Tieteellinen ajattelu osana viestintäalojen työelämätaitoja

Työelämätaitoja korostetaan yliopisto-opinnoissa ja valmistuneiden näkemyksiä opintojen tarjoamista työelämätaidoista kartoitetaan säännöllisesti. Mutta mikä yhteys on tieteellisellä ajattelulla ja työelämätaidoilla viestintäaloilla? Tätä TAJU-hankkeessa tutkii Katja Lehtisaari.

Niin sanottujen työelämätaitojen painotus on kasvanut yliopisto-opinnoissa viime vuosikymmeninä. Näillä taidoilla viitataan alakohtaiseen osaamiseenkin mutta erityisesti niin sanottuihin geneerisiin taitoihin, joita voidaan yleisesti hyödyntää työelämässä, kuten viestinnän, ajattelun ja yhteistyön tekemisen taitoihin (esim. Ainiala et al. 2020, Gilbert et al. 2004). Itseäni kiinnostaa ajatus siitä, miten tieteellinen ajattelu linkittyy työelämätaitoihin. Tarkastelemme tätä osana TAJU-hanketta.

Olen osana tutkimushankettamme käynyt läpi sitä, miten haastatellut journalismin ja viestinnän opiskelijat kokevat tieteellisen ajattelun heijastuvan ammatillisten taitojen kehittymiseen ja minkä roolin he näkevät tieteellisellä ajattelulla olevan työelämätaidoissa. Tutkimus on kesken, mutta jo alustavat havainnot tuottavat mielenkiintoisia pohdintoja. Esimerkiksi kriittinen lukutaito ja taito osata kyseenalaistaa nähdään opiskelijahaastatteluiden mukaan tärkeiksi viestinnän ja journalistiikan ammateissa. Tähän liittyy esimerkiksi taito arvioida lähteiden luotettavuutta.

Pohjaksi tutkimusta varten olen tarkastellut viestintäalaa opiskelleiden näkemyksiä opintojen tarjoamista työelämätaidoista. Käytin aineistona korkeakouluista valmistuneille tehtyjen uraseurantakyselyjen tuloksia ja sitä mitä ne kertovat opinnoista saaduista työelämävalmiuksista ja vastaajien työssä tarvittavissa valmiuksista. Tarkastelin erityisesti vuosien 2017 ja 2020 kyselyitä, kohderyhmänä viestintä- ja informaatioalan maisterit jotka ovat valmistuneet eri yliopistoista vuosina 2012 ja 2015. Yliopistojen uraseurantaa tehdään yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen valtakunnallisen Aarresaari-verkoston yhteistyönä, ja käyttämäni aineisto on ladattu Vipunen-tietopalvelusta.

Uraseuranta-aineiston perusteella viestintäalalta valmistuneet näkivät yliopisto-opiskelun kehittäneen parhaiten viestintää suomen kielellä, kykyä oppia ja omaksua uutta sekä analyyttisen, systemaattisen ajattelujen taitoja (vuoden 2017 vastaukset) sekä kykyä oppia ja omaksua uutta, tiedonhankintataitoja ja analyyttisen, systemaattisen ajattelun taitoja (vuoden 2020 vastaukset). Viestintäalalta valmistuneet näkivät tärkeimmiksi työelämätaidoiksi nykyisessä työssään mm. itseohjautuvuuden/oma-aloitteisuuden, kyvyn oppia ja omaksua uutta ja yhteistyötaidot. Luovuuden ja innovaation osalta opintojen ja työelämän vastaavuus koettiin heikommaksi sekä vuoden 2017 että 2020 aineistossa. Tällä osa-alueella juuri luovuudessa koettiin isoin ero, kun taas esimerkiksi toimiminen monikulttuurisessa ympäristössä sai melko hyvän vastaavuuden. Kriittisen ajattelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon alueella ero oli myös keskimäärin suuri, mutta joukosta erottuivat analyyttisen, systemaattisen ajattelun taidot, joissa opintojen koettiin antaneen hyvät valmiudet työelämään.

Oppimaan oppimisen ja metakognition käytön taidoissa puolestaan havaittiin tarkasteluvuosien välillä eroa: vuoden 2017 vastauksissa opintojen koettiin antaneen näihin hyvin työelämää vastaavat valmiudet, vuoden 2020 vastauksissa ei niin hyvät valmiudet. Oppimaan tai metakognition käytön oppimisen taito sisältää muuttujina tiedonhankintataidot, kyvyn oppia ja omaksua uutta sekä itseohjautuvuuden/oma-aloitteisuuden. Vaikka eroa vuosien välillä on, nämä taidot ovat kyselyn perusteella selkeästi korkeakoulutuksen vahvuusaluetta.

Valtakunnallisen uraseuranta-aineiston tarkastelu kertoo siitä, että yliopisto-opiskelu tuottaa vahvoja valmiuksia esimerkiksi analyyttiseen ja systemaattiseen ajatteluun – ja tätä taitoa tarvitaan paljon myös tämän alan töissä. Monien geneeristen työelämätaitojen tapauksessa opintojen antamat koetut valmiudet eivät kuitenkaan kovin hyvin vastanneet koettuja työelämän vaatimuksia.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna kovin suurta eroa vastauksista ei löytynyt; viitteitä kuitenkin oli siitä, että vanhimmat vastaajaryhmät olivat yleisesti tyytyväisimpiä opintojen ja työelämän vastaavuuteen.

Uraseurantakyselyt antavat kiinnostavia tietoja opintojen koetusta annista, mutta olisin kuitenkin hiukan varovainen niiden soveltamisessa yliopistoissa tai ainakin tietoinen erinäisistä taustakohdista – kysely kun tehdään opintonsa viisi vuotta aiemmin päättäneille opiskelijoille, ja opetussuunnitelmat ovat voineet tässä ajassa jo muuttua merkittävästikin. Esimerkiksi Tuononen ym. (2019) ovat havainneet tutkimuksessaan, että kun aikaa valmistumisesta kuluu, kriittisyys yliopisto-opintojen antamiin työelämävalmiuksiin kasvaa. Yksi keino geneeristen taitojen merkityksen tuomisessa esiin on niiden sanoittamisessa opiskelijoille kurssien oppimistavoitteissa sen sijaan että oletetaan opiskelijoiden ”itsestään” ymmärtävän miksi kursseilla esimerkiksi teetetään ryhmätöitä. Alustavat havainnot TAJU-projektin opiskelijahaastatteluista kertovat että esimerkiksi ymmärrys tieteellisen ajattelun taitojen yhteydestä työelämään on paikoin hapuilevaa mutta jo haastattelutilanteessa kun asiaa sanoitetaan, ymmärrystä saattaa rakentua lisää.

Kuva kirjoittaja Katja Lehtisaaresta

Katja Lehtisaari

Journalistiikan yliopistonlehtori

Tampereen yliopisto

Lähteet

Ainiala, T., Olsson, P., Mattila, H., & Vesalainen, M. (2020). Työelämätaidot korkeakouluopetuksessa: Opiskelijoiden kokemuksia asiantuntijuuden ja taitojen kehittymisestä monialaisella kaupunkitutkimuksen projektikurssilla. Aikuiskasvatus, 40(2), 96–111. https://doi.org/10.33336/aik.95449

Gilbert, R., Balatti, J., Turner, P., & Whitehouse, H. (2004). The generic skills debate in research higher degrees. Higher Education Research and Development, 23(3), 375–388. https://doi.org/10.1080/0729436042000235454

Tuononen, T., Kangas, T., Carver, E., & Parpala, A. (2019). Yliopisto-opintojen anti viisi vuotta valmistumisen jälkeen – Tukivatko yliopisto-opinnot työelämätaitojen ke-hittymistä työuran näkökulmasta? Yliopistopedagogiikka, 26(1). https://researchportal.helsinki.fi/en/publications/yliopisto-opintojen-anti-viisi-vuotta-valmistumisen-j%C3%A4lkeen-tukiv

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *