Dialogilla yhteinen suunta tekoälyn hyödyntämiseen TAOKissa

Tekoäly yhteisenä kehittämisen kohteena

Tekoäly ja sen käyttö on puhututtanut koulutuskentällä ja oppimisen näkökulmasta jo pitkään. Myös TAMKissa digipedatiimi on järjestänyt henkilöstölle tänä vuonna monipuolisia työpajoja muun muassa tekoälyn pedagogisesti tarkoituksenmukaisesta käytöstä opetuksessa ja arvioinnissa sekä henkilökohtaisten tekoälyapulaisten hyödyntämisestä. Työpajoissa meille syntyi ajatus laajentaa keskustelua koko TAOKin opettajatiimiin, jotta osaamista, sen kehittämistä ja yhteistä tulevaisuuden suuntaa voitaisiin rakentaa yhdessä. TAOKin henkilöstön aloitteellisuutta ja yhteistä pedagogista kehittämistä tukevat henkilöstöaamut tarjosivat tähän luontevan foorumin, ja päätimme fasilitoida dialogin siitä, millaista tekoälyn hyödyntämistä haluamme edistää TAOKissa tulevaisuudessa.

Käänteisen oppimisen hengessä kaikki osallistujat tutustuivat, johon ammatillisen opettajankoulutuksen, erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajakoulutuksen opintojaksojen vastuuopettajat olivat koonneet nykyisiä tekoälyn hyödyntämisen käytäntöjä opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Kolmivaiheinen dialogi tekoälyn hyödyntämisestä

Menetelmänä sovelsimme akvaariokeskustelua, joka tarkoittaa sitä, että vuorollaan osa ryhmästä keskustelee annetusta aiheesta ja osa kuuntelee. Pienempien keskusteluryhmien tehtävänantoihin liitimme mukaan valitsemiamme dialogin osataitoja (kts. kuva dialogibingo). Tarkoitus oli täsmentää sitä, minkälaista vuorovaikutusta aiheen käsittelyyn haetaan. Tavoite oli myös edelleen opetella ja harjoitella dialogin osataitoja yhdessä, ja tuoda ylipäätään esille se, miten dialogisuus hahmottuu opittavana taitona.

Dialogin ensimmäisessä vaiheessa osallistujat jaettiin kolmeen satunnaiseen ryhmään. Autoimme ryhmiin jakautumista korttien avulla, jotta saimme aikaan samankokoiset keskusteluryhmät ja kokoonpanoiltaan sellaiset, ettei kukaan välttämättä ollut sen tutuimman kollegan kanssa samassa ryhmässä. Satunnainen ryhmäjako toi yhteen eri tavoin ajattelevia osallistujia ja auttoi irrottautumaan liiallisesta samanmielisyydestä. Ryhmät keskustelivat samasta tekoälyn hyödyntämiseen liittyvästä kysymyksestä kymmenen minuutin ajan. Dialogisen Keskusteluliput -menetelmän viisi puheenvuorolappua auttoivat jakamaan puheenvuorot symmetrisesti ja varmistamaan, että jokaisella oli mahdollisuus osallistua keskusteluun.

Ensimmäinen pöytäryhmä keskusteli siitä, millaista tekoälyn hyödyntämistä TAOKissa halutaan edistää, ja muut ryhmät tekivät kuulemastaan muistiinpanoja. Toinen pöytäryhmä muodosti keskustelusta välisynteesin pohtimalla, mitä ensimmäisessä dialogissa kuultiin, millainen yhteinen tavoitetila oli hahmottumassa ja mitä näkökulmia mahdollisesti puuttui. Kolmas pöytäryhmä kokosi dialogien pohjalta lopullisen synteesin sekä sanoitti yhteisen tavoitetilan ja seuraavan konkreettisen askeleen.

Mitä dialogisuus ja sen hyödyntäminen yhteisessä keskustelussa tuotti

Dialogeissa korostui tarve rakentaa TAOKiin yhteistä ja tutkimusperustaista ymmärrystä tekoälyn hyödyntämisestä opetuksessa ja oppimisessa. Keskeisiksi teemoiksi nousivat yhteiset toimintatavat ja työkalut, henkilöstön erilaisten osaamistasojen huomioiminen sekä opettajien valmiudet ohjata tekoälyn pedagogisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävää käyttöä. Erityisen tärkeänä pidettiin opiskelijan näkökulmaa sekä pohdintaa siitä, mitä oppiminen ja ajattelun taitojen kehittäminen tarkoittavat tekoälyn aikakaudella. Dialogit vahvistivat tarvetta jatkaa yhteistä ajattelua, jakaa kokemuksia ja kehittää opettajankoulutusten opintojaksojen tekoälykäytäntöjä aiempaa systemaattisemmin.

Dialogisten osataitojen huomiointi mahdollisti työskentelyssä tasapuolisen osallistumisen sekä loi keskusteluun rauhaa ja keskittyneisyyttä. Osallistujat rakensivat ajatuksia yhdessä, täydensivät toistensa näkökulmia ja laajensivat samalla omaa ajatteluaan. Näin dialogi teki näkyväksi aiheen moninäkökulmaisuuden ja tuki yhteisen ymmärryksen rakentumista. Edellä kuvattu toimintatapa ei ole aina yksikön kokouksissa ja yhteisissä keskusteluissa itsestään selvä, joten kannustamme itseämme ja muita pitämään dialogin eri osataitojen harjoittelua säännöllisesti yllä.

Haastammekin myös lukijat pohtimaan: millaisia uusia mahdollisuuksia dialogi tekoälyn äärellä voisi omassa tiimissänne avata? Kutsukaa kollegat yhteiseen ajatteluun ja löytäkää ensimmäinen askel ajatuksista tekoihin.

Tässä kirjoituksessa tekoälyä on hyödynnetty tekstin jäsentämisessä. Sisältö ja ajattelu ovat kirjoittajien omaa tuotantoa.

Lähteet

Tevere. (n.d) Menetelmiä kouluttajille ja ohjaustyötä tekeville. Akvaarioryhmä. https://tevere.fi/akvaarioryhma/ Haettu 2.11.2026

Mäki-Hakola, H. 2021. Dialogiosaaminen haltuun osataito kerrallaan – loikka kohti parempaa ihmisyyttä. Blogi-kirjoitus. TLC. Tampereen korkeakouluyhteisö. haettu 27.10.2026 https://sites.tuni.fi/tlc/blogi/dialogiosaaminen-haltuun-osataito-kerrallaan-loikka-kohti-parempaa-ihmisyytta/

Kirjoittajat:

Tampereen ammattikorkeakoulun lehtorit

Taina Eweiss, Hanne Mäki-Hakola ja Nina Eskola-Salin