Generatiivinen tekoäly on siirtynyt nopeasti kokeiluista osaksi organisaatioiden arkea. Samalla on käynyt yhä selvemmäksi, että sen käyttöönotto ei ole vain tekninen projekti, vaan laajempi muutos, joka vaikuttaa siihen, miten organisaatiot luovat, jakavat ja hyödyntävät tietoa. Diplomityöni tavoitteena oli selvittää, miten pk-yritykset voivat ottaa GenAI:n onnistuneesti käyttöön tiedolla johtamisen näkökulmasta. Tuloksena syntyi canvas-työkalu, joka tarjoaa pk-yritysten ylimmälle johdolle strukturoidun työkalun GenAI:n käyttöönoton arviointiin ja jäsentämiseen tiedonhallintaan liittyen, sekä tukee kriittisten tekijöiden tunnistamista ja koko käyttöönoton ymmärtämistä. Raportoin tutkimukseni tulokset diplomityössäni, joka toteutettiin osana EAKR-rahoitettua GAIK-hanketta. GAIK-hankkeessa tutkitaan generatiivisen tekoälyn hyödyntämistä yritysten tiedolla johtamisessa.
Onnistunut käyttöönotto on organisaatiokohtaista
Yksi työni keskeisistä havainnoista on, että generatiivisen tekoälyn onnistunutta käyttöönottoa ei voida määritellä vain yhdellä tavalla, sillä onnistunut käyttöönotto riippuu organisaatiosta ja sen tavoitteista. Tutkimukseni osoittaa, että onnistuminen on sidoksissa organisaation omiin tavoitteisiin ja kyvykkyyksiin. Eri pk-yritykset voivat päätyä hyvin erilaisiin ratkaisuihin ja silti onnistua, kunhan käyttöönotto tukee niiden omaa toimintaa ja kehityssuuntaa. Tiedolla johtamisen näkökulmasta keskiöön nousee se, miten hyvin organisaatio pystyy hyödyntämään generatiivista tekoälyä tiedon luomisessa, yhdistämisessä ja soveltamisessa. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, käytetäänkö ratkaisua aidosti päivittäisessä työssä, millaisena käyttäjät kokevat sen hyödyn ja miten se vaikuttaa työn tekemisen tapoihin. Onnistuminen ei siis tarkoita pelkästään sitä, että teknologia otetaan käyttöön, vaan ennen kaikkea sitä, miten se juurtuu arjen työhön ja millaista arvoa se tuottaa.
Käyttöönottoon vaikuttavat asiat
GenAI:n käyttöönottoa on hyödyllistä tarkastella vaiheittaisena prosessina. Ennen käyttöönottoa keskeistä on tunnistaa, mihin ongelmiin tai tarpeisiin teknologiaa ollaan tuomassa sekä arvioida organisaation valmiuksia. Itse käyttöönoton aikana korostuvat koulutus, oppiminen ja käytön tukeminen, kun taas käyttöönoton jälkeen huomio siirtyy käytön arviointiin ja tekoälyn kehittymiseen.
Tutkimuksessani tunnistin useita kriittisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat käyttöönottoon. Kriittiset tekijät jaettiin neljään kategoriaan: ihmisiin, organisaatioon, organisaation hyväksyntään ja teknologiaan. Ne kuvaavat eri ulottuvuuksia, joiden kautta tieto syntyy, jäsentyy, siirtyy ja päätyy käytännön toimintaan. Teknologia voi tukea tiedon soveltamista, mutta ihmiset mahdollistavat oppimisen ja tiedon luomisen, organisaatio luo rakenteet arvon syntymiselle, ja organisaation hyväksyntä varmistaa, että ratkaisut juurtuvat käytäntöön.
Tutkimukseni keskeisin johtopäätös on, että mikään yksittäinen tekijä ei ratkaise onnistumista. Sen sijaan käyttöönotto muodostuu kokonaisuudesta, jossa eri osa-alueet kytkeytyvät toisiinsa. Esimerkiksi organisaatio voi ottaa käyttöön teknisesti toimivan GenAI-ratkaisun, mutta ilman henkilöstön osaamisen kehittämistä ja sitoutumista sen käyttöön ratkaisu ei juurru arkeen eikä tuota arvoa. Onnistunut käyttöönotto edellyttääkin, että kaikki nämä osa-alueet ovat riittävällä tasolla ja tukevat toisiaan – vasta silloin generatiivinen tekoäly voi tuottaa todellista arvoa. Tiedolla johtamisessa keskiössä on kyky luoda arvoa tiedon avulla, joten tarkastelu tiedolla johtamisen näkökulmasta on myös keskeistä. Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen ei siis riipu vain teknologiasta, vaan siitä, miten organisaatio kykenee luomaan, jakamaan ja soveltamaan tietoa osana toimintaansa.
Canvas-työkalu tukee käyttöönoton hahmottamista
Tutkimukseni tuloksena kehitettiin pk-yritysten johdolle suunnattu canvas-työkalu, joka auttaa jäsentämään generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa tiedolla johtamisen näkökulmasta. Työkalun tarkoituksena on tukea keskustelua ja päätöksentekoa erityisesti tilanteissa, joissa organisaatio harkitsee käyttöönottoa tai on sen alkuvaiheessa. Canvas auttaa tunnistamaan keskeiset käyttöönottoon vaikuttavat tekijät eri vaiheissa, sekä auttaa tarkastelemaan koko käyttöönottoa. Käytännössä canvasta voidaan hyödyntää esimerkiksi keskusteluiden tukena, ja sen avulla voidaan tarkastella organisaation valmiuksia, priorisoida kehityskohteita ja rakentaa yhteistä ymmärrystä käyttöönoton tavoitteista.
Kohti tiedolla johtamisen uutta vaihetta
Generatiivinen tekoäly muuttaa organisaatioiden tiedolla johtamista perustavanlaatuisesti. Se ei ainoastaan tehosta olemassa olevia prosesseja, vaan tuo uusia tapoja luoda ja soveltaa tietoa. Tämä avaa pk-yrityksille merkittäviä mahdollisuuksia, mutta edellyttää myös uudenlaista ymmärrystä ja johtamista.
Tutkimukseni keskeinen tulos on, että onnistunut käyttöönotto ei synny yksittäisistä toimenpiteistä, vaan kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta. Kun organisaatio pystyy rakentamaan yhteisen ymmärryksen tavoitteista ja huomioimaan käyttöönoton keskeiset tekijät, generatiivinen tekoäly voi aidosti tukea arvonluontia tiedon avulla.
Veera Saastamoinen, tutkimusapulainen, johtamisen ja talouden tiedekunta
Diplomityö: Saastamoinen, Veera (2026) Successful Adoption of GenAI in SMEs from a Knowledge Management Perspective, https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202606057012
GAIK-hanke tutkii, miten generatiivinen tekoäly voi kehittää yritysten tiedonhallintaa ja tukea pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää GenAI:ta sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti. Hankkeessa kehitetään käytännönläheisiä ratkaisuja, jotka vahvistavat tietotyön tuottavuutta ja auttavat organisaatioita hyödyntämään tietoa entistä tehokkaammin. Mukana hankkeessa ovat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto sekä joukko yrityksiä eri toimialoilta.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama
Kommentit