Suomen korkeakouluissa on ns. pieni virkamiestutkinto tutkintotavoitteissa. Suomenkielisen koulusivistyksen saaneilla amk-opiskelijoilla virkamiestutkinto on ruotsin kielestä ja se on kaksi osainen sisältäen yhtä suuren suullisen ja kirjallisen kielitaitonäytön. Opiskelija saa tutkintotodistukseen lausunnon kielitaidosta erikseen suullisen ja kirjallisen kielitaidon osalta.
Koronan myötä on pitänyt suunnitella paljon asioita uusiksi sekä ammattikorkeakoulussa että lukiossa. Suullisen kielitaidon harjoitteluun ja sen arvioimiseen verkossa on onneksi paljon välineitä. On tärkeä, että välineet ovat monipuolisia ja sisältävät samanlaisia elementtejä kuin mitä normaalisti luokkahuonetilanteessa olisi käytössä.
Suunnittelimme yhdessä molemmille kouluasteille yhteisen ohjausvideon ja kirjallisen ohjeistuksen suullisen kielitaidon osoittamiseen ja arvioimiseen. Oppilaitoksemme Tornion yhteislyseon lukio ja Lapin ammattikorkeakoulun Tornion toimipiste sijaitsevat vierekkäin. Huomasimme projektin aikana keskustellessamme, että meillä on samansuuntaisia teemoja opintojaksoillamme. Lukiossa oli kyseessä a-ruotsin toinen kurssi ja ammattikorkeakoulussa liiketalouden 5 opintopisteen opintojakso, jolla suoritetaan samalla virkamiesruotsi. Lukion a-ruotsin osalta ohjeet toimivat motivointina ja opastuksena kurssin alussa ja amk:ssa puolestaan opintojakson (kurssi) loppuarvioinnin tukena opettajalle. Toki harjoitus opastaa myös välineiden käyttöön ja kielen harjoittamiseen.
Koska teemamme sopivat hyvin yhteen, teimme yhteisen noin 10 minuutin ohjevideon, jossa me opettajat sekä kerroimme teemat ja ohjeet, myös annoimme parin minuutin ”näytteen” dialogista.
Dialogin tulee aina sisältää myös reagointia, kuulijan roolin korostamista. Eri kulttuureissa kehonkielen ja verbaalisen reagoinnin osuus vaihtelee. Opastimme videolla ruotsalaista kommunikointityyliä, jossa kuulija reagoi kuulijan puheeseen myös verbaalisesti välikommentein ja pienin kysymyksin.
Teimme ohjevideon Screencastomaaticilla, mutta kerroimme vielä erikseen omilla tunneillamme niistä välineistä, joita kouluilla on ja joiden avulla opiskelijat saavat toteuttaa tehtävän. Amk-opiskelijoilla piti olla videokuva mukana, koska opettaja ei ole koskaan tavannut opiskelijaryhmää.
Lukion opiskelijat haastattelivat toisiaan ruotsiksi Screencastomatic-ohjelmaa käyttäen joko pareittain tai kolmen hengen ryhmissä. Haastattelussa kerrottiin parille perheestä ja sukulaisista kurssin teemojen mukaisesti. He saivat myös halutessaan luoda itselleen uuden identiteetin. Haastattelun toteuttamiseen ja äänittämiseen he saivat käyttää kaksi oppituntia.
Ammattikorkeakoulun liiketalouden opiskelijaryhmä sai toimeksiantona tehdä parin kanssa videon, jossa he haastattelevat toisiaan opintojakson kahdesta teemasta eli minä ja opintoni sekä tulevaisuuden unelmatyö ja tehtävät. Opintojakson aikana on tehty aiheeseen kuuluva kirjallinen cv ja työpaikkahakemus.
Lukiossa suullisen kielitaidon arvioiminen heti a-ruotsin toisen kurssin alussa toivottavasti motivoi ja rohkaisee opiskelijoita käyttämään kieltä suullisesti koko kurssin ajan. Suullisen kielitaidon arvioiminen isoissa opetusryhmissä on monesti lähes mahdotonta. Osa opiskelijoistamme on esimerkiksi käynyt peruskoulun Ruotsissa tai kielikoulun Haaparannassa ja heidän suullinen kielitaitonsa on siitä syystä paljon parempi kuin mitä kouluarvosanat osoittavat. Toisaalta tehtävä voi olla haasteellinen sellaiselle opiskelijalle, jonka arvosanat ovat korkeat, mutta puhekielen käyttö on jäänyt vähäiseksi.
Amk-opiskelijamme ovat olleet koko opintojakson ajan etäopinnoissa ja he eivät ole päässeet tapaamaan toisiaan. Opettaja ei ole myöskään nähnyt opiskelijaryhmää. Sen vuoksi opiskelijoiden näkeminen ”livenä” auttaa opettajaa tunnistamaan opiskelijan ja vertaamaan hänen muita tuotoksia videoon ja toisaalta opiskelijat pääsivät valitsemaan puhekumppanin ja tekemään noin 5 minuutin videon ja mahdollisesti pitämään yhteyttä korona-aikana muussakin mielessä. Nyt jokaisella opiskelijalla on ainakin yksi kokemus verkkovälineen käytöstä. Opiskelijat saivat valita välineen itse, mutta opettaja antoi ehdotuksia. Käytetyin väline oli googlen meet.
Kuvakaappaus ohjevideosta. Teimme videon Screencastomaticilla amkin toimipisteessä Torniossa.
Linkki ohjevideoon: en del i den muntliga tentamen – YouTube
Anne Salmela (lukio) ja Raija Lummi (amk)
Kommentit