Toisen, kolmannen ja neljännen vuosikurssien opiskelijoille osoitettuun Forms-kyselyyn vastasi noin puolet kyselyn saaneista. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat toisen vuosikurssin opiskelijat. Kysely oli laaja sisältäen 11 kysymystä. Kyselyssä kartoitettiin yleisesti oppimisympäristön merkitystä hyvinvoinnin, oppimisen edistämisen, teknologian, oppiaineiden välisen yhteistyön, kansainvälisyyden ja yritys-, työelämä- sekä korkeakouluyhteistyön näkökulmasta.
Tärkeimmät seikat hyvässä oppimisympäristössä olivat vastanneiden opiskelijoiden mielestä sosiaaliset suhteet (tunnelma, kaverit, opettaja, ilmapiiri, yhteishenki ja rauha), valaistus (luonnonvalo, säädettävyys), ilmastointi (raikkaus, säädettävyys, lämpötila), tila (muunneltavuus, siisteys, tilavuus) ja ergonomia (kalusteiden säädeltävyys) sekä sähköisen oppimisympäristön toimivuus (yhteyden ja välineiden laatu) ja kalusteet (laatu):
Toimimattoman oppimisympäristön keskeisimmät merkit vastaajien mielestä olivat ahtaus, rauhattomuus, melu, hälinä, tunnelman väsyneisyys tai ilmapiirin epämukavuus, huono valaistus, ilmanvaihto ja lämpötila sekä tietotekniset ongelmat.
Hyvinvoinnin ja virkistäytymisen tukena oppimisympäristössä tärkeänä pidettiin sekä avointen ja yhteisten että suljettujen ja yksityisten tilojen olemassaoloa. Vastanneet opiskelijat toivoivat meluvapaita huoneita, erilaisia viihtyisyyttä lisääviä kalusteita, (välipala-, vesi- ja juoma-) automaatteja ja virikkeitä:
Lisäksi opiskelijat toivoivat erilaisia konkreettisia ratkaisuja tilojen kalusteiden tai tavaroiden sijoittelussa, kuten naulakkojen lisäämistä, seinien visuaalisuutta, lisää tuoleja ja sohvia sekä isompia pöytiä. Teknologian ajateltiin tehostavan oppimista lukion tiloissa ja opetuksessa muun muassa niin, että älytauluja olisi runsaammin, virtuaalisuutta lisättäisiin sekä erilaisia alustoja ja nettiyhteyttä parannettaisiin.
Suurin osa opiskelijoista koki, että oppiaineiden välinen yhteistyö lisää motivaatiota ja tukee oppimista. Vastausten moninaisuutta kuitenkin kuvaa se, että 14% vastaajista ei pitänyt sitä hyödyllisenä.
Vastaajista 20% koki, että erilaiset projektit tuovat kansainvälisyyden jokaisen ulottuville. Myös vaihto-oppilaiden ja ystävyyskoulujen merkitystä arvostettiin. Vastaajista 41% uskoi työelämä- ja yritysyhteistyön vahvistuvan, jos lukiossa käy vierailijoita ja tehdään myös opintovierailuja. Eräs vastaaja koki, että tärkeää on: ”Erilaiset työelämävierailut ja esimerkiksi teemapäivä: Kuinka toimia työelämässä, jossa voitaisiin soveltaa työelämätaitoja kouluarkeen.”
Lukiomme opettajista hieman alle puolet vastasi kyselyyn. Merkityksellisimmiksi oppimisympäristön asioiksi heidän vastauksissaan nousivat opetustilan siisteys, joustavuus/kalusteet, opetusvälineet, opetustilan ääni, ilma ja valo sekä opiskelijoiden taukotilojen ominaisuudet. Opettajat ehdottivat erilaisia asioita oppimisympäristön kehittämiseksi:
Opettajien vastauksissa nousi esille lisätilojen toive, oppimiseen innostavat kalusteet sekä perusasiat – valaistuksen, melutason, AV-laitteiden ja ilmanvaihdon toimivuus. Luova ehdotus oli talvipuutarhan rakentaminen Atalpan katolle.
Kyselyiden kautta saimme tärkeitä käyttäjien kokemuksia ja ajatuksia hankkeen suuntaamiseen. Käyttäjälähtöisyys ja yhteiskehittäminen ovat Koko lukio kehittää-hankkeen ydinarvoja.
Teksti ja kuvat: Saara Murto-Heiniö ja Eija Niskanen
Kommentit