Mistä tieteellinen ajattelu koostuu?

Kuva kahdesta nosturista sinistä taivasta vasten

Tieteellinen ajattelu on harjoiteltava taito, jonka tarkoitus on hälventää mystiikkaa ja tuoda selityksiä hankalilta tuntuviin asioihin. Tutkijoiden ja yliopistosta valmistuneiden tulisi näyttää mallia tutkimukseen ja tietelliseen ajatteluun perustuvassa ongelmanratkaisussa, kirjoittaa TAJU-blogissa professori Mari Murtonen.

Tieteellinen ajattelu saattaa kuulostaa hieman mystiseltä. Tai ainakin jollain tavalla vaikealta. Sen tarkoitus on kuitenkin aivan päinvastainen: vähentää mystiikkaa ja tuoda selityksiä hankalilta tuntuviin asioihin. Tieteellinen ajattelutaito saattaa myös herättää ajatuksen, että toiset olisivat siinä luonnostaan parempia kuin toiset. Näin ei ole, vaan kuten kaikkia taitoja, tieteellistä ajatteluakin oppii harjoittelemalla.

Tieteellinen ajattelu kehittyy kaikilla läpi elämän. Jo alkuopetuksessa pyritään vastaamaan lapsen ihmettelyihin ruokkimalla kiinnostusta ja tutkimalla asiaa lisää. Kriittisen ajattelun taitoja opetetaan läpi koulutusasteiden. Yliopistossa tieteellinen ajattelu on yksi tärkeimmistä osaamistavoitteista – tai ainakin pitäisi olla, kuten tietyllä tavalla koko koulutusjärjestelmässäkin. Jokainen kansalainen tarvitsee tieteellisen ajattelun taitoja, jotta päätöksentekomme ja toimintamme ei perustu vain musta tuntuu –ajatuksille, kavereiden tuttujen kokemuksille tai somen kautta luetuille satunnaisille jutuille. Tarvitsemme esimerkiksi taitoa arvioida tiedon lähteitä, luotettavuutta ja soveltuvuutta omalle kohdallemme.

Mitä tieteellinen ajattelu sitten kokonaisuudessaan on? Akateemisessa maailmassakin, jossa tieteellinen ajattelu on toiminnan ydintä, määritelmät ovat joskus hieman epämääräisiä. Esimerkiksi opetussuunnitelmissa sitä ei joko mainita lainkaan, tai vaihtoehtoisesti mainitaan ilman kertomatta, mitä sillä tarkoitetaan. Suomessa professori Ilkka Niiniluoto on kirjoittanut paljon tieteellisestä ajattelusta tieteenfilosofian näkökulmasta, joka on luonut vankan pohjan suomalaiselle ymmärrykselle asiasta. Yliopistopedagogiikan näkökulmasta kuitenkin jotain puuttuu: mikä on opettajien ja opiskelijoiden ymmärrys asiasta ja miten tieteellisen ajattelun taidoista tulisi puhua ja miten niitä tulisi opettaa?

Edellisten kysymysten siivittämänä teimme tutkimuksen, jossa yliopiston opettajilta ja opiskelijoilta kysyttiin, mitä heidän mielestään tieteellinen ajattelu on. Tulokset luokiteltiin viiteen eri ryhmään:

1. Kriittinen ajattelu ja tieteen perusteiden ymmärrys: terve epäily kuuluu aina asiaan, kun törmätään johonkin uuteen väitteeseen tai tietoon. Mistä lähteestä tieto on peräisin, miten aihetta on tutkittu ja ovatko esimerkiksi eettiset asiat ja tutkijan roolin vaikutus otettu huomioon tutkimusta tehtäessä?

2. Episteeminen ymmärrys: miten tieto syntyy ja kuka sitä tuottaa? On huomattu, että yliopisto-opiskelijoilla on opintojen alussa hyvin mustavalkoinen ajatusmaailma ja he toivovat kyllä/ei –vastauksia kysymyksiinsä. Myöhemmin he ymmärtävät, että opettajilla tai kellään muullakaan ei ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin, ja että tieto on ihmisen tuottamaa ja siksi siihen pitää suhtautua varauksella.

3. Tutkimustaidot: miten mahdollisimman luotettavaa tietoa voidaan tavoitella? Kun ymmärtää, että tieto on ihmisen tuottamaa, kääntyy katse ihmiskunnan menetelmiin hankkia tietoa. Mitkä menetelmät ovat luotettavia ja mistä tietää, että esitettyihin tutkimustuloksiin voi uskoa? Perusymmärrys tiedontavoittelun menetelmistä auttaa kriittisen ajattelun kehittämisessä.

4. Tutkittuun tietoon perustuva päättelytaito: Millä perusteilla päätöksiä yhteiskunnassamme tehdään ja miten käytännön asioita ratkotaan? Perustuvatko ne esimerkiksi aiemmille käytänteille, yksittäisen ihmisen näkemyksille, mutu-tietoon, vaiko testattuun ja vertaisarvioituun tutkimustietoon?

5. Kontekstuaalinen ymmärrys: missä yhteyksissä tietoa ja eri tutkimusmenetelmiä voi soveltaa? Mitkä ovat oman alan erityispiirteitä ja –ehtoja, jotka vaikuttavat tiedon luotettavuuteen ja sovelluskelpoisuuteen? Mitkä asiat pätevät yli tiedekuntarajojen?

Nämä kaikki tekijät muodostavat kokonaisuuden, jota voi kutsua tieteelliseksi ajatteluksi. Tieteellinen ajattelu on siis apuväline ympärillä olevan maailmamme ymmärtämiseen ja siinä toimimiseen. Sen pitäisi olla kaikkien kansalaisten itsestään selvä oikeus ja meidän kaikkien tulisi auttaa toisiamme tämän ajattelun kehittämisessä. Tieteellinen ajattelu on yliopistossa jo toiminnan keskiössä, mutta sen olemusta sekä oppimisen ja opettamisen tapoja tulee selkeyttää. Tutkijoiden ja yliopistosta valmistuneiden tulisi näyttää mallia siitä, miten yhteiskunnan ongelmia voidaan lähteä ratkomaan tutkimukseen ja tieteelliseen ajatteluun perustuen. Viestinnällä on tärkeä rooli siinä, minkälaisessa valossa asiat esitetään mediassa ja mitä nostetaan keskiöön. Pirstaloituvan tiedon aikakaudella synteesejä luovat ja kokonaisvaltaista, tieteellistä ajattelua edistävät teot ovat erittäin tärkeitä.

Lähde: Murtonen, M., & Balloo, K. (2019). Redefining Scientific Thinking for Higher Education: Higher-Order Thinking, Evidence-Based Reasoning and Research Skills. Palgrave Macmillan, 3-29.

Kuva professori Mari Murtosesta

Mari Murtonen on korkeakoulupedagogiikan professori Turun yliopistossa.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *