Pedagoginen käsikirjoitus visuaalisessa muodossa (Sanni Kalliosaari)

Mikä olisi minulle itselleni paras tapa laatia pedagoginen käsikirjoitus? Miten voisin tai haluaisin hyödyntää digitaalisia työkaluja opetuksessani? Näitä kysymyksiä pääsin pohtimaan ensimmäisessä DigiLust-tehtävässä.

Ensimmäisen tehtävän tarkoituksena oli siis laatia pedagoginen käsikirjoitus jonkin aiemmin esitellyn mallin pohjalta ja pohtia omaa digipedagogista ajatteluaan. Laadin oman suunnitelmani yliopiston kurssille KKRUYHT Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä, jota opetan nyt tänä syksynä ensimmäistä kertaa. Tuntui hieman vaikealta valita suunnitteluun vain yhtä tiettyä mallia, joten päätin käyttää jonkinlaista yhdistelmää oman makuni mukaan.

Pedagogista käsikirjoitusta tehdessäni pyrin etenemään seuraavien askelten mukaisesti:

  1. Oppimistavoitteet (Mitä opiskelija osaa kurssin päätteeksi?)
  2. Mitä kurssilla käsitellään? (keskeiset teemat ja osa-alueet)
  3. Miten tehtävät toteutetaan/miten kurssilla työskennellään?
  4. Miten tuotoksia/toimintaa arvioidaan?

Laadin käsikirjoituksen visuaaliseen muotoon ja yritin värien avulla erottaa näitä yllämainittuja askelia. Käsikirjoituksen tarkoituksena oli lähinnä luoda itselleni selkeämpää kokonaiskuvaa kurssista ja auttaa suunnittelemaan kurssia osaamistavoitteet edellä. Lisäksi yritin selkeyttää itselleni, miten kurssilla työskennellään eli millaisia tehtäviä/harjoituksia käytännössä tehdään ja missä niistä voisin luontevasti hyödyntää digitaalisia työkaluja.

Hyödynnän jo nyt melko paljon digitaalisuutta opetuksessani, sillä oppimisalustana toimii Moodle ja lähes kaikki materiaali on sähköisessä muodossa. Moodlen kautta jaan siis materiaalia, mutta käytän sitä myös mm. tehtävien palautukseen, palautteen antamiseen ja opiskelijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen alustana. Lisäksi olen käyttänyt erilaisia oppimissovelluksia (esim. Quizlet ja Kahoot) sanaston ja kieliopin harjoitteluun sekä yhteiskirjoittamiseen tarkoitettuja alustoja (etherpad, muistio) esim. vastausten kokoamiseen ja tehtävien läpikäyntiin.

Jatkossa haluaisin hyödyntää erityisesti sellaisia digitaalisia työkaluja, joiden avulla opiskelijat voivat itse tuottaa sisältöä ja mahdollisesti jakaa sitä toisilleen (esim. vastata, kommentoida, antaa vertaispalautetta). Myös erilaiset tekstin käsittelyyn ja sanaston harjoitteluun liittyvät työkalut kiinnostavat. Esimerkiksi Moodleen integroitu H5P vaikuttaa mielenkiintoiselta ja voisi olla käyttökelpoinen tähän tarkoitukseen. Lisäksi haluaisin oppia hyödyntämään digitaalisuutta vielä paremmin palautteen antamisessa ja arvioinnissa (eri kanavia ja tapoja antaa palautetta).

Sanni Kalliosaari

 

Kommentit

Hei Sanni,

mielestäni pedagoginen käsikirjoituksesi on selkeä ja havainnollistava kokonaisuus ja eri värien käyttö on toimiva ratkaisu. Oli myös kiva lukea, miten jo nyt hyödynnät digitaalisuutta opetuksessasi ja vinkeistäsi on varmasti hyötyä monille.

Kirjoitit, että tarkoituksenasi oli käsikirjoituksen avulla luoda itsellesi selkeämpää kokonaiskuvaa kurssista ja saada apua suunnitteluun. Koitko, että käsikirjoituksesta oli apua ja mitä mietteitä sinulle nousi päällimmäisenä mieleen käsikirjoituksen laatimisen jälkeen?

Tanja Tervonen

15.11.2019 14:14

Hei Sanni,
oikein selkeä esitys pedagogisesta käsikirjoituksestasi. Meillekin on tullut nyt Moodle organisaatioomme uutena, mutta sitä en ole vielä juurikaan käyttänyt. Käytössäni on lähinnä Officen OneNote tai Teams. Mutta miten käytätkään tuota etherpadia yhteiskirjoittamisen alustana? Millaista yhteiskirjoittamista teetät? Miten se on onnistunut käytännössä? Minulle tuntematon tuo etherpad ja kiinnostaisi kokeilla sitä, jos siitä hyvät kokemukset?
Anitalle myös minulta peukku tuosta ideasta, että tuon voisi näyttää omille ryhmille tuon kaavion esimerkkinä siitä, mitä yliopiston ruotsin /kielten opiskelu pitää sisällään.

Reetta Almqvist

25.10.2019 12:44

Hei Reetta!

Huomasin vasta nyt kommenttisi ja kysymyksesi, kun sattumalta palasin tähän tekstiini näin jälkikäteen. Pahoittelut siitä! Mutta siis olen käyttänyt usein esim. Tieken Muistio-sivua, johon siis pystyy jakamaan linkin (esim. Moodlessa) ja jota opiskelijat pääsevät linkin kautta muokkaamaan samanaikaisesti. Olen käyttänyt tämän tyyppisiä alustoja esim. jos olemme koonneet yhteen opiskelijoiden vastauksia johonkin tiettyyn tehtävään tai opiskelijoiden ajatuksia jostakin aiheesta, josta he ovat vaikkapa keskustelleet. Ylipäätään siis sellaisissa tilanteissa, joissa tarvitsee koota opiskelijoiden vastauksia yhteen paikkaan kaikkien nähtäville. Tähän tarkoitukseen sopii toki myös muut jaettavat alustat, esim. word online -dokumentti tai vaikka google docs. Välillä opiskelijat ovat saattaneet käyttää erilaisia jaettavia alustoja myös itse hyödyksi, jos esim. kirjoittavat jotakin tekstiä pienryhmässä. Tällöin he voivat jakaa linkin tuotokseensa esim. Moodlen keskustelualustalla.

Sanni Kalliosaari

11.2.2020 21:43

Hei Sanni!

Kerroit käsikirjoituksen laatimisesta seikkaperäisesti. Mielestäni on hyvä yhdistellä eri malleista omaan tarkoitukseen sopiva kokonaisuus, jotta se oikeasti toimii sitten opetuksen toteutuksessa. Pedagogiset käsikirjoitukset toimivat tosiaan oikein hyvänä työkaluna esitellä opintojaksokokonaisuuksia. Esim. lukiolaiset saavat kurkistaa yliopiston tai amk:n puolelle niiden avulla vaivatta.

Pirjo Hentinen

11.10.2019 09:53

Hei Sanni!
Esityksesi oli selkeä ja informatiivinen. Heräsi ajatus alkaa käyttää moodlea itsekin opetuksessa, kun se tänä syksynä tuli oppilaitoksemme käyttöön. Anitalle kiitos vinkistä näyttää oppilaille esimerkki siitä, millaista opiskelu on yliopistossa.

Päivi Salojärvi

10.10.2019 12:55

Hei Sanni! Käsikirjoituksesi on selkeä ja informatiivinen! Tämän voisin näyttää lukiolaisilleni esimerkiksi siitä, mitä heillä on odotettavissa yliopistossa/kokrkeakoulussa ruotsin opiskelun suhteen.
Arvioinnista jäi kysymättä Zoom-tapaamisessa, että käytätkö arvioinnin apuna eurooppalaisen viitekehyksen taitotasokuvauksia? Itselläni kesti kauan ymmärtää tasokuvaukset ja ottaa ne käyttöön työssäni, mutta nyt en luopuisi niistä mistään hinnasta. Luokkani seinällä on juliste taitotasoportaista ja siitä opiskelijan on helppo hahmottaa, millä portaalla hän nyt on ja minne pitäisi nousta.
Mielenkiintoista huomata sinun ja muidenkin kirjoituksista, että Moodlea halutaan käyttää tehokkaasti. Siitä tuli mieleeni kysymys hankkeen vetäjille: Olisiko kenties tarvetta / mahdolllista järjestää ”Moodle tehokäyttöön ruotsin opetuksessa” -lisäkoulutus DigiLusti-hankkeen tiimoilta?

Anita Ahonen

10.10.2019 09:21

Hei Anita,

kiitos vinkistä, että lisäkoulutukselle moodleen liittyen olisi tarvetta. Pidän tämän mielessä tämän hankkeen tulevia osia ajatellen.

Tanja Tervonen

15.11.2019 14:21

Hei Anita!

Hyvä kun huomasit kysyä, arvioinnin pohjana käytetään juurikin näitä Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasokuvauksia sekä KORU-kriteereitä, jotka ovat yhteiset korkeakoulujen ruotsin opetuksessa (omat suulliseen ja kirjalliseen). Unohdin lisätä tämän tuohon kaavioni arviointi-osioon.

Ja tuo oli hyvä pointti, että jonkinlaisen vastaavan kaavion voisi hyvinkin näyttää lukiolaisille, jotta he ymmärtäisivät paremmin, mitä heiltä vaaditaan ruotsin osalta sitten korkeakouluopinnoissa.

Sanni Kalliosaari

11.10.2019 13:54

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *