Inhimillistä teknologiaa ihmisyyteen

Koneen toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth arvioi yhtiön erinomaista tulosta julkistaessaan, että ”Näemme maailmassa seuraavan kriisin nousevan, joka liittyy mielenterveyteen. Me tarvitsemme toisiamme, tarvitsemme yhteisöllisyyttä, ja kun innovoidaan uutta, pitää tulla yhteen.”

Poikkeuksellista tekstiä liikkuvien rappujen ja hissien valmistajalta. Olin innossani, huomio tuli yllättävältä taholta. Näin olisi voinut sanoa Mieli ry:n toimitusjohtaja, ei Koneen toimitusjohtaja.

Nykyteknologian ansiosta kirjastot voivat olla auki viikon jokaisena päivänä 24 tuntia vuorokaudessa. Omatoiminen lainaus ja palautus toimivat kulttuurilaitoksen pelastajina, kun aukioloaikoja olisi muuten jouduttu vähentämään henkilöstökulujen takia. Tietokoneet ohjaavat hihnaa, joka palauttaa kirjan oikeaan varastohyllyyn, odottamaan työntekijöitä lajittelemaan kirjan oikealle lainaushyllylle uudelleen.

Samat toiminnot ovat tulleet lähikauppoihin ja marketteihin. Automaattikassoja käyttämällä palvelemme itse itseämme päivittäisissä ruokaostoksissa. Palvelukokemus voi olla nopeampi, miellyttävämpi ja tehokkaampi kuin jonottaminen kassajonossa.

Edellä olevien kaltaista automatisaatiota voi käyttää myös esimerkiksi pankkipalveluissa, verotuksen hoitamisessa, siivouksessa tai vaikkapa ruohonleikkuussa. Emme aina edes huomaa toimintojen taustalla olevaa tekoälyä, dataa tai jopa robotteja. Hyödynnämme digitaalisuutta ja teknologiaa jo monella elämänalueella huomaamattamme.

Yhteiskuntamme ikääntyy muiden eurooppalaisten yhteiskuntien ja maailman suurvaltojen tavoin. Väestön ikääntyessä ja syntyvyyden pienentyessä huoltosuhde kasvaa. Hoitotyöhön tarvittaisiin kaksinkertainen määrä käsipareja kaikkialla Suomessa, mutta kaupungistumisen myötä suurin osa työikäisistä asuu kaupungeissa. Tarvitsemme maahanmuuttajatyövoimaa, jota osa suomalaisista ei Suomeen halua.

Siksi tarvitsemme myös sosiaali- ja terveysalalla entistä enemmän avustavaa teknologiaa, jossa digitaalisuus korvaa ihmisen, lyhentää pitkän välimatkan tai helpottaa asiakkaan arkea. Teknologian käytön ei tarvitse tarkoittaa entistä huonompaa palvelua. Kun teknologiaa hyödynnetään oikein, palvelukokemus voi olla parempi, välittävämpi ja asiakkaan tarpeita paremmin huomioiva kuin nykymallissa, jossa palveluntuottamisesta on vastuussa aina ihminen.

Useat syöpäpotilaat ovat päässeet kokeilemaan mobiilisovellusta, jossa syöpähoitojen välillä ei ravata turhaan kontrolleissa sairaalassa, vaan sovelluksen avulla hoito ja sairaanhoitajan kohtaaminen onnistuu etäyhteyden kautta kotoa käsin. Potilaat kokivat yksimielisesti saavansa entistä parempaa hoitoa ja huolenpitoa, vaikka sairaalakäyntien määrä laski huomattavasti.

Tällä tavoin luomme inhimillistä, kestävää ja toimivaa teknologiaa ihmisen hyväksi siten, että yhteiskunnan voimavarat käytetään tehokkaasti ja toimivasti tulevaisuuden hyväksi. Inhimillisyys varmistetaan käyttäjäkokemuksella.

Koneen toimitusjohtajan huomio yhteisöllisyyden ja kohtaamisen tarpeesta näkyy myös ammattikorkeakouluissa. Korkeakouluopiskelijoista noin 25% on kärsinyt mielenterveyden ongelmista koronapandemian aikana eikä eristyksissä oleminen, alkujännityksen jälkeen, ole kaikista mukavaa.

Tampereen korkeakouluyhteisön ja opiskelijakuntien TreSilienssi – vahvaa yhteiskehittämistä ja ohjausta opiskelijoiden hyvinvoinnin tueksi -hanke sai liki puolen miljoonan rahoituksen opetus- ja kulttuuriministeriön korona-avustuksista. Saimme hyvän mahdollisuuden tukea opiskelijoita sekä korkeakouluyhteisöä selviytymään yhdessä koronan jälkeiseen aikaan.

 

Kirjoittaja: Tapio Kujala, rehtori

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *