Tämä on Alustan ensimmäinen pääkirjoitus, vaikka ensimmäinen alustus, sosiologi Risto Heiskalan essee Hyvinvointivaltio ja yhteiskunnalliset tarpeet – eilen, tänään, huomenna ilmestyi jo lähes 14 vuotta sitten. Tämän jälkeen tutkijat ovat esitelleet teini-ikään ehtineessä Alustassa näkemyksiään ja tutkimuksiaan jo lähes tuhannen julkaisun verran, jota voi pitää merkittävänä saavutuksena. Samalla se on vakiinnuttanut asemansa monipuolisessa suomalaisessa tiedettä popularisoivassa verkkolehtikentässä.
Alusta sai alkunsa jo edesmenneessä Tampereen yliopiston Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikössä, jossa muutama yksikön johtokunnan jäsen dekaanin myötävaikutuksella hahmotteli rungon tutkimuksesta viestivälle verkkolehdelle. Jokusen ideointikokouksen jälkeen sille hankittiin tekninen toteuttaja ja palkattiin ensimmäinen toimittaja, joka oli allekirjoittanut[1].
Perustamisensa jälkeen Alusta on jatkuvatoimisesti julkaissut erilaisia tiedettä ja tutkimusta popularisoivia artikkeleita, ja osallistunut näin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samalla se on nostanut lukuisan joukon uusia asiantuntijoita esiin tarjoamalla kanavan yhteiskunnalliseen vuoropuheluun niille, joita valtamediat eivät aina tavoita.
Perustamisensa jälkeen Alusta on jatkuvatoimisesti julkaissut erilaisia tiedettä ja tutkimusta popularisoivia artikkeleita, ja osallistunut näin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samalla se on nostanut lukuisan joukon uusia asiantuntijoita esiin tarjoamalla kanavan yhteiskunnalliseen vuoropuheluun niille, joita valtamediat eivät aina tavoita. Lisäksi Alustan toimittaminen on jatkuvasti ammattimaistunut ja tällä hetkellä sen toimittajana työskentelee historiaa ja journalistiikkaa opiskellut FM Tiina Heikkilä.
Alustalla on siis merkittävä yhteiskunnallinen palvelutehtävä, jolla se täyttää yliopistojen ns. kolmatta tehtävää, eli tekee yhteiskunnallista vaikuttamista. Sen toimijuus korostuu entisestään aikana, jolloin tieteen vapautta haastetaan ja tiedettä kohtaan esitetään poliittista kritiikkiä (kts. myös tämä). Poliittisen ja tieteellisen kritiikin ero on siinä, että edellinen on tietoisen tarkoitushakuista ja pyrkii poliittisiin päämääriin, siinä missä jälkimmäinen pyrkii parhaan mahdollisen tiedon tuotantoon ja perustuu asiaan perehtyneisyyteen. Politiikasta.fi-verkkolehden entinen päätoimittaja Mikko Poutanen onkin huomauttanut, että tieteellisen tiedon popularisoinnista on hyötyä vain, jos ihmisillä on halua sisällölliseen keskusteluun (kts. tämä ja tämä).
Samalla on selvää, että kansalaisilla on aitoja esteitä tieteelliseen tietoon pääsyssä. On vaikea esittää perusteltuja kysymyksiä tutkijoille, jos tutkimuksen tuloksia ei saa käsiinsä. Tämän ongelman ratkaisuun tiedettä popularisoivat verkkolehdet, kuten Alusta, osallistuvat parantamalla tieteen saavutettavuutta. Alusta on siis olemassa monella tavalla kansalaisia varten: se tyydyttää erilaisia tiedonintressejä sekä edesauttaa tutkijoiden ja kansalaisten välistä vuoropuhelua. Tekoälyn muuttaessa vielä tiedollista kenttää “kertakäyttötieteen” suuntaan on entistä tärkeämpää, että tutkijat itse kirjoittavat siitä, mitä he ovat tutkineet ja mikä parasta ja luotettavinta tietoa kustakin aiheesta.
Kansalaisilla on aitoja esteitä tieteelliseen tietoon pääsyssä. On vaikea esittää perusteltuja kysymyksiä tutkijoille, jos tutkimuksen tuloksia ei saa käsiinsä. Tämän ongelman ratkaisuun tiedettä popularisoivat verkkolehdet, kuten Alusta, osallistuvat parantamalla tieteen saavutettavuutta.
Alustalla on myös yliopiston sisällä merkittävä palvelutehtävä. Se voi mahdollistaa erilaisille tutkimushankkeille toimittajakoulutuksen saanutta apua heidän viestintätehtävässään, jos kohta tämä vaatii resursseja. Erilaiset tutkimusprojektit voisivatkin pyytää Alustaa yhteistyökumppaniksi yhä useammin jo rahoitushakemuksen laatimisvaiheessa, koska sillä on pitkäaikaiseen kokemukseen perustuvia edellytyksiä toteuttaa ammattimaisesti hankkeen ulkoista viestintää. Olkaa rohkeasti yhteydessä!
On epäselvää, mihin suuntaan tieteestä käytävä keskustelu ja tieteen rahoitus menevät, mutta viestinnän tarve tieteestä ei takuulla tule vähenemään. Tämän vuoksi Alustan toiminta pitää turvata jatkossakin ja sanaa siitä kannattaa levittää.
Olisi toivottavaa, että kansalaiset ja tutkijat hyödyntäisivät tiedettä popularisoivia julkaisuja entistäkin enemmän. Tätä taas edesauttaisi erilaiset yhteistyökuviot eri toimijoiden välillä. Esimerkiksi päivälehdet voisivat löytää Alustalta ja sen kollegajulkaisuilta yhä useammin jutun aiheita tai kommentoivia näkökulmia päivänpolttaviin keskusteluihin. Toisaalta tieteelliset verkkolehdet voisivat tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä. Kilpailuasetelmaa välillämme ei joka tapauksessa ole, koska pohjimmiltaan ajamme samaa, yhteiskunnallisen edistyksen tehtävää.
[1] Kiitän erityisesti Jari Aroa ja Ville Vuolantoa hedelmällisestä yhteistyötä hankkeen suunnitteluvaiheessa. Alustan tekninen toteutus tapahtui Juho Frimanin asiantuntemuksella. Hyviä virikkeitä Alustan ensimmäiselle ulkoasulle tarjosi ystävällisesti Marja Alastalo ja sen ensimmäisen yhtenäisen visuaalisen ilmeen toteutti Saana Nyqvist.
