Hyppää sisältöön
Maailma sodan jälkeen

Kategoria: sodan politiikka

ASEISTAUTUMISEN LUPAAMA TURVALLISUUS - Raija-Leena Punamäki

Suomi kutsuu Yhdysvaltojen maa-, ilma- ja merisotavoimat maaperälleen. Viidentoista sotilastukikohdan verkosto ulottuu eteläiseltä rannikolta sisämaan kautta pohjoiseen. DCA-puolustussopimuksen ytimessä on asemateriaalin ja sota-alusten ennakoiva varastointi, ja tekstissä toistuu tiheästi sana turvallisuus. Kansalaisten tulee iloita aseellisesta turvallisuudesta. Olemme oppineet, että turvallisuus tarkoittaa aseteollisuutta, naapurivihaa ja sotastrategioita.

VOIMME SANOA, ETTÄ EMME TIENNEET - Raija-Leena Punamäki

Toisen maailmansodan jälkeen ihmettelimme, miten edellinen sukupolvi saattoi väittää, että ei tiennyt Natsi-Saksan suorittamasta Euroopan juutalaisväestön kansanmurhasta, Holokaustista, tai Neuvostoliiton kansalaisiinsa kohdistamista vainoista ja pakkosiirroista. Huhtikuussa 2024 tiedotusvälineet opettavat kansalaisia katsomaan maailmaa Yhdysvaltojen ja Naton etujen takaamisen pelikenttänä. Palestiinalaisen Hamas-järjestön terroristihyökkäys Israeliin 7. lokakuuta, 2023 ja Israelin armeijan kostohyökkäyssota Gazan palestiinalaisväestöä vastaan tarjoavat esimerkin tiedonvälityksestä, jota säätelee asevarustelun ja sotaisan yhteisymmärryksen sopimukset.

Rakkaus on vihaa, rauha on sotaa, turvallisuus on asekauppaa- Raija-Leena Punamäki

Eräänä aamuna heräsin kylmään sotaan. Muistan päivämääränkin, koska se oli päivä, jolloin Joe Biden valittiin Yhdysvaltain presidentiksi, 20. tammikuuta 2021. Pohjoisen kotimaani tiedotusvälineet pääkirjoittivat, että meidän tulee torjua, vihata, varoa ja välttää Kiinaa, koska Kiina on meille uhka. Kirjoitukset täsmensivät, että Taiwan ansaitsee tukemme ja vahvan aseistuksen taistellessaan meille tärkeiden arvojen puolesta. Olimme toki tuominneet aikaisemmin Kiinan vakavat ihmisoikeusloukkaukset ja toisinajattelijoiden ja etnisten ryhmien systemaattisen vainon. Mutta kylmässä sodassa ei ole kysymys universaaleista, kaikille kuuluvista ihmisoikeuksista, vaan asevarustelusta turvaaman meidän arvomme. Kylmässä sodassa opimme uuskielen kuvaamaan uutta todellisuutta.

Suomi juhlii Nato-perheessä - Raija-Leena Punamäki

Otsikot laulavat ”Suomi iloitsee Nato-perheeseen kuulumisesta” (HS 31.3.23).”Suomi otettiin juhlallisesti Naton perheeseen” (ESS 06.04.23). Sotilasliiton pääsihteeri, Stoltenberg, lausuu, että ”Suomi on tärkeä Nato-perheen jäsen”. Viimeksi olemme lukeneet (HS 17.5.23) ettei edes taivas ole kattona Nato-perheessä, sillä olemme ymmärtäneet myös ”uudella tavalla avaruuden merkityksen sodankäynnissä”.--- Siis millaiseen perheeseen olemme tervetulleita?

"Sai otsaansa Kainin merkin..." Pertti Koistinen

Ovatkohan venäläiset tulleet edes ajatelleeksi, että hyväksyessään hyökkäyksen Ukrainaan ja syyllistyttyään käsittämättömiin ympäristörikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan, he saivat otsaansa sovittamattoman Kainin merkin. Venäjä ja venäläiset joutuvat käsittelemään syytökset ja häpeän halisivatpa tai eivät. Sitä samaa sovinnon ja sovituksen politiikkaa edellytetään myös ukrainalaisilta.