Céad míle fáilte!
Viikot 1-2
Hei ja tervetuloa mukaan seuraamaan Erasmus-vaihtoamme Dublinissa Irlannin pääkaupungissa. Olemme kolme kolmannen vuoden röntgenhoitajaopiskelijaa TAMK:ista, kaksi Tampereen ryhmästä ja yksi Seinäjoen ryhmästä. Vaihdon ajan koulumme on University College Dublin, jossa vietämme suurimman osan vaihdosta ja lisäksi suoritamme viiden viikon harjoittelun paikallisessa yliopistosairaalassa.
Saavuimme Dubliniin lauantaiaamuna ja suuntasimme heti tutustumaan uuteen vaihtokaupunkiimme. Viikonloppu menikin pääosin vain tutustuessa Dubliniin kaupunkina sekä toisiimme. Sunnuntaina tapasimme myös muutamia muita meidän tutkinto-ohjelman vaihtareita, joiden kanssa käytiin tutustumassa kampukseen, joka on todella iso, sillä UCD:llä on yli 38 000 opiskelijaa ja kampusalue n. 1,4 km². Oltiin onnekkaita, sillä onnistuttiin kaikki saamaan huoneet koulun asunnoista, joita ei aikaisemmin ole vaihto-opiskelijoille tarjottu. Dublinissa on tällä hetkellä todella vaikea löytää mitään majoitusta ja asuminen on kallista.
Kouluviikko meillä alkoi maanantaina ja päästiinkin heti tutustumaan irlantilaisiin opiskelijoihin ja kampukseen. Meillä on täällä kolme erilaista moduulia; sydämen kuvantaminen, kulttuuri ja historia sekä kliininen harjoittelumoduuli. Tiistaina alkoikin heti varsinaiset luennot ja päästiin jo toisella viikolla VR-labraan, jossa opiskellaan virtuaalitodellisuuden avulla esimerkiksi, miten henkilökunnan tulisi sijoittua koronaariangiografiassa tutkimushuoneeseen. Virtuaalitodellisuuden avulla pystytään näkemään konkreettisesti, miten säteily leviää huoneessa ja miten säteilyannokseen voidaan vaikuttaa erilaisilla röntgenhoitajan tekemillä valinnoilla.
Suurin osa koulutehtävistä ovat ryhmätöitä ja seuraavan neljän viikon aikana lukujärjestykseemme kuuluu kuusi erilaista ryhmätyötä, joista osa toteutetaan Podcast-tyyppisinä videoina ja osa esitetään luokan edessä. Cardiac Imaging-kurssiin kuuluu paljon itsenäistä opiskelua ja myöhemmin potilaan valmisteluvideon kuvaaminen sekä kirjallinen että VR-tentti. Koulupäivät ovat myös pitkiä. Perjantaita lukuunottamatta koulupäivät kestävät 9:00-17:00 päivittäin.
Kulttuurimoduuliin liittyen meillä on ollut molempina perjantaina yhteinen aktiviteetti, minkä avulla tutustutaan irlantilaiseen kulttuuriin paremmin. Ensimmäisenä perjantaina meillä oli ohjattu kävelykierros kaupungissa, jonka jälkeen suunnattiin museoihin. Osa meistä vieraili EPIC-museossa, mikä kertoi irlantilaisesta maastamuutosta ja irlantilaisten saavutuksista maailmalla, ja osa puolestaan suuntasi kohti National Gallery of Ireland:ia, missä oli esillä useita eri taiteilijoiden teoksia eri aikakausilta. Toisen vaihtoviikon perjantaina päästiin kokeilemaan irlantilaisia urheilulajeja. Aamu aloitettiin irlantilaisella käsipallolla, jonka jälkeen päästiin kokeilemaan hurlingia ja gaelic footballia. Lajit olivat vaikeita, mutta meistä oli todella hauskaa päästä kokeilemaan ja oppimaan vähän paikallisia lajeja, jotka ovat tosi tärkeitä irlantilaisessa kulttuurissa. Urheilun jälkeen meillä oli vielä ohjattu kierros Croke Park stadionilla, mikä on Euroopan kolmanneksi suurin urheilustadion. Saimme ohjatun kierroksen stadionin läpi, jonka aikana saimme kuulla stadionin rikkaasta historiasta sekä paikallisesta urheilukulttuurista ja -perinteistä. Lopuksi kiersimme myös stadionin alakerrassa toimivan GAA (Gaelic Athletic Association)-museon.
Sää täällä on ollut yllättävän hyvä ja vain muutamana päivänä on satanut, mutta tuuli on aika kova ajoittain. Ensimmäisenä viikkona oli voimassa tuulivaroitus ja puuskat ylsivät yli 90km/h. Lämpötilan puolesta ollaan plussan puolella, mutta tuulen aiheuttama kylmyys on erilaista kuin Suomessa ja kampuksen sisätiloissa on huomattavasti viileämpää kuin Suomessa. Kuitenkin ensimmäiset viikot ovat sujuneet oikein hyvin eikä malteta odottaa mitä tuleva tuo.
Viikot 3-4 Uisce beatha
Seuraavat viikot sisälsivät paljon opiskelua ja vietimmekin paljon aikaa kampukselle tehden erilaisia ryhmätöitä Radiography and Culture In Europe-kurssia varten. Ryhmätyöt tehtiin 4 henkilön ryhmissä, jotka yleensä sisälsivät opiskelijoita kahdesta eri maasta. Viikon 3 perjantain aktiviteettina oli valmistaa perinteinen ruoka jonkun ryhmän jäsenen kotimaasta. Lisäksi tuli valmistella esitelmä, jossa vertaillaan ryhmän eri maiden ruokakulttuureja. Christa ja Konsta valmistivat tonnikalapastaa Italialaisen vaihto-oppilaan ohjeistuksella. Toisessa ryhmässä Irlantilaiset valmistivat Suomalaisten ohjauksella makaroonilaatikkoa, mistä tuli yllättävän hyvää.
Myös Cardiac Imaging kurssi alkoi täydellä teholla. Irlannissa röntgenhoitajat keskittyvät yhteen modaliteettiin ja luennoitsijat tietävät todella tarkasti omasta alastaan. Luennoilla oli usein vierailevia luennoitsijoita yliopiston ulkopuolelta, mm. sydän CT-osaajia tai päivystyksessä työskenteleviä alan ammattilaisia.
Vapaa-ajalla kävimme tutustumassa Irlantilaiseen kulttuuriin Irish Whiskey Museum:in kautta. Toisena viikonloppuna kävimme pienemmällä vaihtariporukalla Dun Laoghaire- satamassa ja kävelimme East Pier -laiturilla. Sää on ollut paljon aurinkoisempi kuin tullessamme, mikä on mukavaa vaihtelua Suomen sydäntalveen. Viikolle mahtui myös UCD:n perinteinen huiviseremonia, jossa uudet opiskelijat saavat yliopiston värein koristellun huivin.
Röntgenhoitajaopiskelijoita on tullut Dubliniin Suomesta, Norjasta, Portugalista, Belgiasta, Sloveniasta sekä Italiasta
Seuraavassa postauksessa kerrommekin sitten harkkakuulumisia Saint Vincent’s University Hospitalista 🙂
Viikot 5-6 Harjoittelun alku, St Brigid’s Day ja Howth
Viikko viisi tarkoitti harjoittelun alkamista. Maanantai oli uusi hoitajille pyhitetty vapaapäivä (St Brigid’s Day) ja harjoittelujakso alkoikin mukavasti lyhyellä viikolla. Pääsinkin heti aluksi CT-huoneeseen, jossa on kaksi eri laitetta.. Ensimmäinen viikko tuntui hieman vaikealta ja kaikki uudet käytännöt turhauttavat välillä. Aluksi oli vaikeuksia lukita kuvaushuoneen pyöräytyslukkoa tai vapauttaa pyörätuolin jarruja. Ensimmäisen viikon aikana tunsinki enemmän olevani sivuhenkilö sairaaladraamassa kuin kolmannen vuoden röntgenhoitajaopiskelija Irlannissa.
Opiskelijan rooli CT-kuvauksissa on hyvin erilainen Suomeen verrattuna. Irlannissa opiskelijan rooli keskittyy paljolti potilaiden kanssa kommunikointiin ja observointiin. Täällä röntgenhoitajaopiskelijat keskittyvät koulussa natiivikuvauksiin ja harjoittelu toisessa modaliteetissa on miltei harvinaista. Suomessa olen tottunut kanyloimaan ja asettelemaan potilaita itsenäisesti ja välillä pelkkä sivusta seuraaminen oli turhauttavaa. Toimintaa kuvauslaitteelta ei tosin puuttunut sillä osa potilaista kuvattiin päivystys-tapauksina. Opiskelijana pääsin kuitenkin hakemaan ja riisuttamaan potilaita sekä ohjeistamaan juottovarjoaineen käytön kanssa. SVUH:ssa melkein kaikki tietokonetomografiaan saapuvat potilaat saavat tuntia ennen kuvausta juotavaksi litran vettä, johon on sekoitettu 17ml varjoainetta.
Huomasin myös eroa röntgenhoitajien toiminnassa. Suomessa röntgenhoitajat ovat vastuussa lääkehoidosta, mm. diureettien antamisesta kuvauksissa. Irlannissa lääkehoidon toteuttaa sairaanhoitaja tai lääkäri ja useamman kerran kuvaus keskeytettiin, jotta lääkäri voi tulla annostelemaan suihkauksen nitroa tai antamaan nesteenpoistolääkkeen kanyyliin. Sairaalan työntekijät ovat myös itse vastuussa omista työvaatteistaan ja sairaala tarjoaakin työvaatteet vain leikkaussaliin. Eri sinisen sävyillä viestitään eri aloista ja tummansinisen työvaatteiden vuoksi (navy blue) minua luultiin useamman kerran lääketieteenopiskelijaksi.
Toisella viikolla pääsin myös mammografiaan ja PET-kuvauksiin. Mammografia oli hyvin samanlaista Suomeen verrattuna ja SVUH toimi iltapäivisin rintaklinikka, jonka potilaat kävivät mammografiassa, ultrassa ja tapasivat lääkärin ennen kotiinpääsyä. PET puolella pääsin tekemään myös itse kuvauksia mikä oli iloinen yllätys. // Christa Tanskanen
Meillä muilla eli Elsalla ja Konstalla ensimmäinen harjoitteluviikko alkoi hieman ikävämmin sillä sairastuimme edeltvänä viikonloppuna molemmat koronaan ja jouduimme seitsemän päivän karanteeniin pieniin huoneisiimme yliopiston asuntolassa. Viikko oli pitkä ja tapahtumaköyhä. Karanteenin päätyttyä halusimme virkistäytyä ja suuntasimme kalastajakylä Howthiin, jossa pääsimme nauttimaan vaellusreitistä sekä satamakävelystä.
Viikolla kuusi pääsimmekin kaikki harjoitteluun. Erot Suomen sairaaloihin ja harjoitteluihin verrattuna ovat melko suuria, täällä odotukset opiskelijoita kohtaan ovat melko vähäiset ja ensimmäisiä kysymyksiä, mitä meiltä kysyttiin olikin muun muassa osaammeko painaa eksponointinappia tai seisoa säteilysuojien takana. Myös tietyt protokollat ja kuvaaminen eroavat melko paljon ja on tavallista, että potilaita ei juurikaan riisuteta vaan kuvataan vaatteet päällä. Todistimme kuinka thorax-natiiviröntgenin voi ottaa esimerkiksi hupparissa ja kylpytakissa.
Harjoittelun aloitin ultraäänessä ja isona erona Suomeen täällä röntgenhoitajat tekevät lähes kaikki ultraäänitutkimukset radiologien sijasta. Pääsin jopa itse tekemään muutaman ultraäänitutkimuksen ohjattuna, mikä oli erittäin mielenkiintoista. Muut päivät vietinkin leikkaussalissa ja natiiviröntgentutkimuksissa. Leikkaussalissa pääsin seuraamaan leikkauksia sekä käyttämään C-kaarta, kirurgien pyytäessä kuvia. Oli erittäin mielenkiintoista seurata leikkauksia ja nähdä mitä leikkauksissa tapahtuu. Natiiveissa käytännöt erosi hyvin paljon toiminnasta Suomessa, mitään vaatteita ei juurikaan riisuttu ainoastaan ne missä oli metallia myöskään rajaus ei ole yhtä tarkkaa täällä. // Elsa
Minä puolestani aloitin harjoitteluni isotooppiosastolla, jossa vietin 2 päivää gammakameran toimintaa seuratessa. Kuten aiemmin jo mainittiin opiskelijoiden ei odoteta osallistuvan juurikaan tutkimuksen toteutukseen, jos kyseessä ei ole natiiviröntgen. Pääsin kuitenkin satunnaisesti valmistelemaan kuvaushuonetta potilaita varten, sekä auttamaan potilaiden esivalmistelussa mm. riisumisohjeiden ja potilaiden esihaastattelun muodossa. Loppuviikon vietin ultraäänitutkimusten parissa. St. Vincent University Hospitalin sonograaferit ovat todella asiantuntevia, ja osasivat hyvinkin yksityiskohtaisesti kertoa tutkimuksen kulusta ja eri havaintojen mahdollisista merkityksistä. // Konsta
Viikon kuusi viikonloppuna lähdimme muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa viikonloppureissulle Galwayhin, ensisijaisena kiinnostuksen kohteena Cliffs of Moher. Viikonloppu meni erittäin nopeasti kaupunkia tutkiessa ja vaeltaessa.
WEEKS 7-8
Harjoittelussa ollessa viikot kuluvat erittäin nopeaan. Ollaan harjoittelussa joka päivä 9:00-17:00 ja vaihdamme modaliteettia aina kahden päivän välein, mikä on melko raskasta, sillä juuri kun alkaa pääsemään asiasta jyvälle sekä oppii, uudet käytännöt, on jo aika siirtyä seuraavalle modaliteetille. Eri modaliteeteilla myös pääosin työskentelee eri röntgenhoitajat, joten tavataan tosi paljon uusia ihmisiä. Harkassa on kyllä ollut kiva olla, mutta ero Suomeen on aika iso, niin kuin aiemmissa postauksissakin jo kerrottiin. Myös opiskelijan rooli täällä on pääosin vain seurailla eikä välttämättä tehdä niinkään paljoa käytännön työtä. Tämä on etenkin korostunut “erikoismodaliteeteilla”, kuten angiossa ja isotoopeilla.
Kuten Suomessakin lounas syödään täällä sairaalan ruokalassa ja ruoka on tosi halpaa ja vaihtoehtoja on paljon mistä valita. Ruokatauko kestää 60 minuuttia. Olemme myös useana päivänä syöneet kakkua, sillä kuten ruuassakin kakuista on joka päivä erilaisia vaihtoehtoja. Lämmin ruoka maksaa sairaalassa noin 3-4 euroa, kahvi on ilmaista ja pala kakkua maksaa vain 80 senttiä.
Harjoittelun ohella ollaan myös opiskeltu melko paljon kahden menneen viikon aikana. Harjoitteluun liittyen kirjoitamme neljä erillistä esseetä, joissa kuvailemme kiinnostavia potilastapauksia ja reflektoimme harjoittelussa tehtyjä havaintoja aikaisempiin harjoittelukohteisiin. Täällä harjoittelussa on useampi pienikokoinen tehtävä yhden isomman sijasta. Lisäksi olemme työstäneet opinnäytetöitä ja toiminnan johtamisen harjoittelun tehtävää, jossa ollaan päästy tutustumaan tarkemmin Irlannin röntgenosastojen organisaatiorakenteeseen ja johtamiseen. SVUH myös järjesti meille mahdollisuuden päästä seuraamaan eri osa-alueita ja niiden toteutusta sairaalalla, kuten säteilyturvallisuusvastaavien ja fyysikoiden työtä. Pian alkaa myös tenttiviikko, joten opiskelu tuleviin tentteihin on aloitettu. Tekemistä on siis riittänyt.
Viikonloppuina kävimme Dublinin eläintarhassa sekä Blackrock-rannalla.
WEEKS 9-10
Harjoittelun viimeiset viikot ovat menneet nopeasti ja tähän mennessä olemme päässeet näkemään useita eri modaliteetteja. Ymmärrämme jo enemmän irlantilaisia toimintatapoja. Viimeisille harjoittelupäiville saimme kaikki toivoa itselle mieluisinta modaliteettia, jossa olimme harjoittelun aikana jo olleet. Harjoittelu kokonaisuudessaan meni erittäin nopeasti ja opetti meille paljon röntgenhoitajan työstä Irlannissa, näytti vaihtoehtoisia tapoja toimia, laajensi englanninkielistä sairaalasanastoa sekä kehitti perusosaamista monella eri modaliteetilla.
Viikon 10 alussa meillä oli kurssien lopputenttejä, joiden jälkeen työstettiin ryhmätöitä, joissa vertailtiin eri sairaaloiden käytäntöjä annetuista aiheista sekä verrattiin eri paikoissa olleiden opiskelijoiden kokemuksia. Ryhmätöiden annetut aiheet olivat jokaiselle ryhmälle erit ja ne saattoivat liittyä mm. sairaalahygieniaan, kommunikaatioesteisiin ja vaativampien potilaiden kohtaamiseen. Työt tullaan esittämään vasta parin viikon päästä, joten meillä on vielä aikaa tehdä ja hioa niistä mahdollisimman hyvät.
Perjantaina juhlittiin St. Patrick’s Day:tä (Pyhän Patrikin päivää), joka on erittäin iso tapahtuma koko Irlannissa. Pyhän Patrikin päivänä juhlistetaan Irlannin kulttuuria ja historiaa sekä kristinuskon saapumista Irlantiin. Pyhän Patrikin kerrotaan myös kartoittaneen käärmeet koko Irlannin saarelta kyseisenä päivänä. Mekin halusimme ottaa osaa tähän maailmaan kuuluun juhlaan ja suuntasimme Dublinin keskustaan seuraamaan isoa paraatia, joka kesti lähes neljä tuntia. Paraatin jälkeen vietettiin aikaa yhdessä kaupungilla muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa sekä suunniteltiin ohjelmaa tulevalle lomaviikolle.
WEEKS 11-12
Viikko 11 alkoi lomaviikolla koulusta ja alkuviikko kuluikin akkuja lataillessa sekä Suomen koulujuttuja hoitaessa. Alkuviikosta saatiinkin opinnäytetöitä hyvin eteenpäin ja vaihtokurssin tehtäviä hyvin hoidetuksi. Kahden koulun tehtävien ja opinnäytetyön työstäminen on ollut hyvin aikaa vievää ja työmäärä on tuntunut välillä loputtomalta. Irlanti on harvoja vaihtokohteita, jossa vaihtoon sisältyy näin paljon opiskelua ja tämä kannattaa huomioida vaihtokohdetta miettiessä.
Loppuviikosta matkustimme Pohjois-Irlantiin, Belfastiin jossa vierailimme museoissa ja kiersimme katsomassa eri nähtävyyksiä.
Lomaviikon viikonloppuna Elsa puhui Suomen röntgenhoitajien seminaarissa, jossa hän kertoi vaihdosta kokemuksena. Lisäksi kävimme koko porukalla Suomen suurlähetystössä äänestämässä eduskuntavaaleissa.
Cardiac Imaging -kurssi sisältää kirjallisen tentin lisäksi käytännön VR-kokeen. Viikolla 12 meillä oli alkuviikosta VR-koe, jossa testattiin käytännön taitoja, joita olimme harjoitelleet aiemmilla VR-labratunneilla, sekä meiltä kysyttiin teoriaan pohjaten kysymyksiä koronaariangiografiasta ja säteilysuojelusta. Loppuviikosta esitimme aiemmin aloitetut ryhmätyöt ja käytimme vapaata aikaa hyödyksi muun muassa opinnäytetöiden työstämiseen sekä kulttuurimoduulin “Digital Diary” -tehtävän viimestelyyn.
Digital Diary on akateemista tekstiä sisältävä visuaalinen leikekirja, johon reflektoidaan teemoittain omia kokemuksia Irlannista ja opittuja asioita opiskelun jokaiselta viikolta. Viikkokohtaiset tekstit voi julkaista esim. blogipostauksien muodossa ja kokonaisuus arvioidaan asteikolla A-F, jossa F on hylätty. Jokaiselle postaukselle ja teemalle on omat sanamäärä- ja kielioppirajoituksensa.
Viimeisen kokonaisen viikon kunniaksi suuntasimme koko vaihtoporukalla ravintolaan syömään ja kertaamaan yhdessä läpi tätä huikeaa kokemusta. Olemme saaneet elinikäisiä ystäviä ja upeita kokemuksia vaihdon aikana, joita emme tule ikinä unohtamaan.
WEEK 13
Viimeinen viikko alkoi “Information marketilla”, jossa me vaihtarit esittelimme omia kotimaitamme ja kouluja alemman vuosikurssin opiskelijoille, jotka harkitsevat vaihtoon lähtöä. Harmiksemme saimme tosin tietää, ettei TAMK ota vaihto-opiskelijoita syksynä 2023 ja osuutemme päivään jäi odotettua vähäisemmäksi. Autoimme kuitenkin Turun amk:ta esittelevää Chantelia kertomaan irlantilaisopiskelijoille Suomesta yleisemmällä tasolla. Tällainen tilaisuus olisi meidänkin koulutuksessa hyvä mahdollisuus päästä kuulemaan eri vaihtoehdoista sekä kyselemään erilaisia mielen päällä olevia kysymyksiä opiskelijoilta eri kohdemaista ja organisaatioista.
Muuten viikko kului vaihto-ohjelman päättymiseen liittyvillä luennoilla, palautteen annolla sekä kurssitodistusten saamisella. Meille oli myös järjestetty viimeiselle viralliselle koulupäivälle yhteinen lounas, jonne oli kutsuttu kaikki irlantilaiset opiskelijat, vaihto-opiskelijat sekä opettajat, jotka olivat meidän kursseilla.
Loppuaika, jota meillä oli vielä muutama päivä jäljellä kului pakkaillessa, keväisestä säästä nauttiessa sekä päiväreissusta katsomaan Pohjois-Irlannin lukuisia nähtävyyksiä.
Irlannin vaihtarit 2023, kiittää ja kuittaa.
Christa, Elsa ja Konsta
Kommentit