Opetusharjoittelijan näkökulma 2: Aineenopettajaopiskelijoiden näkemyksiä oppimisympäristöistä

Kuva, jossa avoin luokkatila, istuimia ja työskentelypöytiä

Moi! Olen Akseli Häärä, viidennen vuoden ranskan kielen opiskelija Tampereen yliopistosta. Suoritan parhaillaan aineopettajan pedagogisia opintoja. Kevätlukukaudella 2021 olen ollut mukana Tampereen normaalikoulun lukion Koko Lukio Kehittää -hankkeessa. Hankkeeseen osallistuminen on osa pedagogisten opintojeni laajentavaa harjoittelua. Hankkeessa minun tehtävänäni on ollut selvittää aineopettajaopiskelijoiden näkemyksiä hyvistä oppimisympäristöistä, ja toisaalta siitä, mitkä asiat oppimisympäristöissä tukevat heidän mielestään parhaiten opetusharjoittelua. Panokseni koostui pääasiassa keskusteluista muiden aineopettajaopiskelijoiden kanssa. Tässä blogitekstissä aion käsitellä lyhyesti näiden keskusteluiden sisältöä ja esittää niiden pohjalta joitakin pohdintoja.

Keskeisimpinä teemoina keskusteluissa tuli esille käytännöllisyys, visuaalisuus, helppokäyttöisyys ja teknologia. Kaikki opetusharjoittelijat kokivat luonnollisestikin tärkeänä, että oppimisympäristöt ovat siistejä ja että luokissa on toimiva ilmanvaihto. Eräs usein esille tullut teema oli luokan väljyys: monet harjoittelijat kokivat hyvin tärkeäksi sen, että luokka on tarpeeksi väljä, ja että se mahdollistaa luokassa vaivattomasti liikkumisen. Tällöin opettaja pääsee helpommin opiskelijan luokse esimerkiksi auttamaan tai keskustelemaan. Tämä tarve korostuu epäilemättä koronaviruksen erityisjärjestelyiden myötä, jolloin opiskelijat ovat olleet levittäytyneinä pitkin luokkaa, ja ovat olleet näin hankalammin tavoitettavissa. Luokkien toimivina huonekaluratkaisuina keskusteluissa tuli esille esimerkiksi muokattavat pöytäryhmät ja sohvat. Useiden harjoittelijoiden mielestä on käytännöllistä, että pöydistä pystytään muodostamaan ryhmätöihin sopivia pöytäryhmiä. Sohvat sen sijaan tuovat luokkiin toisaalta visuaalisuutta ja toisaalta tietynlaista informaaliutta.

Luokan käytännöllisyyteen on vahvasti yhteydessä myös opetusteknologia. Erityisesti harjoittelijoiden näkökulmasta on tärkeää, että luokkien laitteisto on helppokäyttöistä ja toimivaa. Harjoittelijat joutuvat usein opettamaan useissa eri luokissa, jolloin heidän pitää nopeassa ajassa omaksua useiden erilaisten laitteiden toimintatavat. Siksi koettiin tärkeäksi, että luokkien tietokoneet olisivat mahdollisimman nopeita, ja toisaalta mikäli harjoittelija käyttää omia laitteitaan, olisi luokan laitteistojen yhteensopivuus mahdollisimman kattavaa. Monet pelkäsivätkin, että tunneista kuluu aikaa siihen, että odotetaan jonkin laitteen käynnistymistä.

Kuva, jossa avoin luokkatila, istuimia ja työskentelypöytiä

Visuaalinen miellyttävyys koettiin keskusteluissa myös tärkeäksi oppimista edistäväksi elementiksi. Keskusteluissa puhuttiin esimerkiksi siitä, että luokissa saisi olla valkoisen lisäksi jotakin muuta väriä esimerkiksi seinässä, lattiassa tai katossa. Monien mielestä seinillä saa mieluusti olla opiskelijoiden tuotoksia elävöittämässä luokkaa.

Tässä oli siis lyhyesti joitakin esimerkkejä siitä, mikä harjoittelijoiden keskuudessa koetaan tärkeäksi toimivassa opetusympäristössä. Näistä monet elementit epäilemättä toetutuvatkin jo tällä hetkellä normaalikoulun lukion tiloissa. Oli kuitenkin mielenkiintoista huomata, että lukiolaisten samaan aiheeseen liittyvässä työpajassa tuli esille samankaltaisia teemoja. Uskon, että tämän hankkeen myötä tehtävät muutokset Atalpan oppimisympäristöissä vievät normaalikoulun lukion tiloja entistä parempaan suuntaan!

Teksti: Akseli Häärä, ranskan kielen opetusharjoittelija 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *