DigiLustin 3. osan tehtävä tuli sopivaan aikaan pelastamaan työpäivän, jolloin olin OPH:n hankkeen takia poissa koulusta, mutta oppitunnit oli silti järjestettävä ilman sijaista. Lukion 2. kurssin ryhmiä oli kaksi ja opiskelijoita yhteensä 64. Tein Precis 2- oppikirjan tekstistä 4 virtuaalioppitunnin videoimalla tekstin käsittelyn Screencast-O-Matic-videotyökalun ilmaisversiolla ja tallensin sen Gradian moniviestimelle. Jaoin videon linkkinä opiskelijoille. Edeltävällä oppitunnilla annoin etätuntia varten tarkat ohjeet ja ennakkotehtävät: tekstin kuuntelun ja sisällön ymmärtämistä kontrolloivat kysymykset. Varsinaisena etätuntipäivänä annoin ryhmille videon osoitteen, ennakkotehtävien mallivastaukset ja muut tehtävät. Seuraava oppitunti oli normaali lähitunti, jolloin kaikilla oli pieni sähköinen sanakoe ennen lyhyttä kertaustuokiota.
Tein ensin tekstistä kynätyökalulla PDF-version, jota sitten selitin 15 minuutin ajan. En ollut aivan tyytyväinen vielä toiseenkaan äänitykseen, mutta kolmannen jälkeen päätin, että tämä paras on kyllin hyvää!
Todella monilla 16-vuotiailla on ongelmia itseohjautuvuudessa, siksi päädyin myös tuohon sanakokeeseen seuraavalla tunnilla. Tulokset eivät yllättäneet millään muotoa. Ne, jotka opiskelevat aina tunnollisesti, saivat sanakokeesta kiitettävän. Kympin ja nelosen oppilaat saavat yleensäkin ansionsa mukaan! Mutta siihen väliin jääviin opiskelijoihin pitäisi keksiä jokin tehokeino – tämä on pakko todeta jatkuvasti.
Kysyin myös palautetta avoimella Mentimeter-vastauksella (ryhmän 1 vastaukset ja ryhmän 2 vastaukset). Pyysin analysoimaan omaa työskentelyä etätunnilla ja verrata sitä tavalliseen lähiopetukseen. Kaikki eivät halunneet antaa palautetta ja luulen, että syynä oli tekemättä jäänyt etätunti. Suurin osa palautteesta oli myönteistä, mutta oli myös muutamia todella negatiivia kommentteja. Ja kun joku kertoi opiskelleensa englannin tunnilla, niin mietin, oliko hän edes tehnyt etätuntia. Palautteet ovat toki kiinnostavaa luettavaa!
Kun opettaja pyytää palautetta nimettömänä ja se on näkyvillä kaikille, hän altistaa itsensä monenlaiselle ”kuonallekin”. Luulen, että siksi sitä usein kartetaan. Halusin tässä DigiLustin osassa kokeilla jotain erilaista palautteenantotyökalua, ja sain siis mitä tilasin. Tahdon myös mitään sensuroimatta jakaa kaiken palautteen tässä blogissani.
Joistakin negatiivisista palautteista ja hylätyistä sanakokeen arvosanoista huolimatta voin tulevaisuudessakin toimia näin; mielestäni video-oppitunti on parempi kuin vain kehotus opiskella oppimateriaalista ”det och det sidorna x-y”! Työmäärä on toki isompi, ellei materiaalia voi hyödyntää muilla kursseilla. Ohjeet on aina annettava etukäteen ja varmistettava edellisellä oppitunnilla, että kaikki ymmärtävät tehtävänannon. Palautetta ei mielestäni joka kerta tarvitse erikseen kerätä. Uskon kuitenkin pakotteen/pelotteen voimaan, eli pitäisin edelleenkin jonkinlaisen sanakokeen tms. seuraavalla kontaktikerralla.
Merja Saariaho
Kommentoin tätä blogiasi vasta nyt, kesäloman kynnyksellä ja mielenkiintoista, kuinka ajankohtainen tämä kokeilusi olikaan tuolloin helmikuussa ja kuinka tärkeiksi tämänkaltaiset sovellukset meille tulivatkaan koronan myötä. Moni oli Mentimeterin palautteessa selvästi tyytyväinen. Yksi tunsi itsensä petetyksi, mikä kiinnostavaa, kun hetken päästä tämä opetustapa oli koko Suomen kouluissa uusi normaali!
Hyvä vinkki tuo, että ensin kynätyökalulla PDF ja sitten selittää Screen-castilla asian.
Tuo Mentimeterin avoin palaute on tosiaan aina vähän riski, kerran joku kirjoitti jonkin asiattoman sanan tai lauseen, vaikka muilla oli pääosin vain positiivista sanottavaa. Silti tuo yksi kommentti ikään kuin latisti tunnelman kaikilta muilta. Kiinnostaisikin tietää, mitä mieltä olet, onko tuo kuitenkin hyvä tapa silloin tällöin kerätä palaute kaikkien nähden. Itse ajattelisin, että kaikesta huolimatta näin voi tehdä.
Reetta Almqvist
31.5.2020 22:55