvyyskin kasvoi koulutusviennin ansiosta yhdellä, kun erään kansainvälisen koulutusasiakkaan matkassa tullut puoliso synnytti lapsen TAYSissa. Näin myös suomalaisen terveydenhoidon korkea taso tuli todistettua.

Kansainvälisyys näkyy myös TAMKin uudessa 2020-2030 strategiassa vahvasti. Sen tueksi on laadittu kehittämisohjelma, jossa niin henkilöstön osaamisen kehittämiseen, kansainvälisyyden näkymiseen kampuksilla kuin myös kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden integroitumiseen on mietitty toimenpiteitä. Yhteistyö Tampere Talent Boost -ohjelman kanssa osaamisperäisen maahanmuuton teemassa on myös tärkeässä roolissa. Kirjasta tai purkista ei ratkaisuja ja osaamisia löydy, vain tekemällä ja kokeilemalla löydetään keinoja sitouttaa ulkomaiset kyvyt osaksi pirkanmaalaista työelämää ja yhteiskuntaa. Ja samalla se vahvistaa meitä suomalaisia olemaan rohkeampia toimimaan kansainvälisesti. And to be brave to communicate.

 

Kirjoittaja: Vararehtori Kirsi Viskari

Kommentit

Kiitos tästä lämminhenkisestä ja ihmisläheisestä blogikirjoituksesta. Kielitaito ja kulttuurien tuntemus ovat taitoja, jotka kasvavat niitä ahkerasti käyttämällä kuten tekstistä ilmeni.

Riitta Raimovaara

04.03.2020 09:54

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *