Opetusharjoittelijan näkökulma 1: Aineenopettajaopiskelijoiden näkemyksiä hyvästä oppimisympäristöstä

Palapelin paloja

Olen opetusharjoittelun ja omien opiskeluiden aikana havainnoinut erilaisia oppimisympäristöjä melko paljon. Tässä blogitekstissä esittelen lyhyesti omia ajatuksiani sekä muiden matemaattisten aineiden opetusharjoittelijoiden haastatteluissa esiin nousseita ajatuksia hyvästä oppimisympäristöstä niin perinteisessä luokkatilassa kuin sähköisessä ympäristössä.

Fyysinen oppimisympäristö

Kun pohdin hyvän oppimisympäristön ominaisuuksia fyysisessä luokkatilassa, päällimmäisenä tulee mieleen avara ja valoisa tila, jossa on raikas ilma ja muutenkin puhdasta. Opetusharjoittelijan näkökulmasta luokkatilan avaruus, helppokäyttöisyys ja monipuolisuus on tullut tärkeiksi ominaisuuksiksi. Hyvä oppimisympäristö itsenäiseen opiskeluun on mielestäni puolestaan rauhallinen ja motivoiva paikka, jossa on mahdollisuus myös ryhmätyöskentelyyn.

Haastattelin Koko lukio kehittää -hankkeeseen liittyen muita matemaattisten aineiden opetusharjoittelijoita ja selvitin heidän ajatuksiaan hyvästä oppimisympäristöstä. Monet opetusharjoittelijoista pitivät tärkeinä luokkatilan fyysisiä ominaisuuksia, kuten hyvää sisäilmaa ja ilmanvaihtoa, siisteyttä, hyvää valaistusta sekä luokan akustiikkaa. Tärkeänä pidettiin myös tarkoituksenmukaista pöytien asettelua luokkatilassa, sillä opettajan tulisi päästä helposti jokaisen opiskelijan luo neuvomaan sekä yleisesti seuraamaan kaikkien opiskelijoiden etenemistä. Luokkatilan väljyyttä pidettiin tärkeänä, mutta toisaalta mainittiin, että luokkatila ei saa myöskään olla liian iso. Lisäksi hyvään luokkatilaan liitettiin se, että kaikkien opiskelijoiden tulisi vaivattomasti nähdä taululle sekä kuulla opettajan puhetta. Hyvään oppimisympäristöön liitettiin myös siihen hyvin soveltuvat tilavat ja tukevat pöydät sekä ergonomiset tuolit.

Opetusharjoittelijoiden haastatteluissa nousi esiin myös luokkatilojen soveltuvuus luokkatilassa opetettaviin oppiaineisiin. Esimerkiksi fysiikan luokan kohdalla pidettiin tärkeänä, että luokan edessä on tilaa tehdä kokeellisia töitä ja että kokeisiin liittyvät välineet ovat valmiiksi luokassa. Myös hyvien työvälineiden tarpeellisuus mainittiin.

Palapelin paloja

Hyvään oppimisympäristöön yhdistettiin myös erilaiset esitystavat, kuten perinteiset liitutaulut, valkotaulut ja erityisesti älytaulut. Tärkeänä pidettiin sitä, että on valittavana useampia erilaisia esitystapoja. Tähän liittyen mainittiin myös se, että luokan ollessa iso, on hyvä olla takana oleville oma näyttö, josta voi seurata luokan edessä olevan älytaulun näkymää. Tällä taataan hyvä näkyvyys kaikille. Opetusharjoittelijan näkökulmasta hyvässä oppimisympäristössä tulisi olla selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet luokkatilan käyttöön. Se helpottaisi uusien laitteiden käyttämistä ja sujuvoittaisi luokkatilan käyttöä. Tällöin luokasta ja sen teknisistä laitteista saisi kaiken hyödyn irti. Tästä ajateltiin olevan apua myös esimerkiksi sijaisille.

Sähköinen oppimisympäristö

Hyvään sähköiseen oppimisympäristöön liitän itse helppokäyttöisyyden, selkeyden ja sujuvuuden, sillä sähköisen oppimisympäristön käytön harjoittelun sijaan pääpainon tulisi olla oppiaineessa ja opiskeltavassa asiassa. Etäopetuksen myötä minulle on noussut tärkeäksi myös kontaktin saaminen opiskelijoihin eri tavoin sekä mahdollisuus seurata heidän etenemistään.

Muiden opetusharjoittelijoiden mielestä hyvään sähköiseen oppimisympäristöön puolestaan kuuluu helppo käyttöönotto, toimivuus sekä yleinen helppokäyttöisyys. Toimivina ympäristöinä esiin nousivat Teams-ryhmät sekä OneNote-sovellus ja luokan muistikirja. Matemaattisten aineiden harjoittelijat hyödynsivät myös jonkin verran esimerkiksi Texas TI-Nspire –laskinohjelmistoa tai LoggerPro-mittausohjelmistoa.

 

Teksti: Matemaattisten aineiden opetusharjoittelija

 

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *