Ideaalitilanteessa opiskelija oppisi palautteesta uusia asioita, rohkaistuisi käyttämään kieltä ja ei enää astuisi mahdollisiin samoihin sudenkuoppiin jatkossa tai kurssin lopputentissä. Kokemukseni mukaan opiskelijat käyttävät kuitenkin melko harvoin aikaa kirjalliseen palautteeseen tutustumiseen ja verkko-opetuksessa pelkäänkin palautteen jäävän entistä etäisemmäksi. Halusin kokeilla, josko suullinen palaute herättäisi enemmän mielenkiintoa ja toisi konkretiaa palautteeseen.
Tämän toisen opetuskokeiluni toteutin samaisen Prepkurs i svenska -opintojakson osallistujaryhmäni kanssa kuin ensimmäisenkin kokeilun. Kyseessä on siis AMK-opintojen alussa olevan ruotsin kertauskurssin verkkototeutus. Opiskelijat kirjoittavat kurssilla tekstin itsestään ja vapaa-ajastaan. Tällä kertaa halusin yhdistää tehtävään myös suullisen kielitaidon ja etenkin ääntämisen harjoittelua. Tämä erityisesti siksi, että verkkokurssilla opiskelijan ääntämisen kehittymistä on huomattavasti haastavampaa tukea ja seurata kuin lähiopetuksessa. Pyysinkin opiskelijoita tekemään heidän tekstinsä PowerPoint-muotoon ja äänittämään sen PowerPointin äänittämistyökalulla. Tein opiskelijoille ohjeet äänittämisen tekemiseksi sekä malliksi oman esittelyn itsestäni ja vapaa-ajastani madaltaakseni opiskelijoiden kynnystä oman tekstin äänittämiseksi.
Palautteen antaminen tehtävästä suullisessa muodossa oli oiva tilaisuus antaa konkreettista palautetta opiskelijan ääntämisestä toimimalla itse esimerkkinä. Kirjallinen palaute ääntämisestä kun ei tarjoa samanlaista konkretiaa.
Ensimmäisessä opetuskokeilussani kokeilin videon tekemistä Zoomilla ja tällä kertaa halusinkin verrata, kuinka videon tekeminen onnistuu jollakin toisella sovelluksella. Työkaluksi tähän valikoitui erittäin helppokäyttöinen Screencast-o-matic, joka vaikutti PowerPointin omaa videointityökalua houkuttelevammalta vaihtoehdolta. Kyseiseen sovellukseen ei tarvinnut halutessaan lainkaan kirjautua videon laatimiseksi ja videon sai vaivattomasti tallennettua omalle koneelle ja siirrettyä sieltä kurssialustallemme Moodleen.
Miten sitten toteutin suullisen videopalautteen antamisen opiskelijoiden teksteistä ja ääntämisestä käytännössä? Kokeilin palautteen antamista sekä videoimalla suoraan opiskelijan tekstiä, johon olin merkinnyt värikoodeja hyödyntäen eri teemoja, että laatimalla ja videoimalla tekstistä irrallisen palautteen, jossa oli kirjattuna teemoittain esimerkkipoimintoja opiskelijan tekstistä. Ensimmäisen tavan etuna oli se, että opiskelija näkee suoraan, missä kohtaa hänen tekstiään mikäkin palautteen asia sijaitsee. Tämä ei kuitenkaan osoittautunut toimivaksi silloin, jos opiskelija oli tehnyt tekstinsä useammalle slidelle. Jälkimmäisen tavan etuna puolestaan oli sen selkeys siinä, että tekstistä poimitut esimerkkikohdat oli ryhmitelty selkeämmin eri teemoittain. Molemmissa tapauksissa hyödynsin Screencast-o-maticin highlight cursor -toimintoa eri kohtien osoittamiseksi, jotta opiskelijan olisi helpompi seurata videopalautteen etenemistä. Tekemistäni palautevideoista tuli noin 3-5 minuutin pituisia. Ajatuksena oli kannustava palaute, jossa opiskelijaa kehotettiin kiinnittämään jatkossa huomiota tiettyihin pääkohtiin sanastossa, rakenteissa sekä ääntämisessä.
Suullisen videopalautteen antaminen oli aluksi erittäin työlästä, ja en voi väittää kokeneeni sitä heti alusta alkaen kovin tehokkaaksi tavaksi antaa palautetta. Haasteena ei tässä ollut teknologia, vaan se, kuinka hyödyntäisin videota palautteen antamiseksi fiksuimmalla mahdollisella tavalla. Kun kuitenkin löysin oman rytmini ja sopivan tavan ryhmitellä palautetta loogisesti, innostuin suullisen palautteen antamisesta kovasti. Myös opiskelijoilta saamani palaute oli palkitsevaa.
Keräsin opiskelijoilta palautetta kokeilustani niin itse palautehtävän tekemisestä kuin antamastani suullisesta videopalautteesta. Työkaluna testasin palautteen keräämiseksi tällä kertaa löytämääni Survio-sovellusta, joka on mukavan moderni ja miellyttää omaa visuaalista silmääni. Kysyttäessä itse palautustehtävän tekemisestä, eli sen kirjoittamisesta ja äänittämisestä, koki 56 % kyselylomakkeeseen vastanneista ryhmän opiskelijoista tehtävän tekemisen PowerPoint-ohjelmalla erittäin helpoksi ja ainoastaan yksi opiskelija vastasi sen olleen vaikeaa. Jopa 89 % vastanneista koki tehtävän erittäin hyödylliseksi.
”[W]ord on aina ollut tuttu ja turvallinen. Tämä oli kuitenkin mukavaa vaihtelua ja tässä sai myös suullista osuutta.”
”Tehtävä oli hyödyllinen niin ruotsin kertaamisen kuin omien powerpoint taitojen kartoittamisessa, sillä en ollut ennen tällästä powerpointtia tehnyt.”
”Ääneen puhuminen on vaikeaa mutta tarpeellista.”
Miltei jokainen opiskelijoista oli sitä mieltä, että suullinen palaute oli hyödyllisempi kuin jos palaute olisi ollut pelkässä kirjallisessa muodossa. Ainoastaan yksi opiskelijoista ei kokenut eroa suullisen tai kirjallisen palautteen välillä. Moni vastanneista näki suullisen palautteen olevan kirjallista palautetta yksilöllisempää.
”Näin etätyöskentelyn aikana suullinen palaute oli enemmän kuin tervetullutta. Palaute tuntui paljon yksilöllisemmältä ja se oli helppo ymmärtää. Tälläsen palautteen pohjalta on helpompi löytää omat virheet. Itse pidin paljon tästä videopalautteesta.”
”Kivaa vaihtelua saada suullista palautetta. Palaute tuntui henkilökohtaisemmalta, kun kuuli opettajan äänen. Lisäksi tuntui, että opettaja oli oikeasti käyttänyt aikaa tehtävän tarkistukseen, koska palaute oli monipuolista!”
”Oli erittäin mukavaa vaihtelua saada puhemuodossa palautetta, jotta sai suoraan kuulla miten tietyt sanat lausuttiinkaan.”
Jokainen opiskelijoista koki erityisesti palautteen saamisen omasta ääntämisestä hyödylliseksi ja 78 % heistä vastasi, että he ovat saaneet aiemmissa ruotsinopinnoissaan ääntämisestään henkilökohtaista palautetta ”melko vähän”.
Opiskelijoiden tuotoksien lukeminen ja kuunteleminen oli minulle opettajana erittäin antoisaa. Parasta oli se, että sain näin verkkokurssilla kuulla nyt monipuolisesti myös niiden opiskelijoiden ääntä, jotka olivat olleet vähemmän äänessä kurssin verkkoluennoilla. Opettajana kun verkkokurssilla usein harmittaa, etten pääse tutustumaan opiskelijoihin, vaan he jäävät etäisemmiksi – kuten myös opettaja heille. Lisäksi oli hauska nähdä, kuinka tehtävän PowerPoint-muoto oli selvästi saanut opiskelijoita panostamaan tehtävään vielä tavallista enemmän. Moni oli tehnyt valtavan hienoja ja näyttäviä esityksiä, joita oli todella mukava seurata. Lisäksi opiskelijat kirjoittivat tavallista pidempiä tekstejä, eikä tehtävä lähtenyt poikkeuksellisesti yhdellekään opiskelijoista täydennettäväksi lyhyen pituutensa vuoksi. Toivon, että oman tekstin äänittäminen ja sen kuuleminen kannusti opiskelijoita kielenkäyttöön myös jatkossa!
Sirja Fränti
Hyvä idea kertoa omasta vapaa-ajasta Powerpoint-esityksen muodossa vaihteluna ainaisiin Word-kirjoitelmiin. Varmasti mukavampaa luettavaa opettajallekin :). Yhdistit siinä kivasti kirjoittamisen ja puhumisen harjoittelun opiskelijoillesi, mikä sopi hyvin näytöksi etäopiskelussa. On hienoa, että heillä oli mahdollisuus saada henkilökohtaista palautetta molemmista. Videon muodossa annettu palaute ääntämisestä kuulostaa erittäin järkevältä. Täytyypä itsekin kokeilla Screencast-o-maticia.
Satu
4.12.2020 13:54