Thinglink-sovellus sanaston opettelussa RB4-kurssilla (Reetta Almqvist)

Kokeilin uudenlaista tapaa sanaston opetteluun RB4-kurssilaisten kanssa. Teemasanastoksi valitsin Kulturell mångfald.

Thinglink oli sekä minulle että opiskelijoille aivan uusi tuttavuus ja epävarmuus ja outous loistivat läsnäolollaan tehtävän alkumetreillä ja tunsin olevani hieman epämukavuusalueella. Oikein tervetullut tunne toisaalta, tietää taas miltä opiskelijoistakin varmaan usein tuntuu, kun ei ihan hallitse jotain. Opettelin käytännössä heidän kanssaan yhtä aikaa tätä uutta sovellusta ja opiskelijat neuvoivat minulle, että paras tapa on heidänkin valita opettaja-profiili, jotta saa käyttöön halutut ominaisuudet. Saa vinkata, jos tietää miten olisi saanut työskenneltyä niin, että kaikki ryhmän jäsenet voivat samanaikaisesti työstää tehtävää, jos ovat opiskelija-profiilissa. Itse en tätä vielä löytänyt tuosta sovelluksesta.

Klikkaamalla kuvaa pääset yhden ryhmän esitykseen.

Opiskelijoiden palaute kokeilusta sekä omaa reflektointia

Ajan puutteen ja paperin kätevyyden vuoksi pyysinkin palautteen A6-pikkulapuilla usein käyttämäni Formsin sijaan. Olin heijastanut seinälle seuraavat kysymykset:

Mistä pidit, mistä et? Piditkö tehtävää hyödyllisenä?

Yksi selkeä huono puoli tässä Thinglinkissä oli jo aiemmin mainitsemani mahdottomuus muokata samanaikaisesti työtään, mikä aiheutti selvästi turhautumista ja opiskelijat totesivat sen palautteessaankin. Jotkut mainitsivat, että PowerPoint olisi ollut tuttu ja kaikki olisivat sitä osanneet heti käyttää. Yksi sanoi suoraan, että opettajan pitäisi itse ensin osata sovellus ennen kuin pyytää oppilaita sitä käyttämään. Totta joka sana 🙂 Muutama oli sitä mieltä, ettei tässä kovin paljoa sanoja oppinut. Itse turhauduin lähinnä siitä, että tähän meni liian paljon aikaa, 2 x 75 minuuttia, eli sovelluksen opettelu, varsinainen tekeminen ja töiden esittely. Hyötysuhde ei tosiaan välttämättä kovin hyvä, kun kyseessä vain yksi kurssin teemasanasto. Yllätyin toisaalta monista myönteisistä palautteista kuten:

  • ”Kiva tehdä ja muiden töitä kiva kääntää ja katsoa.”
  • ”Tämä oli erilainen, vaihtelu oli kivaa.”
  • ”Tehtävämuotona ihan kiva.”
  • ”Tehtävä oli ihan mielenkiintoinen ja sanoja oppi tehtävässä.”
  • ”Uudet opiskelutavat ovat aina kivoja.”
  • ”Oli hyödyllinen, älä kysy miksi, se vaan oli.”
  • ”Opin uusia sanoja ja tehtävä oli hyödyllinen.”

Näiden palautteiden pohjalta sanoisin ehkä sittenkin tehtävätyypille ”jatkoon”, kunhan vähän parantelen tehtävänantoa ja opettelen itsekin lisää ko. sovelluksesta. Tosin jos yhtäaikaismuokkaaminen ryhmätöissä ei onnistu, en usko tätä enää käyttäväni.

Reetta Almqvist

Kommentit

Hei,

Vaikka en tällä hetkellä opeta, niin lämpenin esittelemällesi sovellukselle, ja kokeilisin sitä heti, jos siis opettaisin. Tosin voisin miettiä sille muutakin käyttöä. Minusta olit rohkea, kun otit sovelluksen käyttöön ”kylmiltään” yhdessä opiskelijoiden kanssa. Ei kaiken tarvitse aina mennä sujuvasti ilman kommelluksia.

Pirkko Pollari

3.1.2020 10:35

Hei Reetta,

Hienoa, että olet uskaltanut astua omalle epämukavuusalueellesi, se ei nimittäin aina ole helppoa. Merjakin kysyi tuossa omassa kommentissaan, että pitääkö opettajan osata sovelluksen käyttö kunnolla ennen kuin sitä voi käyttää ja itse olen hänen kanssaan samaa mieltä siinä, ettei näin ole. Olen monesti löytänyt mielenkiintoisen sovelluksen, hieman siihen tutustunut ja näyttänyt opiskelijoille sen mitä itse sovelluksesta tiedän ja osaan. Aika lailla joka kerta opiskelijat löytävät sovelluksista sellaisia asioita, joista en itse tiennyt ja opin sitten itse samalla. Jos ongelmia tulee, niin ne on ratkaistu yhdessä.

Kiva, että olit laittanut tekstiin mukaan yhden valmiin työn, oli hyödyllistä nähdä miltä valmis tuotos voi näyttää. Itse pidän tämän tyylisistä tehtävistä, joissa sanoilla tehdään asioita, eli ne laitetaan kontekstiin eikä niitä vain opetella listana. Aloin myös tekstiä lukiessani ja esimerkkiä katsoessani itse miettimään mihin voisin tätä omilla kursseillani käyttää, vaikuttaa nimittäin oikein hyvältä sovellukselta.

Lopuksi mietin, että nyt kun sovellus on ryhmälle tuttu, voisiko sen avulla tehdä vielä jonkin toisenkin tehtävän? Tällöin aikaa voisi käyttää vähemmän tai antaa osan kotitehtäväksi, kuten Pirjo ehdotti.

Tanja Tervonen

19.12.2019 15:08

Olitpa rohkeasti heittäytynyt kokeiluun.
Mietin tuota opiskelijapalautetta, että opettajan pitäisi itse osata ensin kunnolla sovelluksen käyttö – onko tosiaan oltava niin? Mielestäni ei välttämättä.
Toki aina on kriittisiä ääniä, ja silloinkin kun uuden kokeilussa tulee sählinkiä, pitäisi opettajien fokusoitua positiivisiin palautteisiin, niin kuin itsekin olet tehnyt, kun päästit Thinklinkin jatkoon omassa opetuksessasi!

Merja Saariaho

12.12.2019 20:37

Kiitos Reetta ajatustesi jakamisesta! Itse innostuin kovasti tästä sovelluksesta, kun esittelit kokeiluideasi, ja odotin innolla kokemuksiasi käytännön toteutuksesta. Kuvailit kokeiluasi ytimekkäästi mutta samalla tarkasti. Oli erityisen hyvä, että käsittelit tarkemmin käyttäjäkokemuksia, koska niiden perusteellahan sitä yleensä tekee omat valintansa sovellusten käyttöönotosta. Kokeilu konkretisoitui hienosti esimerkin kautta.

On todella harmillista, ettei samanaikainen muokkaaminen onnistunut! Tämä varmasti hidasti työskentelyä. Olet oikeassa siinä, että tehtävän suorittaminen oli aikaavievä. Voisiko tehtävän toteuttaa jatkossa esim. niin, että sovellus ja tehtävä esiteltäisiin tunnilla ja opiskelijat aloittaisivat tehtävän tekemisen, mutta täydentäisivät sitä kotitehtävänä, jolloin seuraavalla kerralla olisi vain tuotosten viimeistely ja esittely?

Uskon, että Thinglinkissä on potentiaalia, koska se on visuaalinen ja erilainen tapa oppia sanastoa. Itse voisin kokeilla sovellusta vaikkapa alaspesifin sanaston opetteluun. Opiskelijat voisivat valita omaan alaan liittyvän kuvan, johon alkaisivat kirjoittelemaan sanoja tai kuvailuja.

Pirjo Hentinen

12.12.2019 18:33

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *