Laadin kysymyslistan käyttäen apuna kurssilta löytyvää valmista materiaalia. Lisäsin joukkoon vielä kurssipalautteen, koska en uskonut saavani motivoitua opiskelijoitani täyttämään kahta ”palautetta” peräkkäin. Kysymysosioiksi muodostuikin siis suullinen kielitaito, kirjallinen kielitaito, oman alan sanasto ja kurssipalaute. Käytin kaikkien osioiden apuna eurooppalaista viitekehystä ja pyysin opiskelijoita arvioimaan sen avulla omaa taitoaan eri osioissa. 
Kysymyksiä tulikin lopuksi melko paljon. Listasin itsearviointikysymykset Moodleen tylsänä rimpsuna ja annoin opiskelijoille mahdollisuuden tehdä itsearvioinnin juuri niin kuin he halusivat sen toteuttaa. Lisäksi tein kysymysluettelosta esimerkin Swaylla, jotta he saavat jotain ideaa. Annoin itsearvioinnin tehtäväksi molemmille Ruotsin kielen kirjallisen ja suullisen viestinnän kurssilaisille, toisella kurssilla oli vain kasvatustieteilijöitä ja toinen kursseistani oli sekaryhmä, joista noin puolet olivat avoimen yliopiston opiskelijoita. Vastauksia sain melko hyvin, lähes kaikki opiskelijani vastasivat itsearviointiin kurssin lopussa.
Suullisen kielitaidon kehittyminen
Kysymyksissä pyysin aluksi arvioimaan eurooppalaisen viitekehyksen mukaan omaa kielitaitoaan kurssin alussa sekä lopussa. Lisäksi pyysin palaamaan keskustelutehtäviin kurssin aikana ja pohtimaan omien sekä kurssin tavoitteiden saavuttamista. Usealle ensimmäiset suulliset tehtävät olivat olleet melko kamala kokemus, sillä opiskelijat eivät juurikaan olleet käyttäneet ruotsia suullisesti ja edellisistä ruotsin opinnoista oli usealle kulunut jo tovi. Monet kertoivat kuitenkin, että oli kuitenkin helpottavaa se, etteivät muutkaan osanneet alussa juurikaan sen paremmin. Viimeiset tehtävät menivätkin jo hyvin alkuun verrattuna.
”Olen oppinut, miten voin perustella sanomisiani tai kuvailla unohtuneen sanan jotenkin toisin.”
”Olen oppinut suhtautumaan huolettomammin ruotsin puhumiseen ja mielestäni uskallan rohkeammin heittäytyä keskusteluun. Mielestäni olen tavoittanut omat tavoitteeni suullisen kielitaidon suhteen melko hyvin, mutta haluan jatkossa kehittyä siinä vielä varmemmaksi ja osaavammaksi.”
Kirjallisen kielitaidon kehittyminen
Kysymyksissä pyysin aluksi arvioimaan eurooppalaisen viitekehyksen mukaan omaa kielitaitoaan sekä kurssin alussa että lopussa. Lisäksi pyysin palaamaan kurssin aikana kirjoitettuihin tehtäviin ja niiden palautteisiin joko opettajalta tai muilta opiskelijoilta ja lopuksi pohtimaan omien sekä kurssin tavoitteiden saavuttamista. Opiskelijoiden itsearvioinnista tuli esille, että he olivat käyneet opettajan palautteen tai vertaispalautteen hyvin läpi ja harjoittelivat palautteen perusteella yleensä itsenäisesti kielioppia, jota kurssilla ei pääsääntöisesti käydä yhdessä läpi. Kirjoittaminen ei selvästikään ollut kenellekään mikään suuri kompastuskivi ja kaikki ymmärsivät helposti omat virheensä ja huomasivat kehityksensä.
”Kirjoitusvirheet ovat vähentyneet, sillä olen oppinut kiinnittämään huomiota niihin palautteen perusteella”
”Kirjoitan paljon sujuvammin kuin kurssin alussa. Sanajärjestys ja prepositiot ovat minulle olleet kompastuskiviä, mutta olen mielestäni kehittynyt niissä, niin kuin toivoinkin.”
Oman alan sanaston kehittyminen
Oman alan sanaston kehittymistä koskevissa kysymyksissä halusin tietää kuinka opiskelijat ovat kartuttaneet ja opetelleet oman alan sanastoa. Kysyin myös, kuinka he kokevat oman alan sanaston kuullun- ja luetunymmärtämisen hallinnan eurooppalaisen viitekehyksen asteikolla. Ilokseni sain itsearvioinneissa lukea samaa, mitä huomasin myös kurssin aikana: Opiskelijat olivat kirjoittaneet oman alan sanastosta tiedostoa ja loimme myös yhteisen tiedoston kurssin aikana, jota kaikki kurssin opiskelijat voivat hyödyntää. Palautteen perusteella opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä siihen, että kurssilla keskityttiin paljon oman alan sanaston kartuttamiseen ja siihen panostettiin paljon kurssin aikana mm. käyttämällä sanoja kirjoitustehtävissä.
”Ennen kurssin en tiennyt oikeastaan ollenkaan oman alan sanastoa, jota olen nyt oppinut hyvin.”
”Opin eniten oman alani sanastoa keskustelemalla ryhmässä muiden [saman alan opiskelijoiden] kanssa ja ryhmätyötä tehdessä.”
Lopuksi
Harva vaivautui vastaamaan suoraan kysymykseen omien taitojen karttumisesta kurssin aikana. Ne opiskelijat, jotka vastasivat, huomasivat eron ja se tuli ilmi kirjoitettuna melko positiiviseen sävyyn. Aikuisopiskelijoillani oli selkeästi rauhallisempi ote kysymysten vastaamiseen ja he myös kokivat itsearvioinnin hyödyt suurimmaksi. Useille opiskelijoista tehtävän tekeminen auttoi huomaamaan, kuinka paljon kurssin aikana kielitaito ja sen eri osa-alueet kehittyvät. Tämä oli myös tämän kokeilun tarkoitus. Opiskelijat tuntuivat ymmärtäneen tehtävän avulla, mitä haluan heille aina loppukurssista sanoa: olkaa ylpeitä itsestänne. Tähän on hyvä lopettaa:
”Tämä tehtävä tuntui alkuun turhalta, mutta sitä tehdessä huomasin, mitä kaikkea olenkaan oppinut kurssin aikana. Olen tyytyväinen itseeni ja kehitykseeni kurssin aikana.”
Terveisin,
Maiju
Hei Maiju,
olipa kiva ja mielenkiintoista lukea tekstisi! Oli erittäin kiva lukea opiskelijoiden kommentteja ja jo niiden pohjalta huomata kehitystä. Ehkäpä ensi vuonna itsearvioinnin voisi toteuttaa sekä alku- että loppukurssista? Olen itse testannut portfolion/kurssipäiväkirjan käyttöä kursseillani (niissä ollut mukana itsearviointi alussa ja lopussa) ja olen huomannut, että kun opiskelijat pääsevät jo alkukurssista pohtimaan omaa osaamistaan, on heidän helpompi asettaa tavoitteita ja motivoitua kurssiin.
Mielestäni olet valinnut hyvät osa-alueet itsearviointiin mukaan. Jos ymmärsin oikein, sinulla oli Moodlessa kysymyksiä itsearvionnin tueksi ja itse tuotoksesta opiskelijat saivat tehdä omanlaisensa, ja tarvittaessa ottaa mallia sinun tekemästä Sway-esimerkistä?
Tanja Tervonen
5.5.2020 15:50