Halusin testata Exam-tenttiakvaarion kirjallisessa kokeessa kolmen lyhyen kirjoitustehtävän sijaan yhtä aukkotäydennystehtävää kahden kirjallisen tehtävän rinnalla. Ruotsinopettajakollegoitteni kanssa olimme jo aiemmin pohtineet, että voisimme ottaa käyttöön yhden automaattisesti tarkistetun tehtävän, joka olisi kaikille koulutusohjelmille sama. Esimerkiksi opiskelu ammattikorkeakoulussa -teema on kaikille aloille yhteinen aihepiiri.
Lupasin testata koetehtävän laatimista Digilust-hankkeessa. Toiveena on, että automatisoitu tehtävä säästäisi opettajan aikaa tenttien arvioinnissa. Opettaja pystyisi myös tässä tehtävätyypissä helpommin määrittelemään, mitkä keskeiset sanat opiskelijoiden pitäisi hallita. Oletus oli, että opiskelijan näkökulmasta aukkotäydennystehtävä olisi mieluisampi, koska samanlaisia tehtäviä tehdään paljon kieliopintojen aikana. Toisaalta, toisin kuin kirjoitustehtävissä, aukkotehtävässä opiskelija ei pystyisi yhtä hyvin soveltamaan ja käyttämään vain niitä sanoja, joita muistaa.
Koska tämänhetkinen ruotsin kurssini on vasta alussa, testasin uutta tehtävätyyppiä opiskelijoilla, joilta oli jostain syystä jäänyt ruotsi suorittamatta tai suorittavat ruotsin näytöllä. Tentin suoritti määräaikaan mennessä neljä opiskelijaa. Pyysin palautetta Microsoft Forms -kyselyllä, johon vastasi kolme opiskelijaa.
Aukkotehtävän laatiminen Examiin oli helppoa. Testattavan sanan kohdalla, klikkaamalla valikosta abc-ruutua (ks. kuva 1), saa näkyviin uuden näkymän, johon kirjataan oikea vastaus. Vaihtoehtoiset vastaukset erotetaan | -viivalla. Itse lisäsin vaihtoehtoja, joissa oli pieniä, yleisiä kirjoitusvirheitä, joilla ei mielestäni ole merkitystä viestin perillemenon kannalta. Asetuksissa voi myös määrittää, onko isoilla ja pienillä kirjaimilla väliä. Vastaustarkkuudenkin voi määrittää, mutta koska en ollut täysin varma, miten hyvin se toimii, lisäsin itse muutamaan kohtaan vaihtoehtoisia vastauksia.
Tentti toimi moitteettomasti. Tarkistin vielä varmuuden vuoksi kaikki aukkotehtävän vastaukset manuaalisesti ja hyväksyin osan vääriksi arvoiduista, joissa oli vain pieniä virheitä. Tämä oli nopeasti tehty ja mielestäni täydennystehtävä oli kokonaisuutena nopeampi arvioida kuin kirjoitustehtävät. Täydennystehtävän tulos korreloi kirjoitustehtävien tuloksen kanssa.
Palautteessa kysyin opiskelijoilta, kumpi tehtävätyyppi oli heidän mielestään helpompi. Kaikki pitivät aukkotäydennystä helpompana. Kysymykseen kumpi tehtävätyyppi mittaa paremmin opiskelijan kielitaitoa, kaikki olivat taas samaa mieltä, että kirjoitustehtävä on tässä suhteessa parempi. Kysyin myös opiskelijoiden mielipidettä siitä, mitä aukkotäydennys ja kirjoitustehtävä testaavat (kuva 4). Opiskelijatkin kyllä ymmärtävät, että kirjoitustehtävä testaa kielitaitoa monipuolisemmin kuin aukkotehtävä. Kaikki vastanneet opiskelijoista tekisivät kuitenkin mieluiten tentin, joka olisi yhdistelmä aukkotehtävästä ja kirjoitustehtävistä.
Kokeiluni perusteella koe, joka on yhdistelmä yhdestä aukkotehtävästä ja kahdesta kirjoitustehtävästä, on opiskelijalle hieman helpompi tehdä ja opettajalle nopeampi arvioida, mutta antaa kuitenkin kokonaisuutena todenmukaisen kuvan opiskelijan kielitaidosta. Totesin, että on vaikea luoda koetehtävää, joka sopisi kaikille koulutusohjelmille. Uskon tästä kokeilusta kuitenkin olevan apua kollegoilleni, jotka voivat tekemäni kokeen pohjalta laatia omille ryhmilleen sopivan tehtävän.
Tuija Jurvanen
Hienoa työtä Tuija! Itse tulen askelen jäljessä eli otin haltuun yksinkertaisemmat Exam-tenttiakvaarion tehtävätyypit, juurikin samasta syystä, että siirryimme suurelta osin etäopetukseen. Tuo kuvaamasi monivalintatehtävän laatiminen näyttää helpolta, joten taidanpa itsekin seuraavaan versioon sellaisen laatia. Tehtävä muistuttaa paljon Moodlen H5P-aukkotäydennystä, jossa tosiaan opiskelija ei pääse kaikkea potentiaaliaan näyttämään, koska oikeat vastaukset on jo rajattu. Varsinkin vahvan kielitaidon omaavilla on taipumus käyttää synonyymejä tai pidempiä selityksiä, ja välttämättä he eivät ole ”viitsineet” opetella juuri sitä sanaa, joka kurssilla tarjottiin. Varmaan pitää nyt itse heti laatia Tuijan hyvän opastuksen avulla tuollainen aukkotäydennystehtävä Exam-tenttiin ja katsoa, pääseekö opettaja katsomaan, mitä opiskelija on kirjoittanut. Nyt sitä en ihan saanut selväksi. Opiskelijan oikeusturvan kannalta tietysti on hyvä, jos opettaja pystyy vielä kertaalleen tarkistamaan, mitä opiskelija on kirjoittanut. 0 pisteen takana voi ollakin oikea vastaus, mutta se sana/käännös ei välttämättä ollut valikossa. Tämähän näissä koneellisissa tarkistuksissa on se puute.
Toinenkin asia, joka kokeilussasi oli hienoa, oli pyrkimys yhteisen tehtäväosion tekoon eri alojen ruotsinopettajien kanssa. Ajatus kuulostikin hienolta, mutta käytännössä taitaa eri alat olla niin spesiaaleja, että juuri samoja sanoja ei helposti löydy tai ainakin tyydyttävään lopputulokseen pääseminen vie varmasti aikansa. Mutta ensi askel on jo otettu. Eri alojen yhteistyö on kyllä kullanarvoista: monesti eri alojen ruotsinopet tekevät vain sitä omaa työsarkaa, vaikka yhteistyöllä voisi jakaa hyviä ideoita ja myös työtaakkaa. Kaiken kaikkiaan loistava kokeilu- Kiitos hyvästä opastuksesta Examin aukkotäydennykseen! —
Tärkeä lisähuomio kokeilussa on mielestäni myös tuo, että opiskelijatkin antamansa palautteen perusteella ymmärtävät tuottavien tehtävien kertovan paremmin kielitaidosta mutta silti toivovat täydennystehtäviä sen oheen. Ehkä ne mielletään helpommiksi.
Lea Ruhanen
30.11.2020 17:42