Uusi kirja laitoskokemuksista ja instituutioista

Useamman vuoden työ palkittiin vanhan vuoden viimeisinä päivinä, kun uusi kirjamme ilmestyi. Kirjassa kerrotaan, millaisia kokemuksia laitokset ja instituutiot ovat tuottaneet yksilöille pohjoisessa Euroopassa 1700-luvun lopusta 2000-luvulle. Käsittelyyn pääsevät vankilat, turvakodit, tuberkuloosiparantolat ja vammaisille tarkoitetut laitokset, mutta teoksessa keskustellaan myös köyhäinhoidon ja lastensuojelun kaltaisista "seinättömistä" instituutioista. Tarkoituksena on tuoda kokemushistorian avulla uutta näkökulmaa sekä laitos- että hyvinvointivaltiotutkimukseen.

Iloksemme meidän on ollut mahdollista julkaista kirja Open Access -versiona, joka on verkossa kaikkien saatavilla. Saanko siis esitellä: Lived Institutions as History of Experience.

Lived Institutions johdattaa lukijan erilaisten instituutioiden maailmaan. Tutkimme instituutioissa ja niiden ympärillä rakentuvia ideologioita, käytäntöjä, kohtaamisia, performansseja, tilallisuutta, äänimaailmaa ja kehollistettuja kokemuksia. Millainen on koettu instituutio? Entä muisteltu tai kuviteltu instituutio? Millaista on olla eri instituutioiden välissä? Näitä kokemuksia hahmottaessamme käytämme useita kiinnostavia käsitteitä kuten esimerkiksi vankeuden kerrostumat, vankilan AikaTila, taktiikka, navigoiminen, strategia, kulttuurinen skripti, kollektiivinen kokemus, tunneyhteisö ja kokemusyhteisö.

Sananen sisällöstä

Kerromme kirjassa, miten eri laitoksissa on rajoitettu yksilön minuutta ja itsemäärämisoikeutta. Selvitämme, millä tavalla nämä toimenpiteet ovat vaikuttaneet asukkaiden kokemukseen hyvinvoinnista tai sen puutteesta. Tuomme myös esiin, millaisia menetelmiä laitoksiin suljetut ovat kehittäneet selviytyäkseen.

Kokonaisuutena kirjan luvut osoittavat, että laitosasukkaiden tarve itsemääräämisoikeutensa säilyttämiseen on pysynyt samanlaisena läpi vuosisatojen: ihmiset ovat pyrkineet kohti jonkinlaista autonomiaa niin 1700-luvun tanskalaisvankilassa, 1800-luvun suomalaisessa naisvankilassa kuin 1900-luvun tuberkuloosiparantolassakin. Samalla käy selväksi, että alisteinen asema ei välttämättä tarkoita vaihtoehtojen täydellistä puuttumista.

Tuberkuloosipotilaita parantolassa ”hallimakuulla” 1900-luvun alussa. Kuva: Pielisen museo.

Kirjassa puhutaan myös ”seinättömistä” instituutioista, kuten esimerkiksi köyhänhoidosta tai pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden perhepolitiikasta. Vaikka näihin instituutioihin ei liity samanlaista päivittäistä kanssakäymistä kuin laitoselämään, ne ovat kuitenkin eri tavoin läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Sekä köyhäinapuun että myöhempiin hyvinvointivaltion etuuksiin on liittynyt voimakasta normittamista. Aivan erityisesti kirjassa tarkastellaankin näiden instituutioiden ja yksilöiden kohtaamista paikallistason tai arkielämän näkökulmasta.

Lisäksi teoksessa keskustellaan siitä, miten yksilöiden laitos- ja ylipäätään instituutiokokemuksia on jaettu ja miten niitä on käytetty esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa.

Kirjoitusprosessi

Lived Institutions -kirjan ovat toimittaneet Pirjo Markkola, Hanna Lindberg ja allekirjoittanut.

Teos on osa Kokemuksen historian huippuyksikön sisällä toimivan Eletty hyvinvointivaltio -tutkimusteeman julkaisusuunnitelmaa. Aiemmin samana vuonna ilmestyi kirjan ”sisarteos”, Experiencing Society and the Lived Welfare State. Sen ovat toimittaneet Pertti Haapala, Minna Harjula ja Heikki Kokko. Kirjat saivat alkunsa kirjoituskutsuista, jotka julkaistiin kolme vuotta sitten, tammikuussa 2021.

Helsinkiläisen lastenkodin tytöt ryhmäkuvassa vuonna 1913. Kuva: Artur Faltin / Museovirasto.

Talvella 2022 me toimittajat järjestimme Lived institutions -kirjaan valituille kirjoittajille kaksipäiväisen työpajan, joka jouduttiin pandemiatilanteen vuoksi muuttamaan etätapahtumaksi. Sitkeästi istuimme koneidemme ääressä puhumassa kirjaan tulevien lukujen silloisista versioista. Toivoimme, että vaikka emme voineetkaan tavata kasvotusten, kaikki saisivat kuitenkin keskusteluista aineksia kirjoitustyön jatkamiseen. Näin mielestäni tapahtuikin. Samana vuonna solmimme kustannussopimuksen Palgrave Macmillanin kanssa.

Vuosi 2023 kului käsikirjoituksen saattamisessa julkaisukuntoon eli vertaisarviointilausuntojen odottelussa, kielentarkastuksessa, viimeisten versioiden hiomisessa sekä lopulta taittoversioiden tarkistamisessa. Toimittajilla riitti työtä viime metreille saakka, mutta nyt urakka on ohi!

Kirjassa ovat mukana seuraavat kirjoittajat: Johanna Annola, Hanna Lindberg, Pirjo Markkola, Emilie Luther Valentin, Riikka Suominen, Heikki Kokko, Minna Harjula, Mervi Kaarninen, Oksana Vynnyk, Heini Hakosalo, Klaus Petersen, Sarah Smed, Marie Meier, Johanna Sköld, Bengt Sandin ja Johanna Schiratzki.

Kommentit

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi