Terveydenhuollon kehittämisessä tutkimukseen ja kokeiluihin investoidaan, mutta hankkeiden päätyttyä uudet mallit juurtuvat vain harvoin pysyväksi osaksi palvelujärjestelmää. Transforming Health and Care Systems –ohjelman (THCS) Masterclass -koulutusohjelma toi yhteen eurooppalaisia terveys- ja hoivajärjestelmien asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä keskustelemaan siitä, millaista hallinta- ja yhteistyömalleja tarvitaan kestävän, näyttöön perustuvan muutoksen toteuttamiseen.
Työpajan opit tiivistettynä
- Näyttöön perustuvan päätöksenteon vahvistamiseksi tarvitaan tutkimus- ja kehittämistyön, päätöksenteon ja palvelujärjestelmän tiiviimpää kytkemistä toisiinsa.
- Alueelliset innovaatioekosysteemit luovat polkuja tutkimustiedosta ja kokeiluista käytännöiksi ja skaalattaviksi ratkaisuiksi.
- Toimivat ekosysteemit edellyttävät hallinnan jatkuvuutta, yhteistyötä eri hallinnan tasoilla ja joustavia hallinnollisia rakenteita.
- Tarveperustainen kehittäminen auttaa suuntaamaan innovaatiot todellisiin palvelujärjestelmän haasteisiin.
- Yhteiset data-alustat, tiedon jakaminen ja jatkuva arviointi tukevat oppimista ja ratkaisujen laajempaa käyttöönottoa.
- Lainsäädännön tulisi tukea uusien toimintamallien kokeilemista ja skaalaamista tuvallisesti.
Kohti näyttöön perustuvaa päätöksentekoa
Terveys- ja hoivajärjestelmien kehittämistä koskevassa keskustelussa korostetaan näyttöön perustuvaa päätöksentekoa. Käytännössä päätöksenteko tapahtuu kuitenkin usein epävarmuuden, hajanaisen informaation, aikapaineiden sekä erilaisten institutionaalisten reunaehtojen keskellä, eikä tutkimus- ja kehittämishankkeissa syntyvä tieto aina tavoita päätöksentekijöitä oikea-aikaisesti. Samalla väestön ikääntyminen, monisairastavuus ja resurssipaineet lisäävät tarvetta löytää näyttöön perustuvia, kestäviä ja skaalautuvia ratkaisuja erityisesti perusterveydenhuollossa.
Näihin haasteisiin pureuduttiin European Partnership on Transforming Health and Care Systems (THCS) -kumppanuusohjelman järjestämässä THCS Masterclass -koulutusohjelmassa kesä-heinäkuussa Pariisissa. Ohjelma kokosi eurooppalaisia asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä kahdestatoista eri maasta ja erilaisista kansainvälisistä organisaatioista vahvistamaan osaamistaan näyttöön perustuvan terveyspolitiikan eri vaiheista aina tiedon tuottamisesta ja tulkinnasta politiikkatoimien suunnitteluun, toimeenpanoon ja arviointiin.
Kestävän innovaatioekosysteemin edellytykset
Yksi terveydenhuoltojärjestelmien näyttöön perustuvan uudistamisen sitkeimmistä haasteista on siirtymä tutkimustiedosta ja kokeiluista saaduista kokemuksista pysyviin toimintamalleihin. Vaikka pilotit tuottavat usein lupaavia tuloksia, vain harva niistä juurtuu osaksi palvelujärjestelmää laajassa mittakaavassa. Alueilta puuttuu usein yhteistyö- ja hallintarakenteita, joka toimisivat siltoina tutkimuksen, kokeilujen ja käytännön välillä.
Osana Masterclass -koulutusohjelmaa Tampereen yliopiston THCS-tiimi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Programme Mattone Internazionale Salute (ProMIS) järjestivät ohjelmakokonaisuuden, jossa tarkasteltiin, miten hallinta- ja yhteistyörakenteet voivat tukea polkua tutkimuksesta ja kokeiluista kestäviksi käytännöiksi ja skaalattaviksi ratkaisuiksi terveys- ja hoivajärjestelmien kehittämiseksi.
Hallinta- ja yhteistyörakenteita käsittelevässä työpajassa koulutusohjelmaan osallistuneille asiantuntijoille ja päätöksentekijöille esiteltiin tulevaisuusskenaario alueesta, jossa päätöksenteko, palvelujärjestelmä, tutkimuslaitokset, yritykset sekä kansalaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä osana perusterveydenhuollon innovaatioekosysteemiä. Heitä haastettiin pohtimaan, miten tällaiseen ideaalitilanteeseen voitaisiin päästä.
Keskusteluissa korostui viisi keskeistä teemaa: joustavat rakenteet ja monitasoinen yhteistyö, tarveperustainen kehittäminen, data ja yhteiset alustat muutoksen mahdollistajina, jatkuva arviointi ja oppiminen sekä kokeiluja mahdollistava toimintaympäristö.
Joustavat rakenteet ja monitasoinen yhteistyö
Osallistujien keskeinen havainto oli, että innovaatioekosysteemejä ei voida rakentaa keskitetysti, vaan ne edellyttävät jatkuvaa vuoropuhelua eri tasoilla. Esimerkkinä toimivasta kumppanuuden mallista on Trentino Salute 4.0 -ekosysteemi Trenton autonomisesta maakunnasta Italiasta, joka tuo yhteen alueellisen päätöksenteon, terveydenhuollon palvelujärjestelmän sekä vahvan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan uusien ratkaisujen kehittämiseksi, testaamiseksi ja käyttöönotoksi. Trentino Salute 4.0 ei toimi keskitettynä ohjausorganisaationa, vaan rakenteena, joka mahdollistaa ja tukee yhteistyötä niin alueellisen strategiatyön, organisaatioiden johdon, hankkeiden koordinoinnin kuin käytännön kehittämistyönkin tasoilla. Trentino Salute 4.0 -ekosysteemin toimintaan perehdytään Tampereen yliopiston THCS-tiimin case -raportissa (Perikangas & Tuurnas, 2025).
Tarveperustainen kehittäminen
Työpajakeskusteluissa korostui tarveperustaisen kehittämisen merkitys. Kun päätöksentekijät, palvelujärjestelmän toimijat sekä tutkimuslaitokset ja yritykset työskentelevät tiiviissä vuorovaikutuksessa, kehittämistoimet kohdistuvat paremmin todellisiin ja paikallisesti tunnistettuihin tarpeisiin. Samalla myös uusien ratkaisujen kokeilu ja käyttöönotto helpottuvat, koska niitä kehitetään alusta alkaen osana käytännön toimintaympäristöä. Erityisen tärkeänä pidettiin myös palveluiden käyttäjien saamista mukaan kehittämistyöhön. Samalla se koettiin haastavaksi, sillä heidän tarpeisiinsa ja tavoitettavuuteensa vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä ja terveydentila.
Data ja yhteiset alustat muutoksen mahdollistajina
Keskusteluissa nostettiin esiin myös datan jakaminen, sen yhteismitallisuus ja yhteiset alustaratkaisut. Esimerkiksi Trentino Salute 4.0:n tapauksessa keskeisessä roolissa on ollut TreC+-alusta, jossa yhdistyy alueen yhteinen terveystietokanta, portaali digitaalisille palveluille sekä perustana uusien applikaatioiden kehittämiselle. Kun uusia ratkaisuja voidaan rakentaa olemassa olevan alustan päälle sen sijaan, että jokainen hanke kehittäisi omat järjestelmänsä, syntyy sekä kustannussäästöjä että mahdollisuuksia laajempaan yhteentoimivuuteen.
Jatkuva arviointi ja oppiminen
Osallistujat korostivat myös jatkuvan arvioinnin ja palautesilmukoiden merkitystä. Kestävän muutoksen edellytyksenä on kyky tunnistaa ajoissa myös se, mikä ei toimi. Yksittäisissä hankkeissa paine korostaa onnistumisia voi olla suuri, mutta pitkäjänteisessä yhteistyössä myös epäonnistumisia voidaan tarkastella oppimisen näkökulmasta. Tämä edellyttää jatkuvuutta tukevia rahoitusmekanismeja sekä luottamusta toimijoiden välillä.
Kokeiluja mahdollistava toimintaympäristö
Työryhmissä keskusteltiin myös sääntelyn merkityksestä. Ekosysteemien edellytyksiä ei rakenneta vain alueellisella tasolla, vaan myös kansallinen lainsäädäntö voi tukea tai rajoittaa niiden kehitystä. Osallistujat nostivat esimerkkinä koulutusohjelmassa esillä olleen Ranskan Article 51 -innovaatio-ohjelman, joka perustuu vuoden 2018 sosiaaliturvan rahoituslakiin. Sen tavoitteena on edistää uusien terveydenhuollon toimintamallien käyttöönottoa mahdollistamalla poikkeuksia tavanomaisesta sääntelystä (Ministère de la Santé, de Familles, de l’Autonomie et des Personnes handicapées (n.d.). Esimerkki havainnollistaa, että lainsäädäntö voi toimia paitsi uudistusten reunaehtona myös niiden aktiivisena mahdollistajana. Myös Suomessa kokeilukulttuurin edistäminen on ollut mukana hallitusohjelmissa, erityisesti Sipilän hallituksen aikana esimerkiksi säätämällä laki perustulokokeilusta (1528/2016).
Yhteenveto: Hallinta muutoksen mahdollistajana
Tutkimustieto, innovaatiot ja kokeiluista saadut kokemukset eivät automaattisesti siirry osaksi palvelujärjestelmää. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja rakenteita, jotka tuovat yhteen päätöksentekijät, palveluntuottajat, tutkimuslaitokset, yritykset ja palveluiden käyttäjät. Yhteensovittaminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä eri toimijat operoivat erilaisten tavoitteiden, aikajänteiden ja organisatoristen toimintalogiikoiden varassa. Kokeilujen on huomioitava myös yhdenvertaisuuden periaate.
Vahvan ekosysteemin rakentaminen edellyttääkin luottamusta, hallinnan jatkuvuutta, yhteensovitettuja kannustimia, riittävää koordinaatiokykyä sekä jaettuja strategisia tavoitteita. Toimijoiden väliset jännitteet, kilpailevat prioriteetit ja institutionaaliset rajoitteet eivät ole poikkeuksia, vaan olennainen osa muutosta – ja siksi niiden käsittely on keskeinen osa toimivaa hallintaa.
Kirjoittajat: Kaisu Sahamies (MAB), Sanna Tuurnas (MAB)
***
Lisätietoa THCS-ohjelmasta:
Tampereen yliopisto on mukana European Partnership on Transforming Health and Care Systems (THCS) -kumppanuusohjelmassa. Tampereen yliopiston THCS-tiimi on ohjelman puitteissa mukana työpaketissa, jonka tavoitteena on edistää tiedon jakamista ja yhteistä oppimista, jotta tutkimus ja innovaatiot voidaan entistä nopeammin muuttaa näyttöön perustuviksi strategioiksi ja politiikkaratkaisuiksi. Osana tätä työtä tiimi on osallistunut Ranskan terveysministeriön toteuttaman THCS Masterclass -koulutusohjelman suunnitteluun järjestämiseen.
Lähteet
Laki perustulokokeilusta 1528/2016. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2016/1528
Perikangas & Tuurnas (2025). Case Study 2: TrentinoSalute4.0 – Competence center for digital health. Case studies of transformative ecosystems, THCS WP9 Report. Saatavilla osoitteessa: https://knowledgehub.thcspartnership.eu/documents/31
Ministère de la Santé, de Familles, de l’Autonomie et des Personnes handicapées (n.d.): Article 51 LFSS 2018 – Innovations organisationnelles pour la transformation du système de santé. Saatavilla osoitteessa: https://sante.gouv.fr/systeme-de-sante/parcours-des-patients-et-des-usagers/article-51-lfss-2018-innovations-organisationnelles-pour-la-transformation-du/
Kommentit