”Rakennamme itse tulevaisuutemme, joten koskaan ei pidä luovuttaa.” Miltä tuntuu aloittaa opettajan ura uudessa maassa, uudella kielellä ja uudessa oppimisympäristössä? Monelle ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneelle tie suomalaiseksi opettajaksi on ollut pitkä, mutta samalla merkityksellinen matka.
TAMKin ammatillisessa opettajankoulutuksessa vuonna 2024 käynnistynyt täydentävien pedagogisten opintojen joustava haku on avannut uuden väylän niille, jotka tavoittelevat opettajan kelpoisuutta Suomessa Opetushallituksen rinnastamispäätöksen mukaisesti. (Tampereen ammattikorkeakoulu. 2026)
TAOKissa täydentäviä pedagogisia opintoja on tähän mennessä suorittanut tai parhaillaan suorittaa yli 65 ulkomailla opettajankoulutuksensa suorittanutta opettajaa. Opinnot ovat tukeneet heidän ammatillista kasvuaan, perehdyttäneet suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja vahvistaneet valmiuksia toimia opettajana suomalaisessa oppimisympäristössä.
Koulutuksen tavoitteena ei ole ollut pelkästään täydentää opintoja tai täyttää kelpoisuusvaatimuksia. Kyse on paljon suuremmasta asiasta: uuden opettajaidentiteetin rakentamisesta, ammatillisen itseluottamuksen vahvistamisesta ja oman paikan löytämisestä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja yhteiskunnassa.
Aikuiskasvatuksessa puhutaankin valtautumisesta (empowerment) ts. opiskelijan subjektiivisen ”äänen” vahvistumista, joka kuvaa opiskelijan minän muutosta ja osallistumiseen tapahtuvaan muutosta, kuten opettajaopintojen opiskelussa, valtautumista (Antikainen 1996, 129–130). Aikuisiässä opiskelu on merkittävä oppimiskokemus oppimis- ja elämänhistorian aikana.
Enemmän kuin tutkinto
Monet opiskelijat kuvaavat opintojaan voimaannuttavana eli valtautumista (empowerment) vahvistavana kokemuksena. Opiskelun aikana he eivät ole ainoastaan oppineet suomalaisen koulutusjärjestelmän toimintaperiaatteita tai kehittäneet pedagogista osaamistaan, vaan myös vahvistaneet uskoaan omaan osaamiseensa ja mahdollisuuksiinsa toimia opettajina Suomessa.
Voimaantuminen näkyy opiskelijoiden kokemuksissa erityisesti toimijuuden vahvistumisena. Opintojen aikana on syntynyt tunne siitä, että oma aiempi osaaminen, kokemus ja koulutus ovat arvokkaita myös uudessa maassa. Moni kertoo löytäneensä uudelleen oman äänensä ammattilaisena ja opettajana.
Kun opettajakelpoisuus Suomessa lopulta saavutetaan, kyse ei ole pelkästään todistuksesta. Se on vahva viesti siitä, että oma osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää.
Kahden kulttuurin välissä, molemmista oppien
Täydentävissä pedagogisissa opinnoissa opiskelijat eivät ole vain oppineet suomalaisesta koulutuksesta. He ovat myös tuoneet mukanaan oman pedagogisen ja kulttuurisen asiantuntemuksensa.
Eräs opiskelija kuvasi opintojen merkittävimpänä oppimiskokemuksena seuraavasti TAOKin blogissa: (Zhyhurt 2025.)
”Samaan aikaan, kun tutustuimme eurooppalaisen kasvatuksen historiaan, luin uudelleen ukrainalaisia pedagogisia klassikoita: Pedagoginen eepos (Anton Makarenko) ja Annan sydämeni lapsille (Vasyl Sukhomlynskya). Halusin esitellä heidän ajatuksiaan myös suomalaisille opiskelijoille. Se oli minulle tärkeä hetki kulttuurisen vaihdon ja oman ammatti-identiteetin rakentamisessa Suomessa.”
Tällaiset kohtaamiset muistuttavat siitä, että opettajankoulutus on parhaimmillaan, kaksisuuntaista oppimista. Samalla kun opiskelijat omaksuvat suomalaisia käytänteitä, myös suomalaiset opiskelijat, opettajat ja työyhteisöt saavat uusia näkökulmia opetukseen, oppimiseen ja pedagogiikkaan.
Harjoittelu avaa ovia työelämään
Yksi opintojen merkittävimmistä oppimiskokemuksista on ollut opetusharjoittelu. Harjoittelut ovat tarjonneet mahdollisuuden tutustua suomalaisiin oppilaitoksiin, kehittää pedagogisia taitoja käytännön opetustyössä sekä luoda ammatillisia verkostoja.
Harjoittelujen vaikutukset ovat ulottuneet myös opiskelijoita laajemmalle. Oppilaitosten yhteysopettajat ovat kertoneet saaneensa harjoittelijoilta uusia näkökulmia opetuksensa kehittämiseen. Kansainvälinen kokemus, erilaiset pedagogiset ratkaisut ja monipuolinen osaaminen ovat rikastuttaneet työyhteisöjä ja synnyttäneet arvokasta pedagogista vuoropuhelua.
Tämä osoittaa, että voimaantuminen ei ole vain yksilön ominaisuus. Opiskelijan kokemus mahdollisuuksistaan vaikuttaa olosuhteisiinsa, saavuttaa päämääriään ja saada enemmän valtaa elämäänsä ovat voimaantumisen keskeisiä osatekijöitä (Lehtonen 2008, 5).
Suomen kieli osaksi opettajuutta
Lähes jokainen opiskelija nostaa esiin suomen kielen merkityksen opettajan työssä. Kieltä ei kuitenkaan opita vain luokkahuoneessa.
Suomen kieli kehittyy luonnollisesti opetusharjoitteluissa, työyhteisöissä ja päivittäisessä vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa. Vähitellen kasvaa myös rohkeus käyttää omaa asiantuntijuuttaan suomen kielellä. Monelle opiskelijalle juuri tämä rohkeus on ollut yksi opintojen tärkeimmistä saavutuksista.
Kun voi toimia opettajana omalla alallaan suomeksi, avautuu samalla tie osaksi suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa.
Kohti osallisuutta ja uusia mahdollisuuksia
Täydentävät pedagogiset opinnot ovat olleet monelle paljon enemmän kuin väylä opettajakelpoisuuteen. Ne ovat toimineet merkittävänä osana kotoutumista, ammatillisen tulevaisuuden rakentamista ja työelämään kiinnittymistä.
Kun opiskelija löytää paikkansa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, hyöty ei jää yksilölle. Mukaan tulee uusia näkökulmia, kansainvälistä osaamista, monikielisyyttä ja kulttuurista ymmärrystä, joista hyötyvät opiskelijat, kollegat ja koko kouluyhteisö.
Täydentävien pedagogisten opintojen suurin arvo ei ehkä lopulta ole saavutettu kelpoisuus, vaan se, mitä sen aikana tapahtuu. Opiskelija kasvaa opettajaksi Suomessa, mutta samalla suomalainen koulutusyhteisö kasvaa entistä monimuotoisemmaksi, kansainvälisemmäksi ja rikkaammaksi.
Teksti: Kosti Nivalainen
Lähteet:
Antikainen, Ari (1996). ”Merkittävät oppimiskokemukset ja valtautuminen”. Teoksessa A.Antikainen & H.Huotelin (toim.) Oppiminen ja elämänhistoria. Aikuiskasvatuksen vuosikirja 37. Kansainvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura. Jyväskylä: Gummerus, 251-295
Lehtonen, P. 2008. Voimauttava video. Asiakaslähtöisyyden, myönteisyyden ja videokuvan muodostama työorientaatio perhetyön menetelmänä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Luettu 7.10.2026.
Tampereen ammattikorkeakoulu. 2026. Täydentävät pedagogiset opinnot ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneille. Verkkoaineisto. Luettu 7.10.2026. Saatavissa: https://www.tuni.fi/fi/tamk/ammatilliset-opettajankoulutukset/taydentavat-pedagogiset-opinnot-ulkomailla-opettajankoulutuksen-suorittaneille?navref=liftup_links-link
Zhyhurt, M. 2025. Oppimiskokemukseni TAMKissa. TAOK-blogi, 11.12.2025. Verkkoaineisto. Luettu 7.10.2026. Saatavissa: https://blogs.tuni.fi/taokblogi/opettajuus/oppimiskokemukseni-tamkissa
Lisätietoa opinnoista
Kommentit